Toisen työpaikalla ei voi käyttäytyä miten huvittaa – työnantajalle esitetään mahdollisuutta ilmoittaa laittomasta uhkauksesta
21.11.2020 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Tällä hetkellä laiton uhkaus on asianomistajarikos, eli syytettä ei voida nostaa, ellei uhri sitä vaadi. Uudistuksen myötä rikosilmoituksen voisi tehdä joku muukin kuin uhri itse, esimerkiksi työnantaja. Merkitystä ei olisi sillä, onko uhkaus tehty uhrin työpaikalla vai esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. Finanssiala on ajanut uudistusta jo vuodesta 2012.
”Esityksessä otetaan iso taakka pois työntekijän harteilta asiasta, jossa hän ottaa osumia työnantajan puolesta. Vain pieni osa tapauksista tulee työnantajan tietoon, ja häiriköintitapausten määrä nousee finanssialalla arviolta tuhansiin vuodessa”, sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Häiriköiden takia konttoreihin on toisinaan jouduttu järjestämään vartiointia, pahimmassa tapauksessa työntekijä on päätynyt sanomaan itsensä irti. Pankeissa ja vakuutusyhtiöissä häirinnälle on nollatoleranssi ja kaikkiin tapauksiin puututaan. Muun muassa suora yhteydenotto rähisijään on toisinaan vähentänyt häiriöitä.
Uudistus ei tietenkään koskisi pelkästään finanssialaa, vaan helpottaisi myös vaikkapa vähittäiskaupassa tai Kelan asiakaspalvelussa työskentelevän elämää
Yrityskohtainen lähestymiskielto antaisi vahvan viestin
Toinen työntekijöiden asemaa parantava uudistus olisi yrityskohtainen lähestymiskielto. Elinkeinoelämä ja työntekijäjärjestöt ovat esittäneet, että yksityishenkilöiden lisäksi myös yritysten tulisi voida hakea lähestymiskieltoa jatkuvasti häiriöitä aiheuttavilta henkilöiltä. Finanssialalla lainsäädäntö ei tosin tulisi aktiiviseen käyttöön, mutta toimisi moraalisena tukena ja viestinä häiriköille.
”Asiakasta ei voi estää asioimasta pankissa tai hakemasta lakisääteistä vakuutusta. Yrityskohtaisen lähestymiskiellon salliminen antaisi kuitenkin viestin, ettei toisten työpaikoille voi tulla käyttäytymään miten huvittaa”, Saxholm sanoo.
Saxholm kertoo tapauksesta, jossa kaupan yli 20 työntekijää joutuivat hakemaan yhdelle häirikölle lähestymiskieltoa. Yrityskohtainen lähestymiskielto helpottaisi tällaisissa tapauksissa sekä työnantajan ja työntekijöiden että viranomaisten elämää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko Saxholmjohtaja
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.
YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote
Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.
EU:n valtiovarainministerit käsittelevät rahoitusmarkkinoita – Finanssiala vetoaa Purraan: Suomen ajettava ponnekkaammin omaa etuaan ja Euroopan kilpailukykyä8.10.2026 08:57:28 EEST | Tiedote
Suomen on EU-pöydissä ajettava ennakkoluulottomia uudistusehdotuksia, jotka parantavat eurooppalaisen pankkisektorin kilpailukykyä. EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgissa torstaina ja perjantaina eri kokoonpanoilla.
Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.
Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa17.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja. Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Koko vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä. Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna vuoden 2025 vastaavan aikaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
