Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2020, vaikka suurituloisimman prosentin tulot suurenivat
Yleisin suhteellisia tuloeroja kuvaava indikaattori eli Gini-kerroin sai arvon 27,7 vuonna 2020. Tämä oli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019 tai myös 2010. Muutokset ovat viime vuosina olleet pieniä.
Vuositason Gini-kertoimen muutokseen vaikuttavat voimakkaasti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitot (realisoidut luovutusvoitot), joissa on suurta vuosittaista vaihtelua. Tämä vaikuttaa etenkin korkeimman tulokymmenyksen tuloihin. Vuonna 2020 myyntivoitot nousivat noin 20 prosenttia edellisvuodesta, kun ne vuotta aiemmin laskivat noin 16 prosenttia.
“Silti tuloerot käyttäytyivät koronavuonna 2020 kuten ne ovat yleensä käyttäytyneet taantumissa: niillä on taipumus silloin supistua. Myyntivoitot lisääntyivät viime vuonna, mutta vastaavasti samoille tulonsaajaryhmille tyypilliset osinkotulot tippuivat jotakuinkin saman verran”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Usva Topo.
“Samalla myös yrittäjä- ja palkkatuloissa tapahtui supistumista, sillä yrittäjiä ja palkansaajia siirtyi työttömyysturvaetuuksien saajien joukkoon. Osa uusista työttömyysturvan saajista oli todennäköisesti keski- tai jopa suurituloisia”, Topo lisää.
Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 1,6 prosenttia. Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso taas oli 0,3 prosenttia edellisvuotta suurempi. Tämän joukon sisällä suurituloisimman prosentin tulotaso nousi noin 1,9 prosenttia. Ilman suurituloisinta prosenttia suurituloisimman kymmenyksen tulotaso laski 0,2 prosenttia. Koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen kokonaisvaikutus käytettävissä olevan rahatulon muutokseen oli 2,1 %-yksikköä
Vuonna 2020 saadut tulonsiirrot kasvoivat ja palkka- ja yrittäjätulot laskivat vuoteen 2019 verrattuna kaikissa tulokymmenyksissä. Pienituloisimmassa kymmenyksessä tulojen muutos aiheutuu juuri saaduista tulonsiirroista, jotka kasvoivat. Koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen kokonaisvaikutus käytettävissä olevan rahatulon muutokseen oli 2,1 %-yksikköä.
Tulot tarkoittavat tässä verojen jälkeisiä käytettävissä olevia rahatuloja. Ne koostuvat palkka- ja yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja saaduista tulonsiirroista, joista on vähennetty maksetut tulonsiirrot eli verot ja veronluonteiset maksut.
Tarkennettu 6. kappaleen viimeistä lausetta: koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen kokonaisvaikutus käytettävissä olevan rahatulon muutokseen oli 2,1 %-yksikköä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Usva Topo, p. 0295 513 036, usva.topo@tilastokeskus.fi
Usva TopoYliaktuaari
Puh:029 551 3036usva.topo@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Yhä useampi suomalainen sijoittaa pörssiosakkeisiin tai sijoitusrahastoihin17.9.2025 08:01:05 EEST | Tiedote
Pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja omisti viime vuoden lopussa jo runsaat 2 miljoonaa suomalaista. Tämä oli vajaat 37 % henkilöistä. Sijoittaminen osakkeisiin tai rahastoihin on lisääntynyt huomattavasti kymmenen vuoden aikana, sillä vielä vuonna 2013 omistajia oli noin neljännes.
Työmarkkinoiden alakulo hillitsee työpaikkojen vaihtamisia – nuoret edelleen aktiivisimpia vaihtajia16.9.2025 09:53:25 EEST | Tiedote
Suomessa vaihdettiin viime vuonna työpaikkaa hieman edeltäviä vuosia harvemmin. 15–74-vuotiaista työllisistä keskimäärin noin 1,6 prosenttia kuukaudessa siirtyi toisen työnantajan palvelukseen, kun vuonna 2023 osuus oli 1,8 prosenttia.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten osuus kasvoi yhä, vaikka maahanmuuttajien tietoja puuttuu12.9.2025 08:04:42 EEST | Tiedote
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–29-vuotiaiden osuus kasvoi myös vuonna 2024. Kasvanut maahanmuutto kuitenkin haastaa koulutusrakenteen tilastointia, sillä ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ei usein saada tietoa.
Suomen kansantalous hienoisessa laskussa huhti-kesäkuussa29.8.2025 08:05:29 EEST | Tiedote
Bruttokansantuotteen volyymi pieneni toisella vuosineljänneksellä 0,4 % ensimmäisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu BKT pysytteli vuodentakaisella tasolla. Samaan aikaan kun Suomen BKT laski, EU-alueen BKT kasvoi 0,2 %.
Henkirikosten määrän kasvu jatkui alkuvuonna28.8.2025 08:05:05 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon tuli tammi-kesäkuussa kaikkiaan 48 henkirikosta, mikä on neljä rikosta enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Myös viime vuonna henkirikosten määrä kasvoi edellisistä vuosista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme