Keskuskauppakamari

Tuloverotuksen ankara progressio on työnteon haittavero

Jaa
Ansiotuloverotuksen liian jyrkkä progressio ja kannustinloukut ovat Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan uhka talouskasvulle ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Verotietojen julkistaminen vie huomion pienilukuiseen joukkoon suurten yritysten johtoa. Suomalaisten pörssiyhtiöiden johdolle maksamat palkat ja palkkiot ovat maltillisia kansainvälisessä vertailussa. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä pienempien yhtiöiden johdolle maksetaan harvoin tulossidonnaisia palkkioita ja kiinteät palkat ovat niissä hyvinkin maltillisia.
Leena Linnainmaa - Kuva: Karl Vilhjálmsson
Leena Linnainmaa - Kuva: Karl Vilhjálmsson

Suomen verojärjestelmän laajempi ongelma on Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan ansiotuloverotuksen liian ankara progressio. Tuloerot ovat Suomessa pieniä kansainvälisesti vertaillen, eivätkä ne ole lähteneet kasvuun. Keski- ja suurituloisten ansiotulojen verotus on sen sijaan erittäin kireää.

“Ankara progressio on työnteon haittavero, sillä se ei houkuta lisätöiden vastaanottamiseen. Tilannetta pahentavat järjestelmään sisältyvät monet kannustinloukut, joita pitäisi pikaisesti purkaa. Työnteon tulisi aina olla kannattavaa. Väestön vanhetessa ja työikäisen väestön vähetessä hyvinvointimme edellyttää työllisyysasteen selvää nousua”, Linnainmaa toteaa.

Vain osalla pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista tulospalkkio

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitseminen ei ole keskimäärin noussut viime vuosina, ja palkitsemisen taso ja rakenne vaihtelevat merkittävästi yhtiöittäin. Yhtiökohtaiset erot ovat suuria. Vuonna 2016 pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteät vuosipalkat vaihtelivat 78 000 eurosta 1,14 miljoonaan euroon. Suurin vuosipalkka oli siis 15-kertainen pienimpään verrattuna. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä 2017 -selvityksestä.

“Julkisessa keskustelussa unohtuu usein, että pörssiyhtiöistämme puolet on pieniä, ja niiden palkitsemistaso ei vastaa mielikuvia johtajien miljoonapalkkioista”, Linnainmaa sanoo.

Eri palkkiolajien välillä on merkittäviä eroja. Viime vuonna toimitusjohtajien kiinteät palkat pysyivät suurissa pörssiyhtiöissä keskimäärin entisellä tasollaan, mutta kannustinpalkkiot laskivat.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemistaso seuraa Linnainmaan mukaan pääosin yhtiön kokoluokkaa. Lisäkannustimien merkitys korostuu erityisesti suurissa yhtiöissä, kun taas pienissä toimitusjohtajan palkitseminen keskittyy kiinteään palkkaan ja kannustinpalkitseminen on melko harvinaista.

Keskinkertaisesta suorituksesta ei pidä maksaa huippupalkkiota

Kannustinpalkitsemisella haetaan Linnainmaan mukaan menestystä yrityksille. Johdon kannustimet eivät ole mitään automatiikkaa, sillä samojen yhtiöiden maksamissa kannustinpalkkioissa on merkittäviä eroja vuosittain.

“Palkitsemiskriteerit tulee asettaa siten, että kannustinpalkkion suuruus vaihtelee saavutettujen tulosten mukaan. Huonosta tai keskinkertaisesta suorituksesta ei pidä maksaa huippupalkkiota”, Linnainmaa huomauttaa.

Kaikkien etu olisi Linnainmaan mukaan suunnata keskustelu ja toimet kannustinloukkujen purkamiseen ja työn verotuksen keventämiseen sekä yhteisöveron kilpailukykyisyyden varmistamiseen.

“Johdon palkitsemisen osalta keskeistä on se, onko palkitsemilla saatu yhtiölle menestystä. Tätä aihetta olisi syytä selvittää syvällisemmin”, Linnainmaa sanoo.

Yritystoiminnasta lähes 44 miljardin euron verokertymä

Yritystoiminnan synnyttämä verokertymä on lähes 44 miljardia euroa vuodessa. Yhteisöveron osuus kaikista yritysten tilittämistä veroista on 10 prosenttia. Suurimmat yritysten tilittämät verot ovat arvonlisävero ja palkkojen ennakonpidätykset. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin viime viikolla julkaisemasta Suuri veroselvitys - yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina -selvityksestä.

“Osa yritysten tilittämistä veroista on läpivientieriä, eivätkä ne sellaisenaan jää yrityksen lopulliseksi kustannukseksi. Ilman yritystoimintaa näitä verotuloja ei kuitenkaan syntyisi ja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukselta putoaisi pohja”, Kemell muistuttaa.

Hallituksen suunnittelemaan yritysverotuksen tiekarttaan olisi Kemellin mukaan syytä sisällyttää uudistuksia, joilla parannetaan yritysten kasvuedellytyksiä ja kannustetaan työntekoon. Kemellin mukaan vuonna 2014 toteutettu yhteisöveron alennus 20 prosenttiin on osoittautunut oikeaksi päätökseksi. Yhteisöveron tuotto nousi viime vuonna korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen verokannan laskua.

“Kilpailukykyinen verotus kuuluu yritysten toimintaympäristön perusedellytyksiin. Yhteisöveron kilpailukykyisyydestä on pidettävä huolta myös jatkossa”, Kemell toteaa.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin selvitys Corporate Governance 2017: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/05/corporate-governance-selvitys-2017.pdf

Keskuskauppakamarin selvitys Huipulla tuulee - vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa 2017: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/03/vaihtuvuus-porssiyhtioiden-johdossakeskuskauppakamari2017.pdf

Keskuskauppakamarin Suuri veroselvitys - yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/10/keskuskauppakamarin-suuri-veroselvitys-2017.pdf

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Leena Linnainmaa - Kuva: Karl Vilhjálmsson
Leena Linnainmaa - Kuva: Karl Vilhjálmsson
Lataa
Ann-Mari Kemell - Kuva: Pasi Murto
Ann-Mari Kemell - Kuva: Pasi Murto
Lataa
Leena Linnainmaa - Lehtikuva Roni Rekomaa
Leena Linnainmaa - Lehtikuva Roni Rekomaa
Lataa
Ann-Mari Kemell -Lehtikuva Anni Reenpää
Ann-Mari Kemell -Lehtikuva Anni Reenpää
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Investointiverohyvityksen 50 miljoonan euron vähimmäiskoko liian korkea – hyvityksen eteneminen myönteistä16.9.2024 16:18:11 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että investointiverohyvityksen valmistelu etenee ripeästi. Keskuskauppakamari pitää myös ehdotettua hyvityksen soveltamisalaa ja hyvityksen käyttöä koskevia periaatteita pääosin tarkoituksenmukaisina. Tukikelpoisille investoinneille asetettua 50 miljoonan euron vähimmäiskokoa Keskuskauppakamari pitää tarpeettoman korkeana.

Keskuskauppakamari: Suomalaisten vientiyritysten odotukset nousseet hieman viime keväästä16.9.2024 06:54:00 EEST | Tiedote

Kauppakamarien tuoreen vientijohtajakyselyn mukaan suomalaisten vientiyritysten näkymät ovat kohentuneet selkeästi kesän aikana. Kyselyn mukaan reilu puolet, 53 prosenttia yrityksistä kertoo vientinsä kasvavan joko jonkin verran tai merkittävästi kuluvan vuoden aikana verrattuna edelliseen vuoteen. ”Kyselystä on nähtävissä se, että vientiodotukset ovat nyt selkeästi piristyneet alkukesästä”, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.

Keskuskauppakamari: Logistiikkakustannusten kasvu huolettaa yrityksiä – väylämaksujen korottaminen on askel väärään suuntaan12.9.2024 06:54:00 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamarin kyselyn perusteella lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi kasvaneiden kuljetuskustannusten heikentäneen logistista kilpailukykyään. Hallituksen budjettiriihessä päättämä väylämaksujen nosto tekee tilanteesta entistä tukalamman. Keskuskauppakamarin mielestä väylämaksusta olisi pitänyt luopua kokonaan. Lisäksi kyselyssä esille nousi yritysten huoli liikenneinfran kunnon ja palvelutason heikentymisestä. Myös kansainvälisten kuljetusten toimitusketjujen sujuvuuden arvioitiin heikentyneen.

Keskuskauppakamari: Budjettiriihestä ei veroyllätyksiä mutta tärkeitä jatkolinjauksia4.9.2024 13:23:14 EEST | Tiedote

Budjettiriihessä ei odotetusti päätetty uusista veronkiristyksistä. Hallitusohjelmassa ja kehysriihessä päätetyt veronkiristykset kohdistuvat erityisesti arvonlisäverotukseen. 1.9. voimaan tulleen yleisen arvonlisäverokannan korotuksen lisäksi ensi vuoden alusta nykyiseen kymmenen prosentin alennettuun verokantaan kuuluvat tuotteet ja palvelut siirtyvät 14 prosentin verokannan piiriin sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta. Lisäksi hallituksen on tarkoitus toteuttaa makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan korotus 25,5 prosenttiin 1.6.2025 alkaen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye