Tiedekasvatus kansainvälistyy: kumppanit Kiinasta
Suomalaisten tiede- ja teknologiayliopistojen yhteistyö Kiinan kanssa laajenee tiedekasvatukseen.
Suunnitteilla on Beijing Normal Universityyn (BNU) perustettava Luma-keskus, joka ottaa mallia Helsingin yliopiston hallinnoimasta LUMA-keskus Suomi –verkostosta. LUMA-keskus Suomi on kansainvälisesti ainutlaatuinen tiedekasvatusverkosto, jossa ovat mukana kaikki Suomen yliopistot ja monet yliopistokeskukset.
Yhdessä olemme enemmän
Kiinan Luma-keskus yhdistää suomalaisen esikuvansa mukaan varhaiskasvatuksen, koulun, vanhemmat ja elinkeinoelämän ja tukee tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä matematiikan ja luonnontieteiden korkeakouluopetuksen sekä opettajankoulutuksen alalla.
-LUMA-toiminnan vienti kansainvälisille kentille on tärkeää ja hyödyllistä ja toteuttaa käytännössä Helsingin yliopiston strategian kansainvälisisiä tavoitteita ja visioita: Global Impact in Interaction, sanoo Helsingin yliopiston rehtori professori Jukka Kola.
Yliopistojen välille lokakuussa solmittavan yhteistyösopimuksen tavoitteena on tiivistää tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä sekä tutkijanvaihtoa tiede- ja teknologiakasvatukseen liittyen.
Sopimus allekirjoitetaan Pekingissä tapaamisessa, jossa yliopiston edustajien lisäksi mukana on Suomen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
- Luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen vahvistaminen on yksi koulutuspolitiikkamme painopisteistä. Budjettiriihessä hallitus päätti suunnata tähän vielä viiden miljoonan euron lisärahoituksen. On hienoa, että Luma-osaamisen vahvistamista varten kehitetyt toimintamallit kiinnostavat myös kansainvälisesti ja mahdollistavat yhteistyön uusien kumppaneiden kanssa, Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Kansainvälinen yhteistyö on yksi LUMA-keskus Suomen tehtävistä.
-Ensimmäinen ulkomaille syntyvä LUMA-keskus on merkittävä pään avaus, sanoo LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.
Matematiikkaa ja muita luonnontieteitä
-Tarvitaan lisää tutkimustietoa matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian mielekkääseen opetukseen, sanoo yhteistyösopimusta kahden vuoden ajan valmistellut Maija Aksela.
Kiinassa ollaan erittäin pitkällä esimerkiksi modernin teknologian opetustutkimuksessa ja sieltä toivotaan virikkeitä Suomen kouluopetukseen.
-Suomalaisten 15-vuotiaiden kiinnostus matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun on painunut OECD-maiden vertailussa huolestuttavan alas, sanoo Aksela.
Tiedeluokassa kehittämistutkimusta
Tiedeluokka on toimintamuoto, jota kiinalaiset haluavat kokeilla.
-Suomessa Helsingin yliopiston kemianluokka Gadolin on toiminut pian kymmenen vuotta ja se ja 12 muuta tiedeluokkaa ovat osoittautuneet erinomaisiksi paikoiksi kehittää kehittämistutkimuksen kautta uusia pedagogisia innovaatioita kokeelliseen opetukseen, kertoo Aksela.
Myös kansainvälisiä tiedeleirejä suunnitellaan. Tarkoitus on, että niihin osallistuu opettajia ja tutkijoita molemmista maista.
Lisätietoja:
Johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto
Puhelin: 050 514 1450
Sähköposti: maija.aksela@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomalainen retkikunta kuvaa Etelämantereen jään alla – materiaali myös median käytettävissä.21.10.2017 09:00 | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on parhaillaan Etelämantereella, jossa he yhdessä kansainvälisen retkikunnan kanssa kuuden viikon ajan tarkastelevat ilmastonmuutoksen vaikutusta Etelämantereen rannikon ekosysteemeihin.
EMBARGO 20.10.2017 klo 21.30 Nyhtökauran kehittäneestä Reetta Kivelästä Helsingin yliopiston Vuoden Alumni20.10.2017 21:30 | Tiedote
Nyhtökauran kehittäjä Reetta Kivelä sanoo innovaatioita syntyvän, kun asioita katsoo monista näkökulmista – kuten työssäkäyvän kasvissyöjä-äidin näkökulmasta.
Kosteikon sedimentistä ei ole hyötyä peltokasveille – omiaan eroosion torjunnassa20.10.2017 13:05 | Tiedote
Fosforin karkaamista hienojakoisilta maatalousmailta vesistöihin yritetään hillitä kosteikoiden avulla. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että kosteikon maa-aineksen eli sedimentin peltolevityksestä ei ole ravitsemuksellista hyötyä kasveille. Suuri sedimenttimäärä peltomaassa saattaa aiheuttaa jopa fosforin puutosta viljelykasveille.
Täydentävistä tai vaihtoehtoisista hoidoista haetaan apua terveysongelmiin20.10.2017 09:30 | Tiedote
Uudessa laajassa tutkimuksessa kartoitettiin täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttöä Euroopassa. Tutkimustulokset osoittavat, että täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja käytetään erilaisten terveysongelmien yhteydessä ja erityisesti tilanteissa, joihin tavanomaisen lääketieteellisen hoidon ei koeta tarjoavan riittävää apua.
Keinoäly arvioi keskoslapsen aivojen kypsyyden20.10.2017 08:52 | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet keinoälyyn perustuvan tietokoneohjelman, joka arvioi keskoslapsen aivojen kypsyyden suoraan EEG-mittauksesta.
Ensimmäiset työelämäprofessorit nimitetty Helsingin yliopistoon19.10.2017 09:00 | Tiedote
Uudet työelämäprofessorit OTT Timo Kaisanlahti, OTT Tuomas Lehtinen, FT Petri Peltonen sekä PhD Pekka Sauri tiivistävät yliopiston yhteyksiä työelämään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme