Tilastokeskus

Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2020, vaikka suurituloisimman prosentin tulot suurenivat

Jaa

Vuonna 2020 tuloerot kaventuivat hieman edellisvuoteen verrattuna, selviää Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. Pienituloisimpien kymmenysten tulot nousivat suhteellisesti muita ryhmiä enemmän – lukuun ottamatta kaikkein suurituloisinta prosenttia.

Yleisin suhteellisia tuloeroja kuvaava indikaattori eli Gini-kerroin sai arvon 27,7 vuonna 2020. Tämä oli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019 tai myös 2010. Muutokset ovat viime vuosina olleet pieniä. 

Vuositason Gini-kertoimen muutokseen vaikuttavat voimakkaasti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitot (realisoidut luovutusvoitot), joissa on suurta vuosittaista vaihtelua. Tämä vaikuttaa etenkin korkeimman tulokymmenyksen tuloihin. Vuonna 2020 myyntivoitot nousivat noin 20 prosenttia edellisvuodesta, kun ne vuotta aiemmin laskivat noin 16 prosenttia. 

“Silti tuloerot käyttäytyivät koronavuonna 2020 kuten ne ovat yleensä käyttäytyneet taantumissa: niillä on taipumus silloin supistua. Myyntivoitot lisääntyivät viime vuonna, mutta vastaavasti samoille tulonsaajaryhmille tyypilliset osinkotulot tippuivat jotakuinkin saman verran”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Usva Topo. 

“Samalla myös yrittäjä- ja palkkatuloissa tapahtui supistumista, sillä yrittäjiä ja palkansaajia siirtyi työttömyysturvaetuuksien saajien joukkoon. Osa uusista työttömyysturvan saajista oli todennäköisesti keski- tai jopa suurituloisia”, Topo lisää. 

Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 1,6 prosenttia. Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso taas oli 0,3 prosenttia edellisvuotta suurempi. Tämän joukon sisällä suurituloisimman prosentin tulotaso nousi noin 1,9 prosenttia. Ilman suurituloisinta prosenttia suurituloisimman kymmenyksen tulotaso laski 0,2 prosenttia. Koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen kokonaisvaikutus käytettävissä olevan rahatulon muutokseen oli 2,1 %-yksikköä

Vuonna 2020 saadut tulonsiirrot kasvoivat ja palkka- ja yrittäjätulot laskivat vuoteen 2019 verrattuna kaikissa tulokymmenyksissä. Pienituloisimmassa kymmenyksessä tulojen muutos aiheutuu juuri saaduista tulonsiirroista, jotka kasvoivat. Koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen kokonaisvaikutus käytettävissä olevan rahatulon muutokseen oli 2,1 %-yksikköä.

Tulot tarkoittavat tässä verojen jälkeisiä käytettävissä olevia rahatuloja. Ne koostuvat palkka- ja yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja saaduista tulonsiirroista, joista on vähennetty maksetut tulonsiirrot eli verot ja veronluonteiset maksut.

Tarkennettu 6. kappaleen viimeistä lausetta: koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen kokonaisvaikutus käytettävissä olevan rahatulon muutokseen oli 2,1 %-yksikköä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliaktuaari Usva Topo, p. 0295 513 036, usva.topo@tilastokeskus.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tilastokeskus
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI

Vaihde 029 551 1000https://www.tilastokeskus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus

Mobiiliteknologia mullisti lasten ja nuorten ajanvieton – television katselu vähentynyt, somen käytöstä tullut jatkuvaa16.12.2021 11:20:41 EET | Tiedote

Nuoret viettävät valtaosan vapaa-ajastaan sosiaalisessa mediassa, internet on luonut uusia lukemisen tapoja ja teknologia muuttanut musiikin kuuntelua ja jopa musiikkimieltymyksiä. Tänään ilmestynyt Mitä kuuluu vapaa-aikaan? Tutkimus, tieto ja tulkinnat -kirja kertoo vapaa-ajassa tapahtuneesta muutoksesta. Uusi teknologia on tavoittanut suomalaislapset ja -nuoret: älypuhelin on lähes kaikilla 10–19-vuotiailla. Netissä nuorten aika kuluu erityisesti videoiden ja musiikin kuuntelun parissa. Verkkomedian ja eritoten sosiaalisen median parissa kuluu nuorilla oikeastaan lähes kaikki vapaa-aika. Tilastokeskuksen Vapaa-aikatutkimuksen mukaan televisio-ohjelmien katselu on lapsilla ja nuorilla vähentynyt aiemmista vuosikymmenistä, vaikka katseluun on laskettu myös nettitelevisio ja 2010-luvulla yleistyneet tilausvideopalvelut. Valtaosa lapsista ja nuorista ei katsele televisio-ohjelmia päivittäin. Television sijasta erityisesti poikien mielenkiinto on suuntautunut digipelaamiseen. Sosiaalinen

Koronavirustautiin kuoli 558 vuonna 2020, itsemurhien ja alkoholikuolemien määrät ennallaan10.12.2021 08:02:30 EET | Tiedote

Covid-19-virusinfektioon eli koronavirustautiin kuoli yhteensä 558 henkilöä vuonna 2020. Näin ollen joka sadas Suomessa tapahtunut kuolema oli koronavirustaudin aiheuttama. Kaikkiaan vuonna 2020 Suomessa kuoli 55 500 henkeä, mikä on noin 1 500 enemmän kuin edellisvuonna. Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu kokonaiskuolleisuus ei kuitenkaan kasvanut edellisvuodesta, vaan pysyi lähes ennallaan sekä miehillä että naisilla, selviää kuolemansyyt-tilaston lopullisista tiedoista. Koronavirustautiin kuolleet olivat enimmäkseen ikääntyneitä: mediaanikeski-ikä oli 84 vuotta. Alle 65-vuotiaita tautiin kuoli 42, mikä on alle kahdeksan prosenttia kaikista koronavirustautiin kuolleista. Koronavirustautiin kuolleissa oli lähes yhtä paljon miehiä ja naisia, mutta nuoremmissa ikäryhmissä miesten osuus oli naisia huomattavasti suurempi. Kaikki alle 55-vuotiaana kuolleet olivat miehiä, ja lähes yhdeksän kymmenestä alle 65-vuotiaana kuolleestakin oli mies. “Ensimmäiset koronavirustaudin aiheuttam

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme