Toistuvan keskenmenon syy saattaa löytyä vanhempien geeneistä
Keskenmeno on yleisin raskauskomplikaatio, sillä 10 – 15 prosenttia raskauksista päättyy keskenmenoon. Toistuvasta keskenmenosta puhutaan silloin, kun kolme peräkkäistä raskautta päättyy keskenmenoon; näin tapahtuu 1 – 2 prosentille raskautta toivovista pariskunnista. Toistuvan keskenmenon syy saadaan selvitetyksi vain noin joka toisen pariskunnan kohdalla, mikä viittaa siihen, että keskenmenoille altistavia tekijöitä on vielä löytämättä.
FL
Milja Kaaren
väitöstutkimuksessa etsittiin toistuvaa keskenmenoa aiheuttavia tai sille altistavia perintötekijöitä. Tutkimuksessa oli mukana 48 naista, joilla on ollut selittämättömiä toistuvia keskenmenoja, sekä heidän puolisoitaan.
Sukututkimuksen avulla selvitettiin, ovatko potilaiden, heidän vanhempiensa tai isovanhempiensa syntymäpaikat keskittyneet jollekin tietylle maantieteelliselle alueelle Suomessa. ”Tuloksemme osoittavat, että syntymäpaikat ovat osittain keskittyneet Savoon. Tämä viittaa siihen, että osa potilaista saattaa jakaa yhteisen keskenmenoille altistavan geneettisen riskitekijän”, Kaare kertoo.
Väitöskirjatyössä tutkittiin neljää ehdokasgeeniä - AMN, EPCR, TM ja p53 - joissa geenivirheet saattaisivat aiheuttaa keskenmenoja; näiden geenien on todettu aiheuttavan sikiökuolemia hiirellä. Tutkimuksessa löytyi kolme pariskuntaa, joissa molemmat osapuolet kantavat samassa geenissä muutosta, joka mahdollisesti vaikuttaa geenin toimintaan. ”Heidän kohdallaan tuo todettu muutos voi olla keskenmenolle altistava tekijä”, Kaare toteaa.
Tutkimus osoitti myös, että eräs p53-geenin variaatio on yleisempi keskenmenon kokeneilla naisilla kuin verrokeilla. Tämän variaation kantajilla oli tutkimuksen perusteella yli kaksinkertainen riski saada keskenmeno verrattuna naisiin, joilla ei ole tätä variaatiota.
Kaare selvitti myös mitokondriaalisen DNA:n mahdollista osuutta keskenmenoihin, sillä mitokondrioilla on useita sikiönkehityksen kannalta tärkeitä tehtäviä. Mitokondriaalisesta genomista ei kuitenkaan löytynyt sellaisia muutoksia, joiden voisi olettaa olevan syynä keskenmenoihin.
Aikaisempien tutkimuksien mukaan poikkeavuudet naisen X-kromosomissa sekä poikkeavuudet miehen Y-kromosomissa altistavat keskenmenoille. Kaare tarkasteli väitöstyössään myös näiden tekijöiden osuutta keskenmenoihin suomalaisessa väestössä, mutta poikkeavuudet eivät selittäneet tutkimukseen osallistuneiden pariskuntien keskenmenoja.
FL Milja Kaaren väitöskirja "Genetic studies on recurrent miscarriage" tarkastetaan perjantaina 13.2.2009 kello 13 Biomedicum Helsingissä, ls 2, Haartmaninkatu 8.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 040 596 3313
Sähköposti: milja.kaare@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme