Toimialakatsaus: Korona romahdutti liikenteen matkustajamäärät Helsingin seudulla
31.3.2021 11:00:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote

Koronapandemia on heikentänyt suhdannetilannetta nopeasti maaliskuusta 2020 alkaen ja kehitys on jatkunut heikkona useilla päätoimialaoilla. Liiketoiminta laski edelleen useilla Helsingin seudun palvelualoilla vuotta aiemmasta, mutta edelliseen neljännekseen verrattuna lasku kuitenkin pysähtyi monilla aloilla. Seudun työllisten ja työpaikkojen määrät olivat viimeisellä neljänneksellä edellisvuoden tasolla, liiketoiminta kasvoi edellisvuoteen verrattuna palvelualoista ainoastaan informaatio- ja viestintäalalla.
Synkintä oli majoitus- ja ravitsemisalalla, jossa liikevaihto sukelsi viime vuoden lopulla 36 prosenttia alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Samoin liikennetoimialan tiputus oli rajua: liikevaihto supistui 33 prosenttia ja henkilöstömäärä 17 prosenttia.
”Yritysten mahdollisuuksia selvitä koronan jälkeiseen aikaan ei tule romuttaa väärin kohdennetuilla ja hankalasti tulkittavilla liikkuvuusrajoituksilla, jotka käytännössä uhkaavat pysäyttää monen jo vuoden kanveesissa olleen pk-seudun majoitus- ja ravitsemisalan, palvelualan ja liikennealan yrityksen liiketoiminnan”, korostaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.
Liikenne väheni poikkeusoloissa merkittävästi
Helsingin seudun kauppakamarin vuoden ensimmäisen toimialakatsauksen erityisteemana on liikenne. Liikenteen volyymi Helsingin seudulla on yhteydessä talouden ja väestön kasvuun. Tuotannon ja työllisyyden heikentyminen vähensi liikkumista, mutta erityisen paljon siihen vaikuttivat poikkeusolojen rajoitukset sekä etätyön ja -opiskelun yleistyminen. Koronaepidemia vaikutti erittäin voimakkaasti henkilöliikenteeseen maaliskuusta 2020 alkaen. Helsingin seudun joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni viime vuonna 36 prosenttia vuoden 2019 ennätykselliseen tasoon verrattuna.
”Joukkoliikenne on palvellut koronapandemian aikaan lähes normaalisti ja varmistanut osaltaan yhteiskunnan toimivuuden. Lähivuosien kehitys näyttää, missä määrin liikkumiskäyttäytymisen muutos on pysyvää. Etätyökäytännöt näkyvät toimihenkilöiden työmatkatarpeissa, mutta palvelualojen työlliset tarvitsevat edelleen joukkoliikennepalveluja. Kaupungistumiskehitys jatkuu edelleen, seudun kasvu ja yhdyskuntarakenne vaikuttavat liikenteen määrien taustalla”, sanoo HSL:n osaston johtaja Sini Puntanen.
Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulki ennätysmäärä matkustajia – lähes 22 miljoonaa – vielä vuonna 2019. Matkustajamäärät laskivat vuoden 2020 poikkeusoloissa dramaattisesti: Helsinki-Vantaan lentoasemalla yli 75 prosenttia ja Helsingin satamassa lähes 60 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Sähköistyminen vaikuttaa liikenteen päästöihin pääkaupunkiseudulla
Ajoneuvoliikenteen volyymi Uudenmaan teillä supistui yli kymmenyksellä. Eurooppalaisten kaupunkien liikenneruuhkavertailussa Helsingin seudun ruuhkat ovat pieni ongelma. Helsinki sijoittui vuonna 2019 ruuhkavertailussa vasta sijalle 191. Valtioneuvosto valmistelee parhaillaan alueellisen ruuhkamaksun mahdollistamaa lainsäädäntöä Helsingin seudulle. Sen tavoitteena on rajoittaa kumipyöräliikennettä ja ruuhkia. Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa keskeisesti se, miten raskaan liikenteen ja henkilöautoliikenteen sähköistyminen etenee.
”Henkilöauto- ja linja-autoliikenteessä sähköistyminen ehtii apuun vuoden 2030 päästötavoitteen saavuttamisessa. Myös jakeluliikenteessä sähköistyminen etenee suhteellisen nopeasti, mutta raskaassa kuorma-autoliikenteessä uusiutuvat polttoaineet ja logistiikan digitalisaatio ovat vielä tällä vuosikymmenellä tärkeimmät päästövähennyskeinot. Korona jarruttaa osaltaan myös autokannan uusiutumista, sillä ajoneuvojen tuotanto kärsii vielä tänä vuonna pandemian aiheuttamista ongelmista, ja markkinanäkymät ovat epävarmoja”, kertoo Volvo Finlandin toimitusjohtaja Magnus Björklund.
Helsingin seutu on maan suurin ja kansainvälisin yritystoiminnan keskittymä, jossa sijaitsee 32 prosenttia maan työpaikoista ja tuotetaan 37 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Seudun yritystoiminta on erikoistunut informaatioaloihin, tukkukauppaan ja logistiikkaan sekä liike-elämän ja rahoituksen palveluihin. Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsaukset selvittävät alueen kilpailukykyä ja kehitystä säännöllisesti. Seuraava toimialakatsaus julkaistaan kesällä 2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari, johtaja, p. 050 571 3564, markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi
Sini Puntanen, HSL, Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja, p. 040 501 3362, sini.puntanen@hsl.fi
Magnus Björklund, Volvo Finland Ab, toimitusjohtaja, p. 050 373 2320, magnus.bjorklund@volvo.com
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari viestintäpäällikkö, p. 046 878 7540, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi
Kuvat

Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin seudun kauppakamarin 56 ratkaisuehdotusta Uudenmaan talouden edistämiseksi10.6.2026 13:31:14 EEST | Tiedote
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta – kun Helsingin seutu kasvaa, kasvavat koko Suomen verotulot, työpaikat ja hyvinvointi. Helsingin seudun kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2027–2031 kattavat osaavan työvoiman, kaavoituksen ja liikenteen, yritysten uudistumisen sekä EU-politiikan. Osaajat ovat kasvun edellytys: opiskelupaikkoja tulee kohdentaa Uudellemaalle sen osuuden mukaisesti, saatavuusharkintamalli on uudistettava. Valtion on hoidettava osuutensa Uudenmaan liikenneinvestoinneista. Kasvua yrityksille Viron veromallista ja Kanadan teknologian siirtokeskusmallista oppien. Suomen on osattava käyttää EU-rahoitusta ja kohdistettava sitä voimakkaammin Uudenmaan alueelle.
Asiakaskokemusasiantuntija opettaa: Näin pyydät asiakkailtasi oikein palautetta29.4.2026 13:18:17 EEST | Tiedote
”Asiakaspalautetta mitataan, analysoidaan ja raportoidaan enemmän kuin koskaan. Silti monessa organisaatiossa palautteen pohjalta tehdyt päätökset eivät johda parempaan asiakaskokemukseen ja samalla vastausprosentit laskevat”, sanoo asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija Kari Korkiakoski. Korkiakosken uutuusteos Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen näyttää, miksi pelkkä data ei riitä ja miten palautteesta syntyy todellista ymmärrystä.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – Kotimaisen kysynnän vaisuus painaa näkymiä eniten31.3.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja työllisyydestä ovat samalla tasolla kuin joulukuussa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä. Seuraavaksi eniten näkymiin vaikuttavat kansainvälisen politiikan ja turvallisuustilanteen epävarmuus (46 %) ja kustannustaso yleensä (36 %). ”Toimitusjohtajien vastauksissa näkyvät markkinan varovaisuus, asiakkaiden lykkäämät osto- ja investointipäätökset sekä asuntorakentamisen alakulo. Rakentaminen ja kuljetus- ja varastointitoimialat ovat edelleen haastavassa tilanteessa, mutta b2b-puolella näkyy varovaisia myönteisiä merkkejä. Tarjouskyselyitä on paikoin enemmän, ja teollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä informaatio- ja viestintäalalla näkymät ovat muuta kenttää toiveikkaampia”, sanoo Helsingin seudun kauppaka
Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja24.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Kutsu medialle: Voiko Kanadan teknologiansiirtomalli vauhdittaa pk-yritysten kasvua Suomessa?19.3.2026 12:39:33 EET | Kutsu
Mitä opittavaa Kanadan menestyksekkäässä teknologiansiirtokeskusmallissa on Suomelle? Teknologian siirtokeskukset toimivat pienyritysten TKI-osastona. Niiden tehtävä on auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan ja uudistamaan toimintaansa. Helsingin seudun kauppakamari kutsuu median kuulemaan From Skills to Applied Research Ecosystems -tutkimuksen tuloksia. Tutkimus tarkastelee Kanadan menestyksekästä teknologiansiirtokeskusmallia ja sen soveltamista Suomeen. EU-komissio on pyytänyt tutkimuksen käyttöönsä osana ammatillisen koulutuksen strategian uudistamista Euroopassa. Malliin pohjautuvia keskuksia on jo käynnistetty Suomessa. Teknologiansiirtokeskukset toimivat pk-yritysten TKI-kumppaneina, tarjoten nopean väylän uusien teknologioiden testaukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
