Toipuminen poikkeusajoista on uuden lukuvuoden ykköstavoite

Opettajien tehosterokotuksia OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kiirehtisi viipymättä.

– Esimerkiksi peruskoulun opettajista alle 40-vuotiaita, pääosin vasta ensimmäisen rokotuksen saaneita on vain noin 10 000. Ei voi olla mahdotonta tarjota rokotuksia heille välittömästi esimerkiksi oppilaitoksissa ja päiväkodeissa. Näin edistettäisiin myös opiskelun ja varhaiskasvatuksen jatkuvuutta, Luukkainen toteaa.

OAJ kysyi opettajien ja esihenkilöiden kokemuksia epidemiakauden poikkeusoloista touko-kesäkuussa 2021. Opettajilta kysyttiin, kuinka poikkeusolot ovat vaikuttaneet oppimiseen, työyhteisöön ja opettajien näkemykseen työstään. Opettajia pyydettiin arvioimaan myös, mitkä toimet auttaisivat heitä eniten työssään alkavan syksyn ja ensi talven mittaan. Nettikyselyyn vastasi 1 872 opettajaa, joista rehtoreita, päiväkodinjohtajia ja muita esihenkilöitä oli noin 140.

Toiveena lisää opettajia ja rauha keskittyä perustehtäviin

Ylivoimaisesti tärkeimpänä tuen muotona vastaajat pitivät lisäopettajien palkkaamista, jolloin voitaisiin esimerkiksi pienentää opetusryhmiä ja näin vahvistaa oppijoiden tarvitsemaa tukea. Opettajamäärän lisäystä piti tärkeimpänä tuen muotona 50 prosenttia vastaajista.

Toiseksi tärkeimmäksi tuen muodoksi opettajat nostivat mahdollisuuden keskittyä koulujen ja oppilaitosten perustoimintaan. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi taukoa kehittämishankkeista.

Kyselyssä ilmeni, että 84 prosenttia esihenkilöistä piti työkuormaansa kohtuuttomana. – Johtamista on vahvistettava ja lisättävä koulujen ja päiväkotien apulaisjohtajien määrää, Luukkainen vaatii.

– Vastaukset heijastavat opettajien ja esihenkilöiden kokemaa kovaa kuormitusta. Vaikka kolme neljästä opettajasta kokee selvinneensä korona-ajasta hyvin ja on luottanut omaan omaamiseensa, moni empii, haluaako jatkaa koulutus- ja kasvatusalalla. Joka kolmas vastaaja oli pohtinut hakeutumista muihin tehtäviin, mikä on hälyttävän ja ennennäkemättömän suuri osuus, Luukkainen toteaa.

Opettajilta kysyttiin myös korona-ajan vaikutuksista oppijoille. Enemmistö vastaajista arvioi oppimisvajetta syntyneen. Lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajista näin arvioi jopa kolme neljästä.

Oppimisvajeen ohella opettajat ilmoittivat myös muista oppijoiden ongelmista. Vastaajista 44 prosenttia oli havainnut useilla oppijoilla ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Yli puolet vastaajista oli havainnut myös stressiä ja uupumusta useilla oppijoilla. Huolestuttavimmat luvut olivat lukioissa (81 %) ja yliopistoissa (65 %).

Etäopetuksen myönteisiä vaikutuksia on kyselyn perusteella havaittu vain yksittäisillä oppijoilla. Peräti 40 prosenttia vastaajista ei tunnistanut tällaisia vaikutuksia lainkaan oppijoillaan.

– Etäopetukseen siirtyminen on näidenkin vastausten kyselyn perusteella vasta viimeinen keino järjestää opetus, Luukkainen tiivistää.

Kyselyssä opettajat ja esihenkilöt antoivat kritiikkiä myös poikkeusolojen valtakunnallisten ohjeiden epäselvyydestä. Vastaajat kokivat onneksi saaneensa tukea kollegoilta ja omalta työyhteisöltään.

Työn turvallisuus on koulutuksen järjestäjän vastuulla

– Opettajat ja esihenkilöt ovat valmiit uuden lukuvuoden työn käynnistämiseen, mutta hallituksen ja työnantajien tehtävä se turvalliseksi niin koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten henkilöstölle kuin oppijoillekin. Rokotusasia on kiireisin. Myös nuorisoikäluokkien rokotuksia kannattaa vauhdittaa ja luoda rokotuksiin kannustavaa henkeä, Luukkainen sanoo.

– Elokuun budjettiriihessä hallituksen on jatkettava päätöksiä, jotka tukevat koulutuksen paluuta poikkeusoloista kohti normaaliaikoja. Syntyneen oppimisvajeen kiinni kurominen vaatii useamman lukuvuoden työn, kun alla on jo kaksi poikkeuksellista lukuvuotta, Luukkainen muistuttaa.

Tutustu OAJ:n koronakyselyn tuloksiin: oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2021/Toipuminen-poikkeusajoista-on-uuden-lukuvuoden-ykkostavoite