Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet nousseet uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi syyksi
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden suomalaisten määrä kääntyi viime vuonna hienoiseen nousuun koronavuosien laskutrendin jälkeen. Vuonna 2022 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle lähes 17 900 henkilöä, noin kaksi prosenttia edellisvuotta enemmän. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) uusista tilastoista.
— Muutos johtuu erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Niiden perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi lähes kymmenen prosenttia edellisvuodesta, ETK:n tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki toteaa.
Kasvun myötä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet palasivat uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi sairauspääryhmäksi. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat edellisen kerran uusien eläkkeiden yleisin sairauspääryhmä vuonna 2018.
Ikääntyvien osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneissä kasvaa
Suomalaisten työkyvyttömyyden isossa kuvassa on muuttunut paitsi sairauspääryhmä myös ikärakenne. Entistä useampi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on iältään yli kuusikymmentävuotias. Vielä vuonna 2017 noin neljännes uusista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin 60 vuotta täyttäneille. Vuonna 2022 yli 60-vuotiaiden osuus oli jo yli kolmannes.
Viime vuonna työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle lähes 6 700 yli 60-vuotiasta, heistä puolet tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt ovat vahvasti yhteydessä henkilön ikään. Alle 55-vuotiailla yleisin työkyvyttömyyden syy on mielenterveyden sairaudet. Tätä vanhemmilla yleisin syy on sen sijaan tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
— Vaikka ikääntyneiden työllisyysaste on noussut voimakkaasti 2000-luvulla, kaikilla ei riitä työkykyä eläkeikään asti. Kun eläkeikä nousee edelleen tulevina vuosina, meidän on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomioita kuusikymppisten jaksamiseen ja vointiin, ETK:n tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino painottaa.
Mielenterveyden sairaudet vievät aikaisempaa vähemmän suomalaisia eläkkeelle
Mielenterveyden sairauksien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli viime vuonna edellisvuosien tapaan laskussa, mutta mielenterveyden sairaudet ovat edelleen merkittävä työkyvyttömyyden syy. Vuonna 2022 niiden perusteella myönnettiin toiseksi eniten työkyvyttömyyseläkkeitä, yli 5 600 henkilölle.
Yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava mielenterveyden sairaus on edelleen masennus. Masennus ajaa työkyvyttömäksi huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä. Viime vuonna työeläkejärjestelmästä myönnettiin masennuksen perusteella uusia työkyvyttömyyseläkkeitä 2 100 naiselle ja 1 000 miehelle.
Mielenterveyden sairauksien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden laskutrendin jatkuminen ei ollut kuitenkaan odotettu kehityssuunta.
— Vaarana oli, että pandemian päättyminen sysäisi työkyvyttömien määrän uuteen kasvuun. Osa heikkokuntoisista työntekijöistä todennäköisesti sinnitteli pandemiavuodet etätöissä odottaen hetkeä, jolloin uskaltaisi lähteä liikkeelle ja lääkärin juttusille. Nyt näyttää onneksi siltä, että hoitojonojen purkaminen ei ole ainakaan toistaiseksi johtanut työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvuun, Tiina Palotie-Heino kertoo.
Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä sai vuoden 2022 lopussa ennakkotietojen mukaan 120 000 henkilöä, noin 4 500 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnettiin viime vuonna osaeläkkeenä.
Lisätietoa
Suomen työeläkkeensaajat (Etk.fi-tilastosivu)
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi@etk.fi
Kuva: Vesa Laitinen
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme