Tiedekasvatus kansainvälistyy: kumppanit Kiinasta
Suomalaisten tiede- ja teknologiayliopistojen yhteistyö Kiinan kanssa laajenee tiedekasvatukseen.
Suunnitteilla on Beijing Normal Universityyn (BNU) perustettava Luma-keskus, joka ottaa mallia Helsingin yliopiston hallinnoimasta LUMA-keskus Suomi –verkostosta. LUMA-keskus Suomi on kansainvälisesti ainutlaatuinen tiedekasvatusverkosto, jossa ovat mukana kaikki Suomen yliopistot ja monet yliopistokeskukset.
Yhdessä olemme enemmän
Kiinan Luma-keskus yhdistää suomalaisen esikuvansa mukaan varhaiskasvatuksen, koulun, vanhemmat ja elinkeinoelämän ja tukee tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä matematiikan ja luonnontieteiden korkeakouluopetuksen sekä opettajankoulutuksen alalla.
-LUMA-toiminnan vienti kansainvälisille kentille on tärkeää ja hyödyllistä ja toteuttaa käytännössä Helsingin yliopiston strategian kansainvälisisiä tavoitteita ja visioita: Global Impact in Interaction, sanoo Helsingin yliopiston rehtori professori Jukka Kola.
Yliopistojen välille lokakuussa solmittavan yhteistyösopimuksen tavoitteena on tiivistää tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä sekä tutkijanvaihtoa tiede- ja teknologiakasvatukseen liittyen.
Sopimus allekirjoitetaan Pekingissä tapaamisessa, jossa yliopiston edustajien lisäksi mukana on Suomen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
- Luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen vahvistaminen on yksi koulutuspolitiikkamme painopisteistä. Budjettiriihessä hallitus päätti suunnata tähän vielä viiden miljoonan euron lisärahoituksen. On hienoa, että Luma-osaamisen vahvistamista varten kehitetyt toimintamallit kiinnostavat myös kansainvälisesti ja mahdollistavat yhteistyön uusien kumppaneiden kanssa, Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Kansainvälinen yhteistyö on yksi LUMA-keskus Suomen tehtävistä.
-Ensimmäinen ulkomaille syntyvä LUMA-keskus on merkittävä pään avaus, sanoo LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.
Matematiikkaa ja muita luonnontieteitä
-Tarvitaan lisää tutkimustietoa matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian mielekkääseen opetukseen, sanoo yhteistyösopimusta kahden vuoden ajan valmistellut Maija Aksela.
Kiinassa ollaan erittäin pitkällä esimerkiksi modernin teknologian opetustutkimuksessa ja sieltä toivotaan virikkeitä Suomen kouluopetukseen.
-Suomalaisten 15-vuotiaiden kiinnostus matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun on painunut OECD-maiden vertailussa huolestuttavan alas, sanoo Aksela.
Tiedeluokassa kehittämistutkimusta
Tiedeluokka on toimintamuoto, jota kiinalaiset haluavat kokeilla.
-Suomessa Helsingin yliopiston kemianluokka Gadolin on toiminut pian kymmenen vuotta ja se ja 12 muuta tiedeluokkaa ovat osoittautuneet erinomaisiksi paikoiksi kehittää kehittämistutkimuksen kautta uusia pedagogisia innovaatioita kokeelliseen opetukseen, kertoo Aksela.
Myös kansainvälisiä tiedeleirejä suunnitellaan. Tarkoitus on, että niihin osallistuu opettajia ja tutkijoita molemmista maista.
Lisätietoja:
Johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto
Puhelin: 050 514 1450
Sähköposti: maija.aksela@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eturauhassyövän merkkiaine PSA aktivoi syövän leviämiseen osallistuvia veri- ja imusuonikasvutekijöitä24.5.2019 07:45:28 EEST | Tiedote
Eturauhassyövän merkkiaine PSA on yksi niistä piiskureista, jotka aktivoivat syövän leviämiseen osallistuvia veri- ja imusuonikasvutekijöitä, paljastaa uusi tutkimus.
Helsingin seudun puutiaisaivokuumeviruksen keskittymät erillisiä – virukset tulleet muualta vuosikymmeniä sitten23.5.2019 15:00:00 EEST | Tiedote
Vain neljäsosa Helsingin seudulla todetuista puutiaisaivokuumetartunnoista on peräisin pääkaupunkiseudulta; useimmiten tartunta on saatu muualla Suomessa.
Mikrobeilla on sormensa pelissä myös gynekologisessa terveydessä – korkea koulutustaso yhteydessä suotuisaan bakteerikirjoon23.5.2019 12:00:00 EEST | Tiedote
Sosioekonomiset tekijät ovat yhteydessä emättimen mikrobiston koostumukseen suomalaisnaisilla, osoittaa tuore tutkimus. Naisen lisääntymiselimistön mikrobiomilla tiedetään olevan yhteys moniin gynekologisiin tautitiloihin.
Teologia.fi: Katsomuskasvatus antaa välineitä ymmärtää yhteistä maailmaa23.5.2019 09:39:27 EEST | Tiedote
Yhteiskunta maallistuu, moninaistuu ja uskontojen poliittinen rooli kasvaa. Katsomuskasvatus antaa välineitä tunnistaa elämän katsomukselliset ulottuvuudet omassa ja yhteisöjen elämässä. Kansallisesti ratkaistavia kysymyksiä on esimerkiksi se, pitäisikö eri katsomusaineiden opetus kouluissa järjestää yhdessä vai erikseen.
Kansainvälinen tutkimus auttoi lopettamaan peltosirkun metsästyksen Ranskassa23.5.2019 08:55:38 EEST | Tiedote
Suomessa äärimmäisen uhanalainen peltosirkku on ollut Ranskassa perinteinen kulinaristinen herkku. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet sen laitonta, mutta silti jatkunutta metsästystä pitkään, ja vuonna 2016 Euroopan komissio määräsi Ranskan lopettamaan metsästämisen harjoittamisen ja vei asian lintudirektiivin vastaisena EU:n tuomioistuimeen. Euroopan laajuinen tutkimus osoitti, että Ranskassa tapahtuva perinteinen peltosirkun metsästys on kestämätöntä. Ranskan valtio päätti tämän tutkimuksen tulosten perusteella suojella peltosirkun tiukasti ja saada metsästyksen loppumaan.
Väitöstutkimus: Salainen Markuksen evankeliumi ei ole väärennös22.5.2019 09:35:20 EEST | Tiedote
Uuden testamentin eksegetiikan väitöstutkimus osoittaa, että väärennökseksi epäilty Klemens Aleksandrialaisen kirje Theodorokselle on aito. Kirje sisältää Salaisen Markuksen evankeliumin nimellä tunnettuja kiistanalaisia tekstikatkelmia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme