Tiedekasvatus kansainvälistyy: kumppanit Kiinasta
Suomalaisten tiede- ja teknologiayliopistojen yhteistyö Kiinan kanssa laajenee tiedekasvatukseen.
Suunnitteilla on Beijing Normal Universityyn (BNU) perustettava Luma-keskus, joka ottaa mallia Helsingin yliopiston hallinnoimasta LUMA-keskus Suomi –verkostosta. LUMA-keskus Suomi on kansainvälisesti ainutlaatuinen tiedekasvatusverkosto, jossa ovat mukana kaikki Suomen yliopistot ja monet yliopistokeskukset.
Yhdessä olemme enemmän
Kiinan Luma-keskus yhdistää suomalaisen esikuvansa mukaan varhaiskasvatuksen, koulun, vanhemmat ja elinkeinoelämän ja tukee tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä matematiikan ja luonnontieteiden korkeakouluopetuksen sekä opettajankoulutuksen alalla.
-LUMA-toiminnan vienti kansainvälisille kentille on tärkeää ja hyödyllistä ja toteuttaa käytännössä Helsingin yliopiston strategian kansainvälisisiä tavoitteita ja visioita: Global Impact in Interaction, sanoo Helsingin yliopiston rehtori professori Jukka Kola.
Yliopistojen välille lokakuussa solmittavan yhteistyösopimuksen tavoitteena on tiivistää tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä sekä tutkijanvaihtoa tiede- ja teknologiakasvatukseen liittyen.
Sopimus allekirjoitetaan Pekingissä tapaamisessa, jossa yliopiston edustajien lisäksi mukana on Suomen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
- Luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen vahvistaminen on yksi koulutuspolitiikkamme painopisteistä. Budjettiriihessä hallitus päätti suunnata tähän vielä viiden miljoonan euron lisärahoituksen. On hienoa, että Luma-osaamisen vahvistamista varten kehitetyt toimintamallit kiinnostavat myös kansainvälisesti ja mahdollistavat yhteistyön uusien kumppaneiden kanssa, Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Kansainvälinen yhteistyö on yksi LUMA-keskus Suomen tehtävistä.
-Ensimmäinen ulkomaille syntyvä LUMA-keskus on merkittävä pään avaus, sanoo LUMA-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.
Matematiikkaa ja muita luonnontieteitä
-Tarvitaan lisää tutkimustietoa matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian mielekkääseen opetukseen, sanoo yhteistyösopimusta kahden vuoden ajan valmistellut Maija Aksela.
Kiinassa ollaan erittäin pitkällä esimerkiksi modernin teknologian opetustutkimuksessa ja sieltä toivotaan virikkeitä Suomen kouluopetukseen.
-Suomalaisten 15-vuotiaiden kiinnostus matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun on painunut OECD-maiden vertailussa huolestuttavan alas, sanoo Aksela.
Tiedeluokassa kehittämistutkimusta
Tiedeluokka on toimintamuoto, jota kiinalaiset haluavat kokeilla.
-Suomessa Helsingin yliopiston kemianluokka Gadolin on toiminut pian kymmenen vuotta ja se ja 12 muuta tiedeluokkaa ovat osoittautuneet erinomaisiksi paikoiksi kehittää kehittämistutkimuksen kautta uusia pedagogisia innovaatioita kokeelliseen opetukseen, kertoo Aksela.
Myös kansainvälisiä tiedeleirejä suunnitellaan. Tarkoitus on, että niihin osallistuu opettajia ja tutkijoita molemmista maista.
Lisätietoja:
Johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto
Puhelin: 050 514 1450
Sähköposti: maija.aksela@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Forskarna vill höra om dina mardrömmar24.1.2020 09:47:06 EET | Tiedote
Mardrömmarna en del av vårt kulturarv så konstigt som det kan låta, och därför undersöks de vid Helsingfors universitet inom projektet Nordliga mardrömmar. Projektet har för avsikt att ta reda på om det finns likheter eller olikheter mellan moderna mardrömmar och de onda drömmar som människorna hade för flera århundraden sedan.
Tutkijat haluavat kuulla painajaisistasi24.1.2020 09:46:01 EET | Tiedote
Painajaiset ovat kulttuuriperintöämme niin kummalliselta kuin se voi kuulostaakin, ja siksi Helsingin yliopiston Pohjoiset painajaiset -hanke tutkii niitä keskiajalta tähän päivään. Hanke pyrkii selvittämään, millaisia ovat nykyihmisten pahat unet ja onko niissä yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia satoja vuosia sitten eläneiden ihmisten painajaiskokemuksiin.
Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuus haastaa kristillistä teologiaa23.1.2020 10:20:28 EET | Tiedote
Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Kysymys Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta kiehtoo niin fiktiossa kuin tiedemaailmassa. Uskonnonfilosofian väitöstutkimus valottaa modernin teologisen tutkimuksen suhtautumista kosmiseen evoluutioon ja Maan ulkopuolisen elämän kohtaamiseen.
Geneettiset tekijät yhdistettiin vakaviin alkoholihaittoihin suomalaisaineistossa23.1.2020 09:59:00 EET | Tiedote
Laaja suomalainen tutkimus osoittaa, että alkoholista johtuvia vakavia terveyshaittoja on selvästi useammin niillä henkilöillä, joiden perinnöllinen riski runsaaseen alkoholin käyttöön on suuri. Yksilöiden väliset geneettiset erot selittävät kuitenkin vain pienen osan alkoholinkulutuksesta.
LunchBunch – Kuinka kouluruokailu selättää ilmastokriisin? Kutsu medialle pe 31.1. klo 9-11 Tiedekulma22.1.2020 14:30:41 EET | Kutsu
Ruusuvuoren koulu, Helsinki Think Company ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus etsivät vastausta yhdessä asiantuntijajoukon kanssa.
Kodin pelikasvatuksen tulee perustua ymmärrykseen, ei rajoittamiseen22.1.2020 08:01:22 EET | Tiedote
Nuoren digitaalisen pelaamisen käsittely vaatii kasvattajalta perehtymistä nuoren elämään ja harrastukseen. Väitöstutkija Mikko Meriläinen peräänkuuluttaa pelisivistystä ja nuorten pelaajien kuuntelemista. Yksittäisiä tilanteita tärkeämpi on kasvatuksen kokonaisuus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme