Jyväskylän yliopisto

Toiminnanohjauksen taso voi vaikuttaa kävelykykyyn – apua aivojumpasta ja liikunnasta

Jaa

Tuore väitöstutkimus Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta osoittaa, että parempi toiminnanohjauksen taso voi vaikuttaa kävelykykyyn sekä ikääntyneillä henkilöillä että keski-ikäisillä naisilla. Toiminnanohjausta voi kohentaa aivojumpan ja liikunnan avulla.

Anna Tirkkonen. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Anna Tirkkonen. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Kävely vaatii riittäviä tiedonkäsittelytaitoja ja fyysistä toimintakykyä. Kävelyvaikeudet ovat ikääntyneillä henkilöillä yleisiä, ja vaikeudet voivat heikentää päivittäisistä toimista selviytymistä ja vähentää ulkona liikkumisen määrää.

Tiedonkäsittelytaitojen osa-alueista etenkin toiminnanohjauksen on oletettu olevan yhteydessä kävelykykyyn ikääntyneillä henkilöillä. Toiminnanohjaus koostuu kolmesta pääkyvystä, jotka ovat tarkkaavuuden ylläpitäminen, toiminnan joustava vaihtaminen ja toiminnan sujuvuus, joustavuus ja työmuisti. Toiminnanohjaus mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan ja sujuvan ongelmanratkaisun.

– Aiemmissa tutkimuksissa on pääasiallisesti tutkittu yhden tai kahden toiminnanohjauksen osa-alueen yhteyttä yksittäiseen fyysisen toimintakyvyn osa-alueeseen. Tässä tutkimuksessa meillä oli mahdollisuus tutkia kaikkien kolmen pääkyvyn yhteyttä useaan eri fyysiseen ominaisuuteen, kertoo väitöskirjatutkija Anna Tirkkonen.

– Tuloksemme osoittivat, että etenkin toiminnan sujuvuus, joustavuus sekä työmuisti vaikuttavat kävelykykyyn ja alaraajojen toimintakykyyn ikääntyneillä henkilöillä ja keski-ikäisillä naisilla. Vaihdevuosien aikaiset tiedonkäsittelytaidot eivät kuitenkaan näytä vaikuttavan vaihdevuosien jälkeiseen kävelynopeuteen eikä vaihdevuosien aikainen kävelynopeus vaihdevuosien jälkeisiin tiedonkäsittelytaitoihin, Tirkkonen jatkaa.

Aivojumpan yhdistäminen liikuntaharjoitteluun tuo lisähyötyä toiminnanohjaukseen

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että sekä fyysisellä harjoittelulla että toiminnanohjauksen harjoittelulla eli niin sanotulla aivojumpalla voidaan parantaa toiminnanohjauksen tasoa.

– Naisten ja satunnaisesti harjoittelevien henkilöiden toiminnanohjaus hyötyi enemmän yhdistetystä aivojumpasta ja fyysisestä harjoittelusta verrattuna pelkkään fyysiseen harjoitteluun. Tässä on kuitenkin huomioitava, että yhdistelmäharjoittelun tarjoama lisähyöty riippui toiminnanohjauksen osa-alueesta, Tirkkonen kertoo.

Keski-ikäisten naisten muisti ja toiminnanohjaus eivät muutu vaihdevuosien aikana

Aiempi tutkimustieto vaihdevuosien vaikutuksista tiedonkäsittelytaitoihin, kuten muistiin ja toiminnanohjaukseen, on ristiriitaista. Osassa aiemmista tutkimuksista on todettu, että vaihdevuodet heikentävät keski-ikäisten naisten tiedonkäsittelytaitoja, kun taas osassa tutkimuksissa tällaista vaikutusta ei ole löydetty.

– Tulostemme mukaan keski-ikäisten naisten tiedonkäsittelytaitojen osa-alueet pysyivät ennallaan tai jopa paranivat vaihdevuosien aikana. Nämä tutkimuslöydökset vahvistavat niitä aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan vaihdevuosilla ei ole vaikutusta tiedonkäsittelytaitoihin.

Tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa kahdesta laajasta tutkimusprojektista: Ikääntyvien ihmisten turvallisen liikkumisen edistäminen (PASSWORD) ja Estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky (ERMA). PASSWORD-tutkimuksessa tutkittavat olivat 70–85-vuotiaita miehiä ja naisia, jotka eivät tutkimuksen alkutilanteessa liikkuneet terveytensä kannalta riittävästi. Tutkimuksen alussa tutkittavat satunnaistettiin kahteen tutkimusryhmään, joista molemmat osallistuivat 12 kuukautta kestävän nousujohteisen liikuntaohjelman. Lisäksi toinen tutkimusryhmä osallistui 12 kuukautta kestävän tietokoneella suoritettavan toiminnanohjausharjoitteluun. ERMA-tutkimuksen osallistujat olivat 47–55-vuotiaita naisia, joiden vaihdevuodet olivat käynnissä. Heitä seurattiin vaihdevuosien ylimenovaiheen ajan hormonitasojaan seuraamalla.

Anna Tirkkosen terveystieteiden väitöskirjan ”Cognitive and physical function among middle-aged and older people: A special emphasis on executive functions and walking” tarkastustilaisuus järjestetään 20.1.2023 klo 12 Päärakennuksen salissa C1. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jannique van Uffelen (KU Leuven) ja kustoksena professori Sarianna Sipilä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 596, Jyväskylä 2023, ISSN 2489-9003 ISBN 978-951-39-9268-2 (PDF) ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9268-2.

Anna Tirkkonen kirjoitti ylioppilaaksi Karhulan lukiosta vuonna 2001 ja valmistui fysioterapeutiksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta (nyk. LAB ammattikorkeakoulusta) vuonna 2004. Terveystieteiden maisteriksi hän valmistui vuonna 2015. Tirkkonen aloitti projektitukijana PASSWORD-tutkimuksessa vuonna 2016 ja väitöskirjatutkijana liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2019.

Lisätietoja

Anna Tirkkonen

TtM

Liikuntatieteellinen tiedekunta

anna.a-k.tirkkonen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Anna Tirkkonen. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Anna Tirkkonen. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylässä jatketaan nuorten osaamisen arviointia – PISA 2025 -tutkimuksen kansallinen toteutus Koulutuksen tutkimuslaitokselle26.1.2023 07:05:27 EET | Tiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriö kilpailutti OECD:n PISA 2025 -tutkimuksen Suomen osuuden joulukuussa 2022 ja valitsi sen toteuttajaksi Jyväskylän yliopiston ja Tampereen korkeakouluyhteisön yhteenliittymän. Tutkimuksen kansallinen keskus säilyy Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella (KTL), ja kansallisena tutkimusjohtajana jatkaa KT, yliopistotutkija Arto Ahonen. PISA-tutkimuksen kokonaiskesto on viisi vuotta, sopimus tehdään vuosille 2023–2027 ja se on arvoltaan lähes kolme miljoonaa euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme