Toimenpideohjelma Keski-Suomen vesien tilan parantamiseksi on valmistunut ‒ sinäkin voit vaikuttaa lähivesiesi tilaan

Tavoitteena vesien hyvä tila viimeistään vuonna 2027

Vesienhoidon tavoitteena on koko EU:n alueella estää jokien, järvien ja pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Joulukuussa 2021 valtioneuvosto hyväksyi suunnitelmat vuosille 2022‒2027. Keski-Suomea koskevat erityisesti Kymijoen-Suomenlahden ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat sekä niitä tarkentava Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma. Suunnittelussa oli lähtökohtana mitoittaa ja kohdentaa toimenpiteet siten, että vesienhoidon tilatavoitteen saavuttaminen on mahdollista vuoteen 2027 mennessä.

Työtä vesien tilan eteen tarvitaan kaikilla toimialoilla ‒ myös yksittäinen kansalainen voi vaikuttaa

Toimenpiteet Keski-Suomen vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja hyvän tai erinomaisen tilan turvaamiseksi vuosille 2022‒2027 on suunniteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Edellisillä vesienhoitokausilla on saatu paljon aikaan, mutta toimenpiteitä tarvitaan edelleen kaikilta vesien tilaan vaikuttavilta toimialoilta.

Maatalouden kuormituksen rajoittamiseksi on esitetty mm. suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja. Metsätaloudessa tarvittaisiin mm. suojakaistoja uudistushakkuualojen ja vesistön välille sekä tehostettua valuma-aluekohtaista suunnittelua ja vesiensuojelurakenteita.  Yhdyskuntien viemäriverkostoja tulisi saneerata ja jäteveden puhdistusta tehostaa. Teollisuudelle on esitetty mm. haitallisten aineiden hallinnan tehostamiseen liittyviä tarkkailuohjelmia. Turvetuotantoalueille on esitetty mm. kesäaikaisten pintavalutuskenttien muuttamista ympärivuotisiksi. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä olisi tärkeää ohjata ilmaston, vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestäviin ratkaisuihin. Toimenpideohjelmassa on esitetty myös lukuisia vesistöjen elinympäristökunnostuksia ja kalan kulkua helpottavia toimenpiteitä. Kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesien ennallistamiseksi on suunniteltu mm. pilaantuneiden alueiden kunnostuksia ja liikenteen pohjavesiriskien hallintatoimenpiteitä.

Pinta- ja pohjavesien tila tulisi huomioida kaikessa toiminnassa aina kaavoituksesta yksittäisten kansalaisten vesienkäyttöön. Monet vesienhoidon toimenpiteistä perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja toteutuksen eteneminen riippuukin monen eri tahon toimista, tiedosta ja rahasta. Meistä jokainen voi vaikuttaa lähivesiemme tilaan mm. välttämällä turhia kemikaaleja ja huolehtimalla jätevesistä ‒ ehkäpä myös osallistumalla lähivesien kunnostamiseen tai vesien tilan kansalaisseurantaan!

Keski-Suomen järvet jokia paremmassa tilassa

Vuonna 2019 tehdyn uusimman arvion mukaan Keski-Suomen luokitelluista järvistä 80 % on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Jokivesistä vastaavassa tilassa on vain 56 %. Lisäksi joka neljännen vähintään hyvässä tilassa olevan vesistön ekologinen tila on riskissä heiketä. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti vesistön biologista tilaa, mutta arvioinnissa otetaan huomioon myös veden laatu sekä hydrologis-morfologiset (mm. säännöstely ja vaellusesteet) laatutekijät. Luokittelu ei kata kaikkia pienempiä vesiä.

Pohjavesistä osa huonossa kemiallisessa tilassa

Pohjavesien tilaa arvioidaan pohjavesialueiden pohjaveden määrää ja laatua tarkastelemalla. Kaikki Keski-Suomen pohjavesialueet ovat määrällisesti hyvässä tilassa. Osa pohjavesialueista on kuitenkin selkeästi vaarantunut, koska niiden pohjavedessä on havaittu haitallisten aineiden kohonneita pitoisuuksia. Tällaisia pohjavesialueita sanotaan riskinalaisiksi, jos jonkin haitallisen aineen pitoisuus ylittää siellä ympäristölaatunorminsa. Riskinalaisia pohjavesialueita on Keski-Suomessa 28. Näistä 21:llä on arvioitu pohjaveden olevan lisäksi huonossa kemiallisessa tilassa. Huonossa tilassa on siis noin 9 % Keski-Suomen pohjavesialueista.

Ravinnekuormitus, jokien perkaukset ja padot sekä haitalliset aineet tavallisimpia ongelmia

Keski-Suomen jokien ja järvien tilaa heikentää erityisesti maa- ja metsätaloudesta sekä loma- ja haja-asutuksesta tuleva rehevöitymistä aiheuttava ravinnekuormitus. Myös pistekuormitus jätevedenpuhdistamoilta, teollisuudesta, turvetuotannosta ja kalankasvatuksesta heikentää paikoin vesien tilaa. Jokien tilaan vaikuttavat lisäksi perkaukset, jotka ovat tuhonneet kalojen lisääntymis- ja poikasalueita sekä padot, jotka estävät kalojen vaellukset.

Pohjavesialueiden pohjaveden huonoon kemialliseen tilaan ovat syynä mm. kloridi, ammoniumtyppi, raskasmetallit ja torjunta-aineet. Tällaisia haitallisia aineita voi päätyä pohjavesiin monenlaisesta ihmistoiminnasta kuten asutuksesta, liikenteestä ja maataloudesta. Pintavesien kemiallista tilaa heikentävät erityisesti palonestoaineena käytetyt aineet ja paikoitellen myös elohopea.

ELY-keskus mukana vesienhoidossa suunnittelusta toteutukseen

ELY-keskukset huolehtivat vastuuviranomaisina toimialueellaan vesienhoidon tehtävistä. Niitä ovat mm. vesien tilan seuranta, luokittelu ja vesienhoidon toimenpideohjelman laatiminen. Keski-Suomen ELY-keskus myöntää avustuksia vesistökunnostushankkeisiin, ja osallistuu myös erityistapauksissa itse kunnostusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella perustettiin vuonna 2020 ELY-keskusvetoisesti uusi alueellinen vesistökunnostusverkosto Keski-Suomeen. Vastuu verkoston toiminnasta on sittemmin siirretty Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:lle. Verkoston kautta voi saada monipuolista apua erilaisten kunnostushankkeiden edistämiseen.

Keski-Suomen ELY-keskus järjestää maaliskuussa kaksi kaikille kiinnostuneille avointa vesiaiheista webinaaria. Maailman vesipäivänä 22.3. on tarjolla tietoa Keski-Suomen pohjavesistä, ja 29.3. esitellään vesienhoidon toimenpideohjelmaa pintavesien näkökulmasta. Lisätietoa tapahtumista löytyy ELY-keskuksen tapahtumakalenterista.