Yhden vanhemman perheiden liitto ryYhden vanhemman perheiden liitto ry

Toimentulotukilaki pitää uudistaa perusteellisesti

Jaa

Toimeentulotukijärjestelmän merkittävin epäkohta on se, että se on muuttunut tilapäiseksi tarkoitetusta etuudesta pysyväisluonteiseksi neljäsosalla asiakkaista. Vuoroasuvan lapsen osuuden kategorinen jakaminen kahteen osaan on myös väärin, sillä siitä vain puolet kattaa lapsen ravinto- ja muita päivittäiskuluja kun taas loppuosa kattaa lapsen kiinteitä kuluja. Lähivanhempi on myös lain mukaan velvollinen kustantamaan kaikki lapsen kulut lukuun ottamatta etävanhemman maksamaa elatusapua. Lähivanhempi ei voi saada lapsen tapaamismatkoihin toimeentulotukea, vaikka vanhemmat olisivat sopineet tai tuomioistuin päättänyt, että lähivanhempi maksaa kulut. Vuoroasuvan lapsen toimeentulotukea ei saakaan puolittaa, vaan laskettava kulutustutkimuksiin perustuva tarkka, uusi luku vuoroasumistilanteeseen.

Yhden vanhemman perheitä on Tilastokeskuksen mukaan 23 % kaikista lapsiperheistä. Tällä hetkellä perheitä on 129 625. Näiden perheiden vuoden 2020 pienituloisuusaste on 23,7 %, kun se kahden huoltajan perheissä on 6,6 %. (Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2021) https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__tjt__pienituloisuus/statfin_tjt_pxt_13dp.px/

 Toimeentulotukijärjestelmän merkittävin epäkohta on se, että se on muuttunut tilapäiseksi tarkoitetusta etuudesta pysyväisluonteiseksi peräti neljäsosalla asiakkaista. Tuki ei taivu tähän rooliin. Asiakkaan velvoittaminen todistamaan tulonsa kuukausittain vuodesta toiseen sekä välttämättömien yksittäisten lisähankintojen kerjääminen on nöyryyttävää ja raskasta sekä asiakkaalle että järjestelmälle.

Mikäli asiakas ei työllisty eikä enää kykene edes kuntoutuskurssille tms., on tehtävä virkamiespäätös viimeistään kolmen kuukauden kuluttua, onko hän työkyvytön vai työtön ja järjestettävä hänelle pitempiaikainen etuus. Sosiaaliturvaetuudet ovat liian matalia, joten niiden tasoa on myös nostettava. Tästä Suomi on saanut kansainvälisiltä järjestöiltä huomautuksia.

Lapsilisää yksinhuoltajakorotuksineen eikä myöskään elatustukea ei saa huomioida perheen tulona toimeentulotukea laskettaessa.

Lapsen elatustuki on huomioitu laskelmassa, mikä sen kulukorvauksen luonteen vuoksi ei ole kannatettavaa. Sitä ei kuitenkaan tule huomioida ainakaan silloin, kun asiakas ei sitä tosiasiallisesti saa. Lähivanhempi jättää tekemättä elatussopimuksen lapsen toisen vanhemman kanssa ”ostaakseen tällä lapsen tapaamisia, joita ei voi korvata millään rahalla”. Näissä perheissä lapsi ei saa elatusapua eikä myöskään elatustukea.

Lapsen tapaamiskulut pitää huomioida matkat maksaneen vanhemman toimeentulotukilaskelmassa todellisten kulujen mukaisesti.

Kela on kuitenkin myöntänyt toimeentulotukea tapaamiskuluihin vain etävanhemmalle. Kuitenkin tuomioistuin voi määrätä myös lähivanhemman maksamaan lapsen tapaamiskuluja.  Kun tapaamiskulut ovat erityisen suuret (KHO:n esimerkkitapauksessa Helsinki-Turku-Helsinki-matka) lähivanhemman jopa oletetaan jakavan lapsen tapaamiseen liittyvät matkakulut ilman tuomioistuinpäätöstä tai vanhempien vahvistettua sopimusta. Tästä on -korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu (2003). Ellei lähivanhempi suostu siihen, hänet voidaan jopa pakottaa lapsen tapaamisten täytäntöönpanoon liittyvillä pakkokeinoilla, uhkasakolla, sillä maksamattomuus katsotaan tarkoittavan sitä, että lähivanhempi estää tapaamisia.

Vuoroasuvan lapsen toimeentulotukea ei saa leikata

Kela on ryhtynyt puolittamaan lähivanhemman toimeentulotuen lapsen osuutta, niissä tapauksissa, joissa vanhemmat ovat tehneet sopimuksen lapsen laajoista tapaamisista sekä vuoroasumisesta. Kelan oikaisuvaatimuskeskus oli asiasta toista mieltä. Kela on myös ryhtynyt toimiin ilman lain antamaa valtuutusta ja ilman lapsivaikutusten arviointia.

Lapsen osuuden kategorinen jakaminen kahteen osaan on väärin, koska toimeentulotuen lapsen osuudesta vain puolet kattaa lapsen ravinto- ja muita päivittäiskuluja kun taas loppuosa kattaa lapsen kiinteitä kuluja. Kummankin vanhemman pitää maksaa lapsen kiinteät kulut jokaisesta viikosta oli lapsi hänen luonaan tai ei. Lapsi tarvitsee kummassakin kodissa mm. tilan, joka maksaa etenkin suurissa kaupungeissa. Silloin kumpikaan vanhempi ei voi asua esimerkiksi 8 m2 yksiössä, vaan tilaan pitää mahtua myös lapsen vuode.

Erittäin ristiriitaiselta toimeentulotuen lapsen osuuden jakaminen on myös siitä syystä, että lähivanhempi on lain mukaan velvollinen kustantamaan kaikki lapsen kulut lukuun ottamatta elatusapua, jonka maksaa etävanhempi. Elatusapu vahvistetaan siis myös vuonna 2019 voimaan tulleessa lapsen huolto- ja tapaamislaissa määritellyssä vuoroasumisessakin. Esimerkiksi perinnässä olevat hammaslääkärimaksut peritään aina vain lähivanhemmalta ei etävanhemmalta.

Nykyinen lainsäädäntö sallii toimeentulotuen leikkauksen vain kannustaakseen asiakasta työllistämistyöhön tai -koulutukseen, jolloin leikkaus on joko 20 % tai 40 % ja senkin vain parin kuukauden ajaksi. Leikkausta ei saa silloinkaan tehdä, jos asiakas ei pysty sillä hankkimaan ihmisarvoisen elämän mahdollistamaa elintasoa. Lapsen osuuden puolittaminen vähentää toimeentulotukiasiakkaan menoja huomattavasti enemmän ja pysyvästi. Mitään velvollisuutta tarkistaa asiakkaan ihmisarvoisen elämän tasoa ei myöskään ole. Tuen puolittamisen seurauksena osa lähivanhemmista onkin pudonnut pysyvästi alle köyhyysrajan.

Toimeentulotuen leikkauksissa huomioitava todellinen lastenhoitomahdollisuus

Suomen lasten hoivajärjestelmä ei ole kehittynyt työelämän mukaisesti, mikä aiheuttaa etenkin yhden vanhemman perheille kasvavia työn ja perhe-elämän yhdistämisen ongelmia.  Silloin kun Kela harkitsee toimeentulotuen leikkaamista 20 % tai 40 %:lla, jotta vanhempi hakeutuisi työttömyysturvalta työhön, pitää aina selvittää yksinhuoltajavanhemman mahdollisuus järjestää lasten hoito työssäkäynnin ajaksi. Leikkaamista ei saa toteuttaa, mikäli hoitomahdollisuuksia ei tosiasiallisesti ole olemassa.

Tällaisia tilanteita on esimerkiksi silloin kun yksinhuoltajalle tarjotaan työllistämistyötä ympärivuorokautisessa hoivakodissa tai 24 h/vrk auki olevassa kauppakeskuksessa eikä vuoropäiväkoti ole realistisen matkan päässä. Työmatkoihin saattaa kulua yli kaksituntia päiväkotimatkoineen suuntaansa. Kunnilla ei ole velvolisuutta järjestää pienille koululaisille vuorohoitopalvelua. Koululaisten iltapäivätoiminta loppuu viimeistään jo klo 17. Tätä pitää laajentaa klo 22 asti sekä harkita pienten koululaisten oikeutta käyttää varhaiskasvatuksen vuorohoitoa. Pienten koululaisten aamupäivätoimintaa järjestää ani harva kunta ja iltapäivätoimintaakin noin 70 % kunnista. Erityislapsilla on harvoin lain edellyttämä todellinen mahdollisuus näihin palveluihin esimerkiksi toiminnan meluisuuden vuoksi.  Myös aamu- ja iltapäivätoiminnan maksu pitää muuttaa kiinteästä tulosidonnaiseksi. Nykyinen 170 euron suuruinen kiinteä maksu estää pienituloisia perheitä käyttämästä sitä. Asiakasmaksulain § 11:ää maksujen alentamisesta tai poistamisesta ei käytetä eikä edes tunneta kunnissa. Tästä on olemassa EAPN-Finin laaja selvitys.

Oheishuoltajalla ei ole elatusvastuuta lapseen nähden

 Oheishuoltajuudesta voidaan nykyään sopia sosiaalitoimessa. On kuitenkin huomattava, että oheishuoltaja vastaa omalta osaltaan lasta koskevasta päätöksenteosta eikä hänellä  ole lain mukaan lainkaan elatusvelvollisuutta lapseen nähden. Hänen tulojaan ei  voida laskea toimeentulotukilaskelmassa.

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Heljä Sairisalo, 0403515355

Tietoja julkaisijasta

Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Paciuksenkatu 19 (Allergiatalo)
00270 HELSINKI

0403515355http://www.yvpl.fi

Yhden Vanhempien Perheiden Liitto ryn tavoitteena on parantaa perheiden sosiaalista, taloudellista ja lainsäädännöllistä asemaa sekä mahdollistaa perheille neuvontaa ja vertaistukea. Liitto on perustettu 1975.  Katso lisää: https://www.yvpl.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Toimentulotukilaki pitää uudistaa perusteellisesti18.9.2022 12:17:52 EEST | Tiedote

Toimeentulotukijärjestelmän merkittävin epäkohta on se, että se on muuttunut tilapäiseksi tarkoitetusta etuudesta pysyväisluonteiseksi neljäsosalla asiakkaista. Vuoroasuvan lapsen osuuden kategorinen jakaminen kahteen osaan on myös väärin, sillä siitä vain puolet kattaa lapsen ravinto- ja muita päivittäiskuluja kun taas loppuosa kattaa lapsen kiinteitä kuluja. Lähivanhempi on myös lain mukaan velvollinen kustantamaan kaikki lapsen kulut lukuun ottamatta etävanhemman maksamaa elatusapua. Lähivanhempi ei voi saada lapsen tapaamismatkoihin toimeentulotukea, vaikka vanhemmat olisivat sopineet tai tuomioistuin päättänyt, että lähivanhempi maksaa kulut. Vuoroasuvan lapsen toimeentulotukea ei saakaan puolittaa, vaan laskettava kulutustutkimuksiin perustuva tarkka, uusi luku vuoroasumistilanteeseen.

Tampereella lauantaina 7.5.2022 kokoontunut Yhden Vanhemman Perheiden Liiton liittokokous valitsi puheenjohtaja Susanna Kavoniuksen uudestaan seuraavalle kaudelle.21.5.2022 20:10:57 EEST | Tiedote

Liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Susanna Reijonen Kuopion Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry:sta, Antti Räsänen Rovaniemen Yhden Vanhemman Perheet ry:sta, Marjo Koivuaho Tampereen Seudun Yksin- ja yhteishuoltajat ry:sta ja Teija Tervakangas Etelä-Pohjanmaan Yhden Vanhemman Perheet ry:sta. Varajäseniksi valittiin Seija Lamminpää Meri-Lapin Yhden Vanhemman Perheet ry:sta, Satu Lahtinen Turun Seudun Yksinhuoltajat ry:sta, Marita Marttanen Oulun Seudun Yhden Vanhemman Perheet ry:sta ja Johanna Siltakorpi Etelä-Pohjanmaan Yhden Vanhemman Perheet ry:sta.

Liittokokous 2022: Työnantaja, tarvitsetko monitaiturin? Palkkaa yksinhuoltaja!21.5.2022 19:52:39 EEST | Tiedote

Yksinhuoltajan vahvuuksia ovat vahva organisaatiokyky, joustava eri tehtävien hallinta, vahva resilienssi sekä huippuunsa kehittynyt ongelman ratkaisukyky. Yksinhuoltajaäideillä on myös korkeampi motivaatio osallistua työelämään kuin parisuhteessa olevilla, jopa silloinkin, kun palkasta jää vähemmän käteen kuin sosiaaliturvasta. Tämän arvioidaan liittyvän siihen, että työelämä korvaa osittain sosiaalisia tarpeita: arvostusta, sosiaalisia suhteita ja onnistumisen kokemuksia. Ammattitaito on myös nykyihmisen kallein omaisuus pitkällä tähtäimellä. Työllistyminen ylläpitää ammattitaitoa ja avaa mahdollisuuksia työelämässä. Erityisen motivoituneita työelämään ovat erityistarpeisten lasten yhden vanhemman perheiden vanhemmat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme