Tulevaisuuden pehmeät robotit liikkuvat valon avulla
Nykyisin robotit mielletään isoiksi metallikuorisiksi laitteiksi, jotka sisältävät erilaisia sähköisiä komponentteja. Viimeisen 15 vuoden sisällä tutkijoille on syntynyt ajatus siitä, että robotiikassa voitaisiin käyttää myös pehmeitä materiaaleja. Tässä niin kutsutussa pehmeässä robotiikassa raskaat ja kovat metallikuoret on pyritty korvaamaan muilla materiaaleilla, kuten polymeereillä.
– Materiaalitutkimuksen näkökulmasta polymeerit ovat mielenkiintoisia. Käyttämällä vain muutamaa polymerisointitekniikkaa voidaan valmistaa materiaaleja, joilla on hyvin erilaisia ominaisuuksia. Polymeereistä valmistetut materiaalit voivat olla venyviä tai jäykkiä, pehmeitä tai kovia, värillisiä tai läpinäkyviä. Tämän takia juuri polymeerit ovat hyviä materiaalia pehmeiden robottien valmistuksessa, Markus Lahikainen kertoo.
Lahikainen käytti väitöskirjassaan polymeeripohjaisten pehmytrobotien ohjaamiseen valoa.
– Valo on erinomainen energianlähde, sillä valoa on kaikkialla. Lisäksi valon ominaisuuksia, kuten voimakkuutta, aallonpituutta eli väriä sekä polarisaatiota voidaan helposti muuttaa, Lahikainen kertoo.
Valo-ohjaus tuo robotiikkaan myös muita hyötyjä. Valo-ohjaus mahdollistaa robottien etäohjauksen ilman fyysistä kontaktia, jolloin robotin ei tarvitse sisältää elektronisia komponentteja kuten akkuja tai sähköjohtoja.
– Valo-ohjaus voidaan rakentaa polymeerin sisään molekyylitasolle jo valmistusvaiheessa. Tällöin päästään eroon normaaleissa roboteissa käytetyistä sähkökomponenteista ja roboteista voidaan tehdä pieniä, jopa millimetrin kokoisia, Lahikainen jatkaa.
Markus Lahikainen tutki kolmea valo-ohjausstrategiaa pehmytrobottien liikuttamiseksi: spontaania valomekaanista oskillaatiota ja moniväriaktuaatioita, jossa valon eri väreillä tuotetaan erilaisia liikkeitä, sekä uudelleenohjelmoitavuutta, jossa robotti voidaan ohjelmoida toimimaan eri tavoin identtisissä valaistusolosuhteissa.
– Valorobotiikan ala kasvaa nopeasti, mutta vielä on paljon matkaa siihen, että näitä materiaaleja voitaisiin käyttää hyödyksi jokapäiväisessä elämässä. Uskon kuitenkin, että työni tulokset tarjoavat uusia avauksia siihen, miten tehdä pehmeistä roboteista itseohjautuva ja älykkäitä, Lahikainen pohtii.
Markus Lahikainen kirjoitti ylioppilaaksi Pieksämäen lukiosta keväällä 2010. Diplomi-insinööriksi hän valmistui jouluna 2016 Tampereen teknillisestä yliopistosta pääaineenaan kemia. Tämän jälkeen hän aloitti jatko-opinnot professori Arri Priimägin johtamassa Smart Photonic Materials -tutkimusryhmässä. Viimeiset puolitoista vuotta Lahikainen on toiminut kemian yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa.
DI Markus Lahikaisen väitöskirja Advanced Light Control Strategies of Polymer Networks for Soft Robotics tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 1.10.2021 klo 12 Hervannan kampuksella Festia-rakennuksen salissa FA032, Pieni Sali 1 (Korkeakoulunkatu 8, Tampere). Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä. Vastaväittelijänä toimii professori Jan Lagerwall Luxembourgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Arri Priimägi tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus Lahikainen, 040 5678446, markus.lahikainen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Johtajuussymposium pohtii johtajuutta murroksen keskellä20.10.2025 07:46:46 EEST | Tiedote
Johtajuussymposium kokoaa yhteen johtamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen huippunimet. Tämänvuotinen Johtajuussymposium järjestetään tiistaina 21. lokakuuta 2025 teemalla johtajuus murroksen keskellä. Ohjelmaa voi seurata suorana lähetyksenä paikan päällä tai Yle Areenassa.
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme