Toistuvan keskenmenon syy saattaa löytyä vanhempien geeneistä
9.2.2009 07:29:37 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Keskenmeno on yleisin raskauskomplikaatio, sillä 10 – 15 prosenttia raskauksista päättyy keskenmenoon. Toistuvasta keskenmenosta puhutaan silloin, kun kolme peräkkäistä raskautta päättyy keskenmenoon; näin tapahtuu 1 – 2 prosentille raskautta toivovista pariskunnista. Toistuvan keskenmenon syy saadaan selvitetyksi vain noin joka toisen pariskunnan kohdalla, mikä viittaa siihen, että keskenmenoille altistavia tekijöitä on vielä löytämättä.
FL
Milja Kaaren
väitöstutkimuksessa etsittiin toistuvaa keskenmenoa aiheuttavia tai sille altistavia perintötekijöitä. Tutkimuksessa oli mukana 48 naista, joilla on ollut selittämättömiä toistuvia keskenmenoja, sekä heidän puolisoitaan.
Sukututkimuksen avulla selvitettiin, ovatko potilaiden, heidän vanhempiensa tai isovanhempiensa syntymäpaikat keskittyneet jollekin tietylle maantieteelliselle alueelle Suomessa. ”Tuloksemme osoittavat, että syntymäpaikat ovat osittain keskittyneet Savoon. Tämä viittaa siihen, että osa potilaista saattaa jakaa yhteisen keskenmenoille altistavan geneettisen riskitekijän”, Kaare kertoo.
Väitöskirjatyössä tutkittiin neljää ehdokasgeeniä - AMN, EPCR, TM ja p53 - joissa geenivirheet saattaisivat aiheuttaa keskenmenoja; näiden geenien on todettu aiheuttavan sikiökuolemia hiirellä. Tutkimuksessa löytyi kolme pariskuntaa, joissa molemmat osapuolet kantavat samassa geenissä muutosta, joka mahdollisesti vaikuttaa geenin toimintaan. ”Heidän kohdallaan tuo todettu muutos voi olla keskenmenolle altistava tekijä”, Kaare toteaa.
Tutkimus osoitti myös, että eräs p53-geenin variaatio on yleisempi keskenmenon kokeneilla naisilla kuin verrokeilla. Tämän variaation kantajilla oli tutkimuksen perusteella yli kaksinkertainen riski saada keskenmeno verrattuna naisiin, joilla ei ole tätä variaatiota.
Kaare selvitti myös mitokondriaalisen DNA:n mahdollista osuutta keskenmenoihin, sillä mitokondrioilla on useita sikiönkehityksen kannalta tärkeitä tehtäviä. Mitokondriaalisesta genomista ei kuitenkaan löytynyt sellaisia muutoksia, joiden voisi olettaa olevan syynä keskenmenoihin.
Aikaisempien tutkimuksien mukaan poikkeavuudet naisen X-kromosomissa sekä poikkeavuudet miehen Y-kromosomissa altistavat keskenmenoille. Kaare tarkasteli väitöstyössään myös näiden tekijöiden osuutta keskenmenoihin suomalaisessa väestössä, mutta poikkeavuudet eivät selittäneet tutkimukseen osallistuneiden pariskuntien keskenmenoja.
FL Milja Kaaren väitöskirja "Genetic studies on recurrent miscarriage" tarkastetaan perjantaina 13.2.2009 kello 13 Biomedicum Helsingissä, ls 2, Haartmaninkatu 8.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 040 596 3313
Sähköposti: milja.kaare@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme