Tietoisuuden puute IPR-oikeuksista on suuri haaste pk-yrityksissä

Pääministeri Rinteen hallitusohjelma sisältää kirjauksen, jonka mukaan Suomessa luodaan kansallinen aineettomien oikeuksien strategia. Meri pitää tärkeänä, että strategiassa otetaan yhdeksi painopistealueeksi osaamisen kehittäminen ja koulutuksen lisääminen.

”EUIPO:n lokakuussa julkaisema selvitys osoittaa, että EU-alueella toimivat pk-yritykset eivät esimerkiksi tiedä, mistä pitäisi etsiä IPR-oikeuksiin liittyvää tietoa. Pahimmassa tapauksessa tietoisuuden puute estää yrityksiä rekisteröimästä tärkeitä aineettomia oikeuksia. Myös kansalliset selvitykset osoittavat, että IPR-asiat kyllä koetaan yrityksissä tärkeäksi, mutta niihin liittyvää osaamista saattaa olla todella vähän”, Meri arvioi.

Meren mukaan IPR-oikeuksien nykyistä tehokkaampi suojaaminen ja hyödyntäminen tarjoavat yrityksille tärkeää taloudellista hyötyä. Aineettomien oikeuksien merkitys on kasvanut ja nykyään IPR-kysymykset koskettavat lähes jokaista yritystä. IPR:t ovat merkittävä osa yritysten kilpailukykyä.

”Suomen tuleva kansallinen IPR-strategia näyttelee jatkossa isoa roolia. On tärkeää, että strategiaa laadittaessa tunnistetaan ne haasteet, joita pk-sektorin yrityksissä on. IPR-tietoisuuden lisääminen ja aineettomiin oikeuksiin liittyvän koulutuksen kehittäminen ovat avainasemassa.”

EU:n teollisoikeuksien viraston selvitykset antavat tärkeää informaatiota myös Suomen kansalliselle strategiatyölle. Tutkimusten mukaan yritykset, jotka hyödyntävät aineettomia oikeuksia säännöllisesti liiketoiminnassaan ja joilla on prosessien tukena organisaation oma IPR-strategia, ovat useammin myös nopean kasvun yrityksiä. Meren mukaan on tärkeää, että yritykset näkevät IPR-oikeudet kilpailuetuna, johon kannattaa panostaa.

”Varsinkin pk-sektorin yritykset tarvitsevat säännöllisesti ajantasaista informaatiota IPR-oikeuksista. Tietoisuuden tason nousu mahdollistaa pärjäämisen myös kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Tämä kokonaisuus vaikuttaa myös koko Suomen kilpailukykyyn. Toimiva kansallinen strategia muodostaa ihannetilanteessa luotettavan pitkän aikavälin toimintasuunnitelman, joka mahdollistaa tehokkaan puuttumisen ongelmakohtiin, kuten osaamiskysymyksiin”, Meri sanoo.

Meri pitää tärkeänä myös sitä, että eri sidosryhmät otetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan IPR-strategian valmisteluun. Toimiva yhteistyö ja avoin tietojenvaihto valmisteluvaiheessa luovat edellytykset strategialle, joka huomioi mahdollisimman hyvin erilaisten yritysten tarpeet ja haasteet.

”Strategian valmistelussa tulee kuulla mahdollisimman laajasti elinkeinoelämän toimijoita. Yrityksillä ja niitä edustavilla tahoilla on useimmiten paras näkemys siihen, miksi IPR-asiat koetaan hankaliksi tai mitkä asiat ovat esteenä aineettomien oikeuksien hyödyntämiselle”, Meri sanoo.