Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet nousseet uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi syyksi
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suomalaisten määrä kääntyi viime vuonna hienoiseen nousuun koronavuosien laskutrendin jälkeen. Vuonna 2022 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle lähes 17 900 henkilöä, noin kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) uusista tilastoista.
— Muutos johtuu erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Niiden perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi lähes kymmenen prosenttia edellisvuodesta, ETK:n tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki toteaa.
Kasvun myötä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet palasivat uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi sairauspääryhmäksi. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat edellisen kerran uusien eläkkeiden yleisin sairauspääryhmä vuonna 2018.
Ikääntyvien osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneissä kasvaa
Suomalaisten työkyvyttömyyden isossa kuvassa on muuttunut paitsi sairauspääryhmä myös ikärakenne. Entistä useampi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on iältään yli kuusikymmentävuotias. Vielä vuonna 2017 noin neljännes uusista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin 60 vuotta täyttäneille. Vuonna 2022 yli 60-vuotiaiden osuus oli jo yli kolmannes.
Viime vuonna työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle lähes 6 700 yli 60-vuotiasta, heistä puolet tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt ovat vahvasti yhteydessä henkilön ikään. Alle 55-vuotiailla yleisin työkyvyttömyyden syy on mielenterveyden sairaudet. Tätä vanhemmilla yleisin syy on sen sijaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
— Vaikka ikääntyneiden työllisyysaste on noussut voimakkaasti 2000-luvulla, kaikilla ei riitä työkykyä eläkeikään asti. Kun eläkeikä nousee edelleen tulevina vuosina, meidän on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomioita kuusikymppisten jaksamiseen ja vointiin, ETK:n tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino painottaa.
Mielenterveyden sairaudet vievät aikaisempaa vähemmän suomalaisia eläkkeelle
Mielenterveyden sairauksien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli viime vuonna edellisvuosien tapaan laskussa, mutta mielenterveyden sairaudet ovat edelleen merkittävä työkyvyttömyyden syy. Vuonna 2022 niiden perusteella myönnettiin toiseksi eniten työkyvyttömyyseläkkeitä, yli 5 600 henkilölle.
Yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava mielenterveyden sairaus on edelleen masennus. Masennus ajaa työkyvyttömäksi huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä. Viime vuonna työeläkejärjestelmästä myönnettiin masennuksen perusteella uusia työkyvyttömyyseläkkeitä 2 100 naiselle ja 1 000 miehelle.
Mielenterveyden sairauksien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden laskutrendin jatkuminen ei ollut kuitenkaan odotettu kehityssuunta.
— Vaarana oli, että pandemian päättyminen sysäisi työkyvyttömien määrän uuteen kasvuun. Osa heikkokuntoisista työntekijöistä todennäköisesti sinnitteli pandemiavuodet etätöissä odottaen hetkeä, jolloin uskaltaisi lähteä liikkeelle ja lääkärin juttusille. Nyt näyttää onneksi siltä, että hoitojonojen purkaminen ei ole ainakaan toistaiseksi johtanut työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvuun, Tiina Palotie-Heino kertoo.
Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä sai vuoden 2022 lopussa ennakkotietojen mukaan 120 000 henkilöä, noin 4 500 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnettiin viime vuonna osaeläkkeenä.
Lisätietoa
Suomen työeläkkeensaajat (Etk.fi-tilastosivu)
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi@etk.fi
Kuva: Vesa Laitinen
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Borde människor som försörjt en familj få högre pension?31.5.2023 08:27:00 EEST | Tiedote
Borde pensionsrätten delas vid skilsmässa, precis som resten av egendomen? Vad kan vi lära av de franska pensionsupploppen? I säsongens sista avsnitt utvärderar och jämför vi andra länders pensionssystem med Finlands. I studion: ekonom Heikki Pursiainen, kommunikationschef Raine Tiessalo och PSC:s specialsakkunnige Niko Väänänen.
Eläkekomitea: Pitäisikö perheellisten saada muita paremmat eläkkeet?31.5.2023 08:27:00 EEST | Tiedote
Pitäisikö eläkeoikeus jakaa avioerossa, kuten muukin omaisuus? Mitä voimme oppia Ranskan eläkemellakoista? Kauden viimeisessä jaksossa peilataan muiden maiden eläketurvaa Suomeen. Studiossa keskustelemassa ekonomisti Heikki Pursiainen, viestintäjohtaja Raine Tiessalo ja erityisasiantuntija Niko Väänänen.
Podcasten Pensionskommittén: Vad är rättvisa i pensioner?10.5.2023 08:27:00 EEST | Tiedote
Hur görs en pensionsreform som är rättvis mot de unga? Är bergsrådens massiva tilläggspensioner rättvisa? Vem drar större nytta av pensionssystemet, män eller kvinnor? Frågor som berövar folk nattsömnen diskuteras av Akava-ordföranden Maria Löfgren, den fria journalisten Tuija Siltamäki och Pensionsskyddscentralens vd Mikko Kautto.
Eläkekomitea: Mitä on oikeudenmukaisuus eläkkeissä?10.5.2023 08:27:00 EEST | Tiedote
Miten varmistetaan nuorille reilu eläkeuudistus? Ovatko vuorineuvosten massiiviset lisäeläkkeet reiluja? Kumpi hyötyy eläkejärjestelmästä enemmän, mies vai nainen? Kansalaisia valvottavia kysymyksiä pohtivat Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, vapaa toimittaja Tuija Siltamäki ja ETK:n toimitusjohtaja Mikko Kautto.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Värsta placeringsåret sedan finanskrisen ute i världen27.4.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Den genomsnittliga nominella avkastningen för de pensionsplacerare som valts ut för jämförelsen var mer än åtta procent negativ i fjol. Placerarnas reella avkastning var ännu sämre, eftersom inflationen i alla länder gjorde förlusterna större. Den genomsnittliga realavkastningen var nästan –15 procent. De finländska arbetspensionsplacerarna klarade sig emellertid bättre än genomsnittet
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme