Tulehduksen välittäjäaineiden genetiikka vaikuttaa aikuisten atopiassa ja astmassa
Atooppisista sairauksista kuten astmasta, allergisesta nuhasta tai sidekalvotulehduksesta kärsii lähes kolmannes väestöstä. LL Kati Ådjers selvitti väitöstutkimuksessaan tiettyjen geenien vaikutusta atopiataipumukseen, atopian vaikeusasteeseen ja riskiin sairastua astmaan sekä aikuisten astmaan liittyviä piirteitä. Tulokset valottavat atooppisten sairauksien monimutkaista verkostoa ja voivat auttaa tulevaisuudessa kohdentamaan uusia biologisia hoitoja niistä hyötyville.
Atooppisten sairauksien kuten astman, allergisen nuhan tai sidekalvotulehduksen esiintyvyys on monissa väestöissä jopa 30 prosenttia. Näistä sairauksista aiheutuu sekä yksilölle että yhteiskunnalle merkittäviä haittoja ja kustannuksia. Sairauksien genetiikkaa, immunologiaa, patofysiologiaa ja ympäristötekijöitä on tutkittu laajalti, mutta lisää tietoa tarvitaan, jotta osataan esimerkiksi kohdentaa uusia hoitoja niistä hyötyville.
Tutkimuksiin osallistui 1 156 yli 30-vuotiasta astmaa sairastavaa ja 1 792 vertailuhenkilöä. Allergisen nuhan ja sidekalvotulehduksen esiintyminen selvitettiin oirekyselyllä. Perinnöllisten tekijöiden vaikutusta selvitettiin kliinisesti tutkittujen 245 astmapotilaan ja 405 vertailuhenkilön otoksessa. Tutkituille tehtiin ihopistotestit ja määritettiin seerumin immunoglobuliini E:n -tasot sekä tehtiin analyysit IL1A-, IL4RA-, TLR4-, IL4-, NOS3- ja IL13-geenien tietyistä tunnetuista polymorfismeista.
Tutkimuksissa IL1A- ja IL4RA- geenien polymorfismeilla todettiin yhteisvaikutus atopiariskiin. TLR4- ja IL4-geenien polymorfismeilla havaittiin vastaavasti yhteisvaikutus astmariskiin naisilla. NOS3- ja IL1A-geenit vaikuttivat samoin yhdessä atopian vaikeusasteeseen. IL13-geenin polymorfismin rs20541 todettiin vaikuttavan allergisen nuhan ja sidekalvotulehduksen riskiin astmapotilailla. Altistavan alleeli A:n kantajilla myös esiintyi herkistymistä useammille allergeeneille ihopistokokeissa.
— Löydökset tukevat ajatusta, että eri geenit vaikuttavat yhdessä atopiaan ja astmaan. Vaikka yksittäinen geeni ei vaikuttaisi taudille altistavasti, kahden eri geenin polymorfismit voivat vahvistaa toistensa vaikutusta ja vaikuttaa sairastuvuusriskiin tai taudin vaikeusasteeseen, Ådjers toteaa.
IL13-geenin polymorfismin rs20541 alleeli A, herkkyys useille allergeeneille ihopistokokeissa sekä allergisen nuhan ja sidekalvotulehduksen oirekuva saattavat olla tärkeitä aikuisten atooppisen astman alatyyppiin liittyviä piirteitä.
Kati Ådjers työskentelee Tays Silmäkeskuksessa silmätautien erikoislääkärinä. Hänellä on myös silmäkirurgian erityispätevyys sekä diplomi-insinöörin tutkinto. Ådjers on kotoisin Helsingistä.
Lääketieteen lisensiaatti Kati Ådjersin lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Genetics of Inflammatory Mediators of Atopy and Asthma in Adults tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 13.8.2021 klo 12 Jarmo Visakorpi -salissa Arvo-rakennuksessa, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Johannes Savolainen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Olli Silvennoinen.
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Laajakaistamenetelmät varmistavat sähköverkon toiminnan keskellä tuotannon ja kulutuksen murrosta23.9.2021 13:48:59 EEST | Tiedote
Nykyaikaistuva sähköverkko on keskellä murrosta, jonka taustalla on uusiutuvan sähköntuotannon ja elektroniikkapohjaisen energiankulutuksen yleistyminen. Muutos haastaa sekä sähköverkon vakaan toiminnan että sähkön laadun, sillä perinteiset stabiiliusanalyysimenetelmät eivät kykene ennustamaan haitallisia vuorovaikutuksia riittävällä tarkkuudella. Henrik Alenius esittelee väitöskirjassaan uusia menetelmiä, joita hyödyntämällä tehoelektroniikkapohjaisen tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat haasteet voidaan ennakoida ja ratkaista.
Tutkimus: Poliisille yhden viraston malli ja kuntiin aluepoliisit asukasmäärän perusteella23.9.2021 10:47:54 EEST | Tiedote
Hallintotieteiden lisensiaatti Heikki Mansikka-aho tarkastelee väitöskirjassaan poliisin PORA-hallintorakenneuudistuksia ja niiden vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan rakenneuudistukset ovat johtaneet yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden heikkenemiseen. Tutkija esittää ratkaisuksi uutta organisaatiomallia.
Proteiineilla päällystetty nanoselluloosa sopii solujen 3D-viljelyyn22.9.2021 13:55:01 EEST | Tiedote
Puusta eristetyt nanoselluloosakuidut muodostavat vedessä hydrogeelin, joka on lupaava materiaali erilaisiin biologisiin sovelluksiin. Nanoselluloosa mahdollistaa kudosmaisen, solujen luonnollista ympäristöä muistuttavan ympäristön rakentamisen soluviljelyolosuhteissa. Tampereen yliopiston tutkijat kehittivät yhteistyössä UPM Biomedicalsin tutkijoiden kanssa ratkaisun, jossa nanoselluloosakuituihin kiinnitetään ensin avidiini-proteiineja, jonka jälkeen materiaaliin voidaan helposti vain yhdistää biotinyloituja molekyylejä, jotka sitoutuvat kuituihin.
Terveystarkastuksilla kiinni nuoren urheilijan terveysongelmiin22.9.2021 13:26:33 EEST | Tiedote
LL Kerttu Toivo selvitti väitöstutkimuksessaan nuorten urheilijoiden terveydentilaa. Tutkimus osoitti muun muassa, että neljäsosalla suomalaisista nuorista on liian matalat rautavarastot ja että nuorten urheilijoiden astma voi olla alidiagnosoitu. Säännöllisen liikunnan positiiviset terveysvaikutukset ovat kiistattomat, mutta liikunnan harrastamisen varjopuolena on kohonnut vammariski.
Tutkimus: Kokemusasiantuntijoiden ääni ei kuulu terveydenhuollossa21.9.2021 11:00:00 EEST | Tiedote
Potilaslähtöistä hoitoa pidetään yhtenä merkittävimmistä terveydenhuollon uudistuksista. Yhtenä osana tavoitetta potilaan äänen tulisi päästä paremmin esiin asiantuntijoiden rinnalle. Tampereen yliopiston monitieteinen tutkimus osoittaa, että terveydenhuollon instituutioissa on edelleen ongelmia käsitellä potilaiden kokemustietoa.
Suomalainen järjestelmäpiirisuunnittelu vahvistuu – Tampereella SoC Hub-yhteistyön tuloksena valmistumassa piiriprototyyppi21.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote
Viime vuonna käynnistetyn järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän SoC Hub -avauksen ensimmäisen maaliviivan ylitys lähestyy. Yritysten ja yliopiston yhteisen kehitystyön tuloksena saadaan pian valmiiksi ensimmäinen piiriprototyyppi, mikä osaltaan edistää Euroopan teknologista itsenäistymistä piiriteknologiassa. Samalla Tampereen yliopisto vahvistaa asemiaan johtavana järjestelmäpiirisuunnittelun kouluttajana Suomessa.
Osallistaminen vaikuttaa Itämeren ympäristö- ja luonnonvarojen hallintaan20.9.2021 11:30:00 EEST | Tiedote
Ympäristö- ja luonnonvarojen hallinta on keskeisessä roolissa, kun ratkaistaan Itämeren ympäristöongelmien torjunnan ja luonnonvarojen kestävän käytön haasteita. HTM Mia Pihlajamäki tutki väitöskirjassaan hallintajärjestelmien tehokkuutta. Tutkimus esittää kriteerejä tehokkaammalle hallinnalle ja osoittaa, miten osallistaminen vaikuttaa kriteerien saavuttamiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme