Tiede muuttuu taiteeksi Helsingin kaduille
Taiteella voi vaikuttaa. Siksi Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat vääntävät tiedettä katutaiteeksi ja Helsingin kaduntallaajien nähtäväksi. He suunnittelevat yhdessä taiteilijoiden kanssa muraalin Linnanmäen liepeille ja sähköaseman maalauksen Pasilaan sekä maalaavat yksittäisiä sähkökaappeja visualisoimaan ilmastonmuutosta. Jäljet ovat nähtävissä loppukesästä.
– Kyse ei ole taideprojektista vaan siitä, kuinka keskustella ilmastonmuutoksesta tavalla, joka on vaikutusta. Tiede saattaa vaikuttaa pelkiltä numeroilta, eikä numeroihin kukaan reagoi. Mitä numerot meille kertovat? Yritämme kääntää sen taiteen avulla ymmärrettäväksi, Stephany Mazon selittää. Hän työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR).
Mazon sattui kerran ajamaan raitiovaunulla sähkökaapin ohi, johon oli maalattu soluilta vaikuttavia kuvia. Kuinka jännittävää olisikaan, jos ihmiset voisivat nähdä tiedekuvia arkisilla matkoillaan! Hän kokosi omasta tiedeyksiköstään tutkijoiden ryhmän, otti yhteyttä Helsinki Urban Art –yhdistykseen ja haki rahoitusta useammista mahdollisista lähteistä. Pian hän sai 3600 euroa Taiteen edistämiskeskuksesta.
Loppukesästä eri puolilla Helsinkiä voi nähdä tulkintoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Kuinka taide voi auttaa puhumaan tieteestä?
Ilmastonmuutoksesta on valtavasti tietoa ja dataa. Millaisia näkökulmia tietoon Helsingin asukkaat pääsevät loppukesästä katsomaan? Kuinka tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksesta kiteytetään kuviksi?
Maija Pulkkinen ja Maikki Rantala kaupunkitaiteeseen erikoistuneesta Helsinki Urban Art -yhdistyksestä maalaavat elokuun lopussa Aleksis kiven kadun varrelle lähelle Linnanmäkeä Alppilaan ilmastonmuutoksesta kertovan muraalin. He maalaavat tiedeteemalla myös Pasilassa sijaitsevan liikuteltavan sähköaseman.
Ennen maalaamista mukaan lähteneet Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat ja taiteilijat suunnittelevat yhteisissä työpajoissa, mitä kuvissa kerrotaan.
Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat ja opiskelijat maalaavat itse useita sähkökaappeja, kunhan he ovat ensin saaneet koulutusta katutaiteilijoilta spreijaussapluunan käyttöön. Maalattavat sähkökaapit valitaan kesän aikana.
Linnanmäen lähellä sijaitsevaa muraalia tulevat katselemaan kaiken ikäiset, joten tarkoitus olisi, että se kiinnostaisi lapsia mutta tarjoaisi ajateltavaa myös aikuisille. Tavoite ei ole aiheuttaa ahdistusta, mutta korostaa tilanteen vakavuutta ja tarvetta tehdä sille jotakin.
– Tietoa ja suosituksia on paljon, mutta meidän täytyy ymmärtää, miksi jotain suositellaan. Vasta sitten teemme fiksuja päätöksiä. Miksi paikallisesti tuotettu liha voi joskus jättää pienemmän hiilijalanjäljen kuin kaukaa tuotu vihannes – vai onko näin? Mazon kuvailee.
Tutkijat vastaavat Twitterissä
Mazonin mukaan kaikilla tulisi olla joku tutkija, jolta voi kysyä. Siksi Alppilan muraaliin, Pasilan sähköasemaan sekä eri puolilla Helsinkiä sijaitseviin sähkökaappeihin maalataan myös osoitteet @kysyilmastosta ja #scienceInhelsinki. Siksi Tiedemaalaus-projektin tutkijat ovat valmiita vastaamaan Twitterissä heti jokaiselle, jolla on jokin kysymys. Jos he eivät tiedä, he etsivät jonkun, joka tietää.
