Toimintavalmius iskuun säteilyvaaratilanteen varalle - LSS21-valmiusharjoitus

Harjoituksen yhteisenä taustateema on suomalaisessa ydinvoimalassa tapahtunut vakavimman luokan onnettomuus, joka koskettaa koko yhteiskuntaa ja kohdistuu laajaan ihmisjoukkoon. Tapahtuman varhaisvaiheeseen, jolloin radioaktiivisuutta sisältävä pilvi liikkuu alueen yli, liittyy oleskelu- ja liikkumisrajoituksia terveydelle vaarallisilla alueilla ydinvoimalan lähialueella ja liikkumiseen kohdistuvia suosituksia myös harjoitusalueella kymmenien ja satojen kilometrien päässä onnettomuuspaikasta.

Harjoitustilanteessa eletään säteilyvaaratilannetta noin 100–400 km päässä onnettomuuspaikasta. Säteilyvaaratilanteen jälkivaihe alkaa, kun alueelle ei enää kohdistu lisää radioaktiivista laskeumaa. Elinympäristön kaikille pinnoille on tullut radioaktiivista laskeumaa ja tilanteesta aiheutuu paljon mittaustarvetta ja muita toimenpiteitä kunnissa. Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut suosituksia ulkona oleskelun rajoittamisesta, ja talousveden laadusta ja mittauksista on annettu suosituksia ja määräyksiä. Kaikkien alueella tuotettavien elintarvikkeiden puhtaus on varmistettava mittauksin ja analyysein ennen kuin niitä toimitetaan markkinoille tai kulutukseen.

Yhtenäisen ja yhteisen kokonaistilannekuvan merkitys korostuu

LSS21-valmiusharjoituksen tavoitteena on selvittää säteilyvaaratilanteen jälkivaiheeseen liittyvä ohjeistus ja tuottaa siitä harjoittelijoille selkeä käsitys sekä jakaa yhteinen kokonaiskuva tilanteesta. Lisäksi harjoituksessa on tarkoitus tehostaa säteilyvaaratilanteeseen varautumista, oppia eri toimijoiden vastuut ja velvollisuudet niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisellakin tasolla.

”Harjoitukseen ovat sitoutuneet kaikki keskeiset ministeriöt ja aihe on koettu ajankohtaiseksi”, kertoo johtaja Tarja Wiikinkoski.

Säteilyonnettomuuksiin varautuminen on yhteinen asia

Valmiusharjoitusten järjestäminen on yksi aluehallintovirastolle säädetyistä tehtävistä. Valmiusharjoituksia järjestetään yhteiskunnan valmiuden kehittämiseksi. Harjoitusten avulla testataan ja kehitetään yhteiskuntamme valmiutta selviytyä sitä kohtaavista häiriötilanteista ja poikkeusoloista. Valmiusharjoituksiin osallistuvat alueen kunnat, viranomaisia, paikallis- ja aluehallintoa, sekä tarpeen mukaan elinkeinoelämän, tiedotusvälineiden ja järjestöjen edustajia.

”Harjoituksen jälkeen kaikilla alueen toimijoilla pitäisi olla huomattavasti paremmat valmiudet ja osaaminen toimia mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti säteilyvaaratilanteissa. Asia koskettaa jokaista, kaikkien meidän on hyvä tietää, kuinka toimimme tilanteessa, jossa meillä on vain muutamia tunteja aikaa suojautua, huolehtia läheisistä ja suojata laskeumalle alttiita elintärkeitä elintarvikkeita ja varautua elämään muutama päivä tai viikko hyvin poikkeuksellisissa oloissa”, kokoaa Wiikinkoski.

Linkit

Säteilylaki (859/2018) 

Sisäasiainministeriön asetus tiedottamisesta säteilyvaaratilanteesta

Valmiuslaki (1552/2011)

Pelastuslaki (379/2011) 

Sosiaali- ja terveysministeriö: säteilysuojelu

Säteilyturvakeskus, STUK: säteilyvaara ja valmiusohjeet

Ruokavirasto: varautuminen säteilyvaaratilanteisiin 

Valvira: toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi – radioaktiiviset aineet

Lisätietoja

Ylijohtaja Marko Pukkinen p. 0295 018 542

Johtaja Tarja Wiikinkoski, p. 0295 018 800

etunimi.sukunimi@avi.fi

Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto