Toisen työpaikalla ei voi käyttäytyä miten huvittaa – työnantajalle esitetään mahdollisuutta ilmoittaa laittomasta uhkauksesta
Pankkien ja vakuutusyhtiöiden työntekijät kohtaavat päivittäin uhkailua, maalittamista ja jopa vainoamista sekä kasvotusten että puhelimessa tai sähköpostissa. Hallituksen esitys laittoman uhkauksen siirtymisestä virallisen syytteen alaiseksi on erittäin kannatettava: se antaa työnantajalle paremmat mahdollisuudet tukea ja auttaa työntekijöitään.
Tällä hetkellä laiton uhkaus on asianomistajarikos, eli syytettä ei voida nostaa, ellei uhri sitä vaadi. Uudistuksen myötä rikosilmoituksen voisi tehdä joku muukin kuin uhri itse, esimerkiksi työnantaja. Merkitystä ei olisi sillä, onko uhkaus tehty uhrin työpaikalla vai esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. Finanssiala on ajanut uudistusta jo vuodesta 2012.
”Esityksessä otetaan iso taakka pois työntekijän harteilta asiasta, jossa hän ottaa osumia työnantajan puolesta. Vain pieni osa tapauksista tulee työnantajan tietoon, ja häiriköintitapausten määrä nousee finanssialalla arviolta tuhansiin vuodessa”, sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Häiriköiden takia konttoreihin on toisinaan jouduttu järjestämään vartiointia, pahimmassa tapauksessa työntekijä on päätynyt sanomaan itsensä irti. Pankeissa ja vakuutusyhtiöissä häirinnälle on nollatoleranssi ja kaikkiin tapauksiin puututaan. Muun muassa suora yhteydenotto rähisijään on toisinaan vähentänyt häiriöitä.
Uudistus ei tietenkään koskisi pelkästään finanssialaa, vaan helpottaisi myös vaikkapa vähittäiskaupassa tai Kelan asiakaspalvelussa työskentelevän elämää
Yrityskohtainen lähestymiskielto antaisi vahvan viestin
Toinen työntekijöiden asemaa parantava uudistus olisi yrityskohtainen lähestymiskielto. Elinkeinoelämä ja työntekijäjärjestöt ovat esittäneet, että yksityishenkilöiden lisäksi myös yritysten tulisi voida hakea lähestymiskieltoa jatkuvasti häiriöitä aiheuttavilta henkilöiltä. Finanssialalla lainsäädäntö ei tosin tulisi aktiiviseen käyttöön, mutta toimisi moraalisena tukena ja viestinä häiriköille.
”Asiakasta ei voi estää asioimasta pankissa tai hakemasta lakisääteistä vakuutusta. Yrityskohtaisen lähestymiskiellon salliminen antaisi kuitenkin viestin, ettei toisten työpaikoille voi tulla käyttäytymään miten huvittaa”, Saxholm sanoo.
Saxholm kertoo tapauksesta, jossa kaupan yli 20 työntekijää joutuivat hakemaan yhdelle häirikölle lähestymiskieltoa. Yrityskohtainen lähestymiskielto helpottaisi tällaisissa tapauksissa sekä työnantajan ja työntekijöiden että viranomaisten elämää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko Saxholmjohtaja
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Rahastoihin reippaasti uusia sijoituksia vuoden aluksi8.2.2021 12:12:19 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa 2021 reippaasti uutta pääomaa, yhteensä 1,1 miljardia euroa. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 134 miljardia euroa. Rahastoraportti on sisältää ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.
Euroopan vakuutusvalvontaviranomainen: Koronakriisi ei horjuttanut vakuutussektoria4.2.2021 08:39:40 EET | Tiedote
Vakuutussektori on pystynyt toimimaan koronapandemian aikana normaalisti, ilmenee Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) raportista. Alkuvaiheen hankaluuksista huolimatta vakuutusyhtiöt ovat saaneet varmistettua liiketoiminnan jatkuvuuden, EIOPA toteaa. Myös asiakkaiden edustajat kuvaavat, että sopimusten solmimiseen, ylläpitoon ja korvausten maksamiseen liittyvät prosessit ovat toimineet. Digitaalisten toimintojen tärkeys on noussut uuteen merkitykseen.
Liikkeellä erittäin uskottavia huijaussivuja – älä mene verkkopankkiin Google-haun kautta2.2.2021 14:29:32 EET | Tiedote
Huijarit pyrkivät tällä hetkellä erittäin aktiivisesti verkkopankkeihin tuttujen sähköpostilinkkien avulla. Lisäksi pankit ovat havainneet uuden huijauskampanjan, , jossa rikolliset ovat tavalla tai toisella saaneet ujutettua huijaussivustojaan Googlen hakutuloksiin. Pankeista neuvotaan, että ainakaan toistaiseksi ei kannata mennä verkkopankkiin hakemalla pankkinsa nimeä Googlesta, vaan kirjoittamalla osoite selaimen osoitekenttään.
Hallituksen EU- selonteossa viisaita linjauksia pankkiunionista ja sisämarkkinoiden kehittämisestä – riskejä vähennettävä ennen yhteisvastuun laajentamista29.1.2021 13:24:20 EET | Tiedote
Finanssiala ry on monissa kohdin samaa mieltä hallituksen EU-selonteossa tehtyjen pankkiunionilinjausten kanssa. Hallituksen mukaan Suomen peruslähtökohta pankkiunionin loppuunsaattamisessa perustuu laajamittaiseen ja tehokkaaseen sijoittajavastuun toimeenpanoon, jotta veronmaksajien kustannukset saadaan minimoitua mahdollisissa pankkikriiseissä.
Talousosaamisen strategian on edettävä tuumasta toimeen28.1.2021 12:11:05 EET | Tiedote
Suomelle on vuoden hyvän valmistelun jälkeen laadittu ehdotus kansalliseksi talousosaamisen strategiaksi. Suomen Pankin Olli Rehn luovutti ehdotuksen tänään oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille, joka ilmoitti esittävänsä sen toteutukselle rahoitusta. FA:n Piia-Noora Kaupin mukaan talousosaamiselle on kaivattu strategiaa jo pitkään.
Vahvistetaanko pankkiunionia vai etsitäänkö maksumiehiä koronakriisille?18.1.2021 07:00:00 EET | Tiedote
Piru on, missäpä muuallakaan, kuin yksityiskohdissa. Pankkiunionin tarkoitus on tuoda vakautta EU:n pankkijärjestelmään, ja siihen on myös Suomi ja Suomen pankkisektori sitoutunut. Koko euroalueen yhteiset pelisäännöt ja riskien yhdenmukainen tunnistaminen ovat sinänsä kannatettavia asioita, samoin yhteinen pankkivalvonta ja pankkikriisien ratkaisumekanismi. Nämä ohjaavat pankin mahdollisesta kaatumisesta aiheutuvat tappiot niille, jotka ovat pankkiin sijoittaneet. Pankkiunionirakennelman viimeinen palanen, EU:n yhteinen talletussuoja, voisi kuitenkin tuoda eurooppalaisten pienten ja keskisuurien pankkien ongelmat yhteisesti pankkiunionimaiden pankkien ja viime kädessä koko euroalueen veronmaksajien ratkaistaviksi.
Koronavuosi palkitsi rahastosijoittajan - pääoma ennätykselliset 132 miljardia euroa12.1.2021 12:59:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2020 yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli vuoden lopussa 132 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme