Finanssiala ry

Toisen työpaikalla ei voi käyttäytyä miten huvittaa – työnantajalle esitetään mahdollisuutta ilmoittaa laittomasta uhkauksesta

Jaa

Pankkien ja vakuutusyhtiöiden työntekijät kohtaavat päivittäin uhkailua, maalittamista ja jopa vainoamista sekä kasvotusten että puhelimessa tai sähköpostissa. Hallituksen esitys laittoman uhkauksen siirtymisestä virallisen syytteen alaiseksi on erittäin kannatettava: se antaa työnantajalle paremmat mahdollisuudet tukea ja auttaa työntekijöitään.

Tällä hetkellä laiton uhkaus on asianomistajarikos, eli syytettä ei voida nostaa, ellei uhri sitä vaadi. Uudistuksen myötä rikosilmoituksen voisi tehdä joku muukin kuin uhri itse, esimerkiksi työnantaja. Merkitystä ei olisi sillä, onko uhkaus tehty uhrin työpaikalla vai esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. Finanssiala on ajanut uudistusta jo vuodesta 2012.

”Esityksessä otetaan iso taakka pois työntekijän harteilta asiasta, jossa hän ottaa osumia työnantajan puolesta. Vain pieni osa tapauksista tulee työnantajan tietoon, ja häiriköintitapausten määrä nousee finanssialalla arviolta tuhansiin vuodessa”, sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.

Häiriköiden takia konttoreihin on toisinaan jouduttu järjestämään vartiointia, pahimmassa tapauksessa työntekijä on päätynyt sanomaan itsensä irti. Pankeissa ja vakuutusyhtiöissä häirinnälle on nollatoleranssi ja kaikkiin tapauksiin puututaan. Muun muassa suora yhteydenotto rähisijään on toisinaan vähentänyt häiriöitä.

Uudistus ei tietenkään koskisi pelkästään finanssialaa, vaan helpottaisi myös vaikkapa vähittäiskaupassa tai Kelan asiakaspalvelussa työskentelevän elämää

Yrityskohtainen lähestymiskielto antaisi vahvan viestin

Toinen työntekijöiden asemaa parantava uudistus olisi yrityskohtainen lähestymiskielto. Elinkeinoelämä ja työntekijäjärjestöt ovat esittäneet, että yksityishenkilöiden lisäksi myös yritysten tulisi voida hakea lähestymiskieltoa jatkuvasti häiriöitä aiheuttavilta henkilöiltä. Finanssialalla lainsäädäntö ei tosin tulisi aktiiviseen käyttöön, mutta toimisi moraalisena tukena ja viestinä häiriköille.

”Asiakasta ei voi estää asioimasta pankissa tai hakemasta lakisääteistä vakuutusta. Yrityskohtaisen lähestymiskiellon salliminen antaisi kuitenkin viestin, ettei toisten työpaikoille voi tulla käyttäytymään miten huvittaa”, Saxholm sanoo.

Saxholm kertoo tapauksesta, jossa kaupan yli 20 työntekijää joutuivat hakemaan yhdelle häirikölle lähestymiskieltoa. Yrityskohtainen lähestymiskielto helpottaisi tällaisissa tapauksissa sekä työnantajan ja työntekijöiden että viranomaisten elämää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Vahvistetaanko pankkiunionia vai etsitäänkö maksumiehiä koronakriisille?18.1.2021 07:00:00 EETTiedote

Piru on, missäpä muuallakaan, kuin yksityiskohdissa. Pankkiunionin tarkoitus on tuoda vakautta EU:n pankkijärjestelmään, ja siihen on myös Suomi ja Suomen pankkisektori sitoutunut. Koko euroalueen yhteiset pelisäännöt ja riskien yhdenmukainen tunnistaminen ovat sinänsä kannatettavia asioita, samoin yhteinen pankkivalvonta ja pankkikriisien ratkaisumekanismi. Nämä ohjaavat pankin mahdollisesta kaatumisesta aiheutuvat tappiot niille, jotka ovat pankkiin sijoittaneet. Pankkiunionirakennelman viimeinen palanen, EU:n yhteinen talletussuoja, voisi kuitenkin tuoda eurooppalaisten pienten ja keskisuurien pankkien ongelmat yhteisesti pankkiunionimaiden pankkien ja viime kädessä koko euroalueen veronmaksajien ratkaistaviksi.

Koronavuosi palkitsi rahastosijoittajan - pääoma ennätykselliset 132 miljardia euroa12.1.2021 12:59:24 EETTiedote

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2020 yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli vuoden lopussa 132 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Silmät suojaan – ilotulitekauppaa rajoittava kansalaisaloite on hukkunut hallinnon rattaisiin30.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Kansalaisaloite kuluttajille myytävien ilotulitteiden rajoittamiseksi meni eduskuntaan jo yli vuosi sitten, mutta siitä ei ole sen jälkeen kuulunut mitään. On ymmärrettävää, että esimerkiksi koronaan liittyvät asiat ovat kiilanneet käsittelyjonossa, mutta aloitteesta olisi syytä saada aikaan sääntelyehdotuksia. Viime vuodenvaihteessa ilotulitteet aiheuttivat viisi sairaalahoitoa vaatinutta silmävammaa ja sytyttivät yli sata tulipaloa.

Tunnistusvälineet kuntoon – vuodenvaihteen jälkeen pienikin verkko-ostos saattaa vaatia pankkitunnuksia29.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Vuodenvaihteen jälkeen kannattaa vahvaa tunnistusvälinettä, käytännössä pankkitunnuksia, pitää aina mukanaan. Tammikuun alussa päättyy toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) korttimaksamisen tunnistautumisen siirtymäaika, ja vahvan tunnistamisen vaatimus koskee sen jälkeen kaikkea sähköisesti tapahtuvaa maksamista. Vahvan tunnistautumisen tarkoituksena on parantaa maksupalveluiden turvallisuutta ja siten kuluttajansuojaa.

Pankkibarometri: Kotitalouksien luotonkysyntä säilyy vilkkaana – yritysten luototuksessa hiljaisempaa15.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on loppuvuoden 2020 aikana vilkastunut selvästi. Koronapandemian vaikutus näyttää jääneen vain tilapäiseksi pudotukseksi. Myös pankinjohtajien odotukset kotitalouksien lähikuukausien lainanottohalukkuudesta ovat hyvät. Sen sijaan yritysten luotonkysyntä on edelleen heikkoa. Loppuvuoden aikana luottoja on myönnetty selvästi vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Barometrikysely IV/2020 tehtiin pankinjohtajille marras-joulukuun vaihteessa.

Vetoomus hallitukselle: Suomen on painettava jarrua pankkien yhteisvastuun ja sääntelyn lisäämisessä9.12.2020 10:55:36 EETTiedote

Suomalainen finanssiala vetoaa Sanna Marinin hallitukseen, että Suomi painaisi jarrua EU-pöydissä pankkiunioniin kuuluvien pankkien yhteisvastuun lisäämisessä ja pääomavaatimusten kiristämisessä. Valtiovarainministerien euroryhmä päätti viime viikolla 30.11. laajentaa pankkien kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin. Myös eurooppalaista yhteistä talletussuojaa kiirehditään. Pankkien vakavaraisuutta koskevan Basel III:n loppuunsaattaminen nostaisi merkittävästi pankkien pääomavaatimuksia ja voisi kiristää kotitalouksien ja yritysten lainansaantia. Lisäksi kotimaisessa valmistelussa olevat asuntolainojen uudet sääntelyehdotukset voivat vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja ensiasunnon hankintaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme