Toisiolaki vaarantaa rekisteritutkimuksiin perustuvan hoidon ja eurooppalaisen yhteistyön kehittämisen
14.4.2021 12:00:42 EEST | HUS | Tiedote
Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019, toisiolaki) mahdollistaa uraauurtavasti laajamittaisen rekisterien yhdistämisen huomioiden samalla yksilöiden tietosuojan. Lailla on omat ansionsa, mutta sen lähtökohtana on, että lupa annetaan määräajaksi määrättyyn käyttötarkoitukseen. Tämä on ristiriidassa kansallisten ja kansainvälisten rekistereiden toimintaperiaatteen kanssa.
Rekisterit ovat luonteeltaan pysyviä ja niistä voidaan antaa tietoja edelleen hakemuksesta esimerkiksi tutkimushankkeisiin. Eurooppalaisessa ja kansainvälisessä rekisteriyhteistyössä henkilötiedon yhdistäminen monesta maasta perustuu potilassuostumukseen. Koska Suomessa ei pyydetä potilassuostumusta, vaan toiminta perustuu ajallisesti ja käyttötarkoitukseltaan rajattuun viranomaislupaan, Suomen käytäntö eroaa muista maista. Meiltä puuttuu kansainväliseen ja eurooppalaiseen rekisteritutkimukseen tarvittava henkilötietojen käsittelyn oikeusperusta.
Toisiolakia muutettava kiireellisesti
Toisiolain soveltaminen tällaisenaan vaarantaa yhteistyön kansainvälisessä rekisteritutkimuksessa ja sen myötä muun muassa harvinaissairauksien tutkimuksen Suomessa. Tämä luo hyvin epätasa-arvoisen tilanteen näiden sairauksien hoitomahdollisuuksissa muihin sairauksiin verrattuna.
Riskinä on, että Suomi jää harvinaissairauksien osalta eurooppalaisten harvinaissairauksien osaamisverkostojen (European Reference Networks, ERN) tutkimusyhteistyön ulkopuolelle. Mikäli muutosta toisiolakiin ei saada aikaiseksi, voi syntyä tilanne, joka lamauttaa näiden sairauksien hoidon kehittämisen. Harvinaissairaisiin kuuluu noin 6 prosenttia väestöstä ja näiden sairauksien hoidon kulut ovat erikoissairaanhoidon kuluista noin 18 prosenttia eli 1.2 miljardia euroa vuodessa.
Uhkana on myös, että sellaisten sairauksien hoito, joiden osalta kuulumme maailman parhaimmistoon, ei enää kehity tai alkaa jopa taantumaan. Näihin kuuluvat muun muassa kantasoluhoidot, harvinaisten syöpien hoito, elinsiirrot, lasten syöpien hoito ja lasten sydänvikojen hoito.
Suomen yliopistosairaalat ovat yhdessä allekirjoittaneet eduskunnalle vetoomuksen toisiolain muuttamiseksi. On tarpeellista yhteensovittaa kansallinen toisiolaki ja eurooppalaiset käytänteet arkaluonteisten terveystietojen käsittelyssä. Lainsäätäjän tulisi kiireellisesti selvittää tämä asiakokonaisuus oikeudellisesti ja valmistella tarvittavat säädösmuutokset.
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Komjölksallergi i tidig barndom har samband med nedsatt bentäthet i ungdomen23.2.2026 08:29:14 EET | Pressmeddelande
En studie visar att komjölksallergi som konstaterats i spädbarnsåldern har samband med nedsatt bentäthet i ungdomen, även om allergin hos största delen av barnen hade försvunnit före puberteten. Nedsatt bentäthet kan öka risken för frakturer.
Varhaislapsuuden lehmänmaitoallergia on yhteydessä alentuneeseen luuntiheyteen nuoruusiässä23.2.2026 08:29:14 EET | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että imeväisiässä todettu lehmänmaitoallergia liittyy alentuneeseen luuntiheyteen nuoruusiässä, vaikka suurimmalla osalla lapsista allergia oli väistynyt ennen murrosikää. Alentunut luuntiheys voi lisätä murtumariskiä.
Förändringar i axeln vanliga efter 40 - svagt samband med besvär17.2.2026 13:01:23 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk finsk befolkningsundersökning kan man se förändringar i rotatorkuffens senor vid magnetundersökning av axlarna även hos symtomfria personer över 40 år. Fynden är mycket vanliga, men i regel är kopplingen mellan dessa och axelproblem svag.
Lähes kaikilla yli 40-vuotiailla muutoksia olkapään magneettikuvissa – yhteys olkapäävaivoihin heikko17.2.2026 13:01:23 EET | Tiedote
Tuoreen suomalaisen väestötutkimuksen mukaan myös oireettomilla yli 40-vuotiailla näkyy olkapään magneettikuvissa kiertäjäkalvosimen jänteiden muutoksia. Löydökset ovat erittäin yleisiä, mutta niiden yhteys olkapäävaivoihin on heikko.
Nearly all people aged over 40 show changes in shoulder MRI scans – weak link to shoulder problems17.2.2026 13:01:23 EET | Press release
According to a recent population study conducted in Finland, even symptom-free people aged over 40 show changes in MRI scans of the rotator cuff tendons. These findings are common but their link to shoulder problems is weak.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
