Yleisin suhteellisia tuloeroja kuvaava indikaattori eli Gini-kerroin sai arvon 27,7 vuonna 2020. Tämä oli 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019 tai myös 2010. Muutokset ovat viime vuosina olleet pieniä. 

Vuositason Gini-kertoimen muutokseen vaikuttavat voimakkaasti arvopapereiden ja muun omaisuuden myyntivoitot (realisoidut luovutusvoitot), joissa on suurta vuosittaista vaihtelua. Tämä vaikuttaa etenkin korkeimman tulokymmenyksen tuloihin. Vuonna 2020 myyntivoitot nousivat noin 20 prosenttia edellisvuodesta, kun ne vuotta aiemmin laskivat noin 16 prosenttia. 

“Silti tuloerot käyttäytyivät koronavuonna 2020 kuten ne ovat yleensä käyttäytyneet taantumissa: niillä on taipumus silloin supistua. Myyntivoitot lisääntyivät viime vuonna, mutta vastaavasti samoille tulonsaajaryhmille tyypilliset osinkotulot tippuivat jotakuinkin saman verran”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Usva Topo. 

“Samalla myös yrittäjä- ja palkkatuloissa tapahtui supistumista, sillä yrittäjiä ja palkansaajia siirtyi työttömyysturvaetuuksien saajien joukkoon. Osa uusista työttömyysturvan saajista oli todennäköisesti keski- tai jopa suurituloisia”, Topo lisää. 

Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 1,6 prosenttia. Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso taas oli 0,3 prosenttia edellisvuotta suurempi. Tämän joukon sisällä suurituloisimman prosentin tulotaso nousi noin 1,9 prosenttia. Ilman suurituloisinta prosenttia suurituloisimman kymmenyksen tulotaso laski 0,2 prosenttia. Koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen kokonaisvaikutus käytettävissä olevan rahatulon muutokseen oli 2,1 %-yksikköä

Vuonna 2020 saadut tulonsiirrot kasvoivat ja palkka- ja yrittäjätulot laskivat vuoteen 2019 verrattuna kaikissa tulokymmenyksissä. Pienituloisimmassa kymmenyksessä tulojen muutos aiheutuu juuri saaduista tulonsiirroista, jotka kasvoivat. Koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen kokonaisvaikutus käytettävissä olevan rahatulon muutokseen oli 2,1 %-yksikköä.

Tulot tarkoittavat tässä verojen jälkeisiä käytettävissä olevia rahatuloja. Ne koostuvat palkka- ja yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja saaduista tulonsiirroista, joista on vähennetty maksetut tulonsiirrot eli verot ja veronluonteiset maksut.

Tarkennettu 6. kappaleen viimeistä lausetta: koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen kokonaisvaikutus käytettävissä olevan rahatulon muutokseen oli 2,1 %-yksikköä.