Ilmakehätieteiden keskus ja Ilmatieteen laitos lanseerasivat jo aiemmin Kysyilmastosta.fi-sivuston. Sivustoa vetää tutkijatohtori Risto Makkonen, joka on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa myös kesän tiedemaalauksia.
Tänä kesänä Helsingin kaduilla voi siis nähdä INARin tutkijoita ja opiskelijoita spreijaamassa sähkökaappeja. Elokuussa saatamme kuulla avajaistapahtumassa heiltä ja taiteilijoilta, miltä tieteen maalaaminen taiteeksi on tuntunut. Tällä hetkellä Mazon vielä hakee tapahtuman järjestämiseen rahoitusta.
Ilmastonmuutosteeman jälkeen Mazon toivoo voivansa maalata tiedeviestintää edistävän The Science Basement -opiskelijayhdistyksen avulla muita tiedeaiheita.
Lisätietoa
Tohtorikoulutettava Stephany Mazon, Helsingin yliopisto, stephany.mazon@helsinki.fi, +358 46654626
Twitter: @Steph_Nataly
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Pellinen
viestintäpäällikkö
Helsingin yliopisto, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
johanna.p.pellinen@helsinki.fi
Puh. 043 8245 394
Twitter @JohannaPellinen
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Valtaosalla kilparavihevosista löytyi suun vaurioita kuolainten alueella16.7.2019 08:38:10 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Suomen Hippoksen yhteistyötutkimuksessa yli 80 prosentilla tarkastetuista ravihevosista löytyi suusta kuolainten vaikutusalueelta vaurioita kilpailusuorituksen jälkeen. Nämä vauriot jäävät kuitenkin helposti havaitsematta, sillä ne eivät näy ulospäin.
Ikääntynyt kudos voidaan korjata naapurisolujen signaaleja estämällä10.7.2019 20:00:00 EEST | Tiedote
Ihmisen ikääntyessä kantasolut menettävät kykynsä korjata kudosvaurioita, mutta Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että niiden toiminta voidaan nuorentaa naapurisolujen signaaleja estämällä. Tämä tutkijoiden löytämä mekanismi voi tarjota helpotusta ikääntyneiden suolisto-ongelmiin, vähentää syöpähoitojen sivuvaikutuksia, ja nopeuttaa potilaiden toipumista.
Sukupuuttoon kuolleeksi epäilty vesikirppulaji löydettiin uudelleen4.7.2019 12:06:14 EEST | Tiedote
Suomalaisesta järvestä on löydetty vesikirppulaji, jonka epäiltiin jo kuolleen sukupuuttoon. Vesikirpusta on tähän saakka tehty lukuisia fossiililöytöjä jääkauden jälkeen kerrostuneista järvisedimenteistä, mutta nyt tutkijoilla on käsissään elävä yksilö.
Suomalaisella eläinlääkärillä todettu ensimmäistä kertaa sioilla yleinen MRSA-kanta3.7.2019 14:57:28 EEST | Tiedote
Suomalaisilla eläinlääkäreillä ei ole normaaliväestöä enemmän antibiooteille vastustuskykyisiä MRSA- ja ESBL-bakteereja, selviää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehdystä tutkimuksesta.
Pohjoismaiset kemiakilpailut Helsingissä 18.-21.7.20191.7.2019 15:28:27 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto isännöi tämän vuoden yhteispohjoismaisia kemiakilpailuja. Jo neljännen kerran järjestettävään kisaan saapuvat Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sekä Suomen parhaat nuoret kemistit.
3 951 opiskelijaa hyväksyttiin Helsingin yliopistoon27.6.2019 14:39:07 EEST | Tiedote
Kevään yhteishaussa Helsingin yliopistoon haki yhteensä 28 872, eli sisään pääsi 13,7 prosenttia hakijoista. Todistusvalinnan kautta sisään pääsi 21 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme