Toisen työpaikalla ei voi käyttäytyä miten huvittaa – työnantajalle esitetään mahdollisuutta ilmoittaa laittomasta uhkauksesta
21.11.2020 07:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Tällä hetkellä laiton uhkaus on asianomistajarikos, eli syytettä ei voida nostaa, ellei uhri sitä vaadi. Uudistuksen myötä rikosilmoituksen voisi tehdä joku muukin kuin uhri itse, esimerkiksi työnantaja. Merkitystä ei olisi sillä, onko uhkaus tehty uhrin työpaikalla vai esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. Finanssiala on ajanut uudistusta jo vuodesta 2012.
”Esityksessä otetaan iso taakka pois työntekijän harteilta asiasta, jossa hän ottaa osumia työnantajan puolesta. Vain pieni osa tapauksista tulee työnantajan tietoon, ja häiriköintitapausten määrä nousee finanssialalla arviolta tuhansiin vuodessa”, sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Häiriköiden takia konttoreihin on toisinaan jouduttu järjestämään vartiointia, pahimmassa tapauksessa työntekijä on päätynyt sanomaan itsensä irti. Pankeissa ja vakuutusyhtiöissä häirinnälle on nollatoleranssi ja kaikkiin tapauksiin puututaan. Muun muassa suora yhteydenotto rähisijään on toisinaan vähentänyt häiriöitä.
Uudistus ei tietenkään koskisi pelkästään finanssialaa, vaan helpottaisi myös vaikkapa vähittäiskaupassa tai Kelan asiakaspalvelussa työskentelevän elämää
Yrityskohtainen lähestymiskielto antaisi vahvan viestin
Toinen työntekijöiden asemaa parantava uudistus olisi yrityskohtainen lähestymiskielto. Elinkeinoelämä ja työntekijäjärjestöt ovat esittäneet, että yksityishenkilöiden lisäksi myös yritysten tulisi voida hakea lähestymiskieltoa jatkuvasti häiriöitä aiheuttavilta henkilöiltä. Finanssialalla lainsäädäntö ei tosin tulisi aktiiviseen käyttöön, mutta toimisi moraalisena tukena ja viestinä häiriköille.
”Asiakasta ei voi estää asioimasta pankissa tai hakemasta lakisääteistä vakuutusta. Yrityskohtaisen lähestymiskiellon salliminen antaisi kuitenkin viestin, ettei toisten työpaikoille voi tulla käyttäytymään miten huvittaa”, Saxholm sanoo.
Saxholm kertoo tapauksesta, jossa kaupan yli 20 työntekijää joutuivat hakemaan yhdelle häirikölle lähestymiskieltoa. Yrityskohtainen lähestymiskielto helpottaisi tällaisissa tapauksissa sekä työnantajan ja työntekijöiden että viranomaisten elämää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niko Saxholmjohtaja
Puh:+358 20 793 4235niko.saxholm@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Talousvaliokunta otti historiallisen kannan – päätöksillä edesautetaan suomalaispankkien kykyä rahoittaa kasvua12.6.2026 13:19:37 EEST | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on päätynyt luottolaitosdirektiivin kansallista toimeenpanoa käsitellessään moniin kannanottoihin, jotka laiksi päätyessään edesauttavat suomalaispankkien luototuskykyä. Finanssiala ry pitää talousvaliokunnan mietintöä perusteltuna. Valiokunta käytti hyväksi direktiiviin sisältyvää joustovaraa, jolla voidaan edistää rahoituksen saatavuutta ja sitä kautta koko talouden kilpailukykyä. Talousvaliokunta käsitteli kotimaiseen pankkilainsäädäntöön ehdotettuja muutoksia, jotka perustuvat EU:n päivitettyyn luottolaitosdirektiiviin. Direktiivin muutokset vuorostaan pohjautuvat kansainvälisiin pankkeja koskeviin Basel III-säännöksiin.
Euroopassa pääomia riittää – ne vain pitäisi saada liikkeelle järkevöittämällä pääomavaateita ja poistamalla sääntelyn päällekkäisyyttä10.6.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Eurooppalainen pankkialan kattojärjestö EBF on teettänyt selvityksen, kuinka sääntelyä keventämällä voisi auttaa pankkeja kohentamaan Euroopan kilpailukykyä. Konsulttiyhtiö Oliver Wymanin raportissa on muun muassa pääomavaateisiin ja vakavaraisuusvaatimuksiin liittyviä ehdotuksia. Myös Finanssiala ry (FA) esittää pääomavaateiden uudelleenarviointia ja sääntelyn päällekkäisyyksien poistamista.
Rahastopääoma kasvoi toukokuussa 219 miljardiin euroon huolimatta Lähi-idän tilanteen ja teknologiasektorin ristiaallokosta9.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin toukokuussa yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 219 miljardia euroa.
Kansa tukee lasten sijoitustiliä, päättäjät värssyn verran perässä8.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kansalaistuki vastasyntyneiden sijoitustilille on selvästi vahvempi kuin poliittisten päättäjien: 61 prosenttia suomalaisista kannattaa vastasyntyneen sijoitustiliä, mutta päättäjistä vain 42 prosenttia kannattaa Lapsen Säästöstarttia, joka on yksi malli vastasyntyneiden sijoitustilin toteuttamiseen. Lapsen Säästöstartti on Finanssiala ry:n (FA) malli, jossa valtion esimerkiksi 300 euron alkupääoma ja mahdolliset lisäsijoitukset sijoitettaisiin olemassa olevien palveluntarjoajien kautta eri sijoitustuotteisiin. Tavoitteena on edistää varallisuuden kerryttämistä ja tuoda sijoittaminen kaikkien ulottuville. Valtiovarainministeriö on nimittänyt selvityshenkilön selvittämään mahdollisia toteuttamismalleja vastasyntyneiden sijoitustilille. FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi odottaa jännityksellä näillä näkymin loppukesästä tulevaa selvitystä. Hänen mukaansa sijoitustili sopisi hyvin tulevan hallituksen ohjelmaan ja demokratisoisi sijoittamista ja vastaisi kansalaiskannatukseen. FA:n Aula R
Puheet eläkeyhtiöiden määrästä otettava vakavasti – päättäjien kannasta uusia tuloksia3.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Päättäjistä 57 prosenttia pitää eläkejärjestelmän hajautettua toimeenpanoa tärkeänä. Käytännössä kysymys on siitä, montako eläkeyhtiötä tai -laitosta eläkkeitä hoitaa. Neljässä vuodessa hajautetun järjestelmän tuki on laskenut. Vuonna 2022 hajautettua järjestelmää piti erittäin tai jokseenkin tärkeänä 76 prosenttia päättäjistä. Näkemys on otettava vakavasti. Usean yhtiön toimeenpano on suomalaisen eläkejärjestelmän vahvuus, ei heikkous.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme