Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2020, vaikka suurituloisimman prosentin tulot suurenivat
Yleisin suhteellisia tuloeroja kuvaava indikaattori eli Gini-kerroin sai arvon 27,7 vuonna 2020. Tämä oli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019 tai myös 2010. Muutokset ovat viime vuosina olleet pieniä.
Vuositason Gini-kertoimen muutokseen vaikuttavat voimakkaasti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitot (realisoidut luovutusvoitot), joissa on suurta vuosittaista vaihtelua. Tämä vaikuttaa etenkin korkeimman tulokymmenyksen tuloihin. Vuonna 2020 myyntivoitot nousivat noin 20 prosenttia edellisvuodesta, kun ne vuotta aiemmin laskivat noin 16 prosenttia.
“Silti tuloerot käyttäytyivät koronavuonna 2020 kuten ne ovat yleensä käyttäytyneet taantumissa: niillä on taipumus silloin supistua. Myyntivoitot lisääntyivät viime vuonna, mutta vastaavasti samoille tulonsaajaryhmille tyypilliset osinkotulot tippuivat jotakuinkin saman verran”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Usva Topo.
“Samalla myös yrittäjä- ja palkkatuloissa tapahtui supistumista, sillä yrittäjiä ja palkansaajia siirtyi työttömyysturvaetuuksien saajien joukkoon. Osa uusista työttömyysturvan saajista oli todennäköisesti keski- tai jopa suurituloisia”, Topo lisää.
Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 1,6 prosenttia. Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso taas oli 0,3 prosenttia edellisvuotta suurempi. Tämän joukon sisällä suurituloisimman prosentin tulotaso nousi noin 1,9 prosenttia. Ilman suurituloisinta prosenttia suurituloisimman kymmenyksen tulotaso laski 0,2 prosenttia. Koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen kokonaisvaikutus käytettävissä olevan rahatulon muutokseen oli 2,1 %-yksikköä
Vuonna 2020 saadut tulonsiirrot kasvoivat ja palkka- ja yrittäjätulot laskivat vuoteen 2019 verrattuna kaikissa tulokymmenyksissä. Pienituloisimmassa kymmenyksessä tulojen muutos aiheutuu juuri saaduista tulonsiirroista, jotka kasvoivat. Koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen kokonaisvaikutus käytettävissä olevan rahatulon muutokseen oli 2,1 %-yksikköä.
Tulot tarkoittavat tässä verojen jälkeisiä käytettävissä olevia rahatuloja. Ne koostuvat palkka- ja yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja saaduista tulonsiirroista, joista on vähennetty maksetut tulonsiirrot eli verot ja veronluonteiset maksut.
Tarkennettu 6. kappaleen viimeistä lausetta: koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen kokonaisvaikutus käytettävissä olevan rahatulon muutokseen oli 2,1 %-yksikköä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Usva Topo, p. 0295 513 036, usva.topo@tilastokeskus.fi
Usva TopoYliaktuaari
Puh:029 551 3036usva.topo@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kuolleisuus laski lähes kaikissa kuolemansyyryhmissä – myös huumekuolemissa merkittävää laskua29.10.2025 08:02:34 EET | Tiedote
Kuolleisuus väheni kaikissa suurimmissa kuolemansyyryhmissä vuonna 2024.
Asuntojen hinnat laskivat heinä-syyskuussa eniten pääkaupunkiseudun yksiöissä28.10.2025 08:02:30 EET | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku jatkui heinä-syyskuussa. Koko maassa hinnat laskivat kolmannella neljänneksellä 2,3 % vuodentakaisesta. Hinnat olivat laskussa kaikissa suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 1,9 %.
Syntyvyydessä hienoista nousua – maahanmuuttoja edellisvuotta vähemmän23.10.2025 08:06:00 EEST | Tiedote
Tammi-syyskuussa on syntynyt 1 301 lasta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Viimeisen 12 kuukauden (lokakuu 2024–syyskuu 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,28 eli 0,03 korkeampi kuin vuonna 2024.
Naapurimaat kiinnostivat kesällä suomalaismatkailijoita, risteilyjen suosio kasvoi23.10.2025 08:02:02 EEST | Tiedote
Suomalaiset tekivät touko-elokuussa ulkomaille kaikkiaan noin 2,8 miljoonaa lomamatkaa, mikä on hieman vähemmän kuin edelliskesänä. Naapurimaat kiinnostivat suomalaismatkailijoita kesällä eniten, kun taas Etelä-Euroopan suosio laski.
Joka viides nuori on keskeyttänyt koulutuksen – 5 % useammin kuin kerran22.10.2025 08:04:30 EEST | Tiedote
15–34-vuotiaista nuorista 21 % on joskus keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen. Miehistä näin on tehnyt 23 % ja naisista 19 %. Yleisimmin keskeytys johtui koulutuksen sisällöstä, mutta myös terveydelliset syyt olivat yleisiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
