Keskuskauppakamari

Tuloverotuksen ankara progressio on työnteon haittavero

Jaa

Ansiotuloverotuksen liian jyrkkä progressio ja kannustinloukut ovat Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan uhka talouskasvulle ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Verotietojen julkistaminen vie huomion pienilukuiseen joukkoon suurten yritysten johtoa. Suomalaisten pörssiyhtiöiden johdolle maksamat palkat ja palkkiot ovat maltillisia kansainvälisessä vertailussa. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä pienempien yhtiöiden johdolle maksetaan harvoin tulossidonnaisia palkkioita ja kiinteät palkat ovat niissä hyvinkin maltillisia.

Leena Linnainmaa - Kuva: Karl Vilhjálmsson
Leena Linnainmaa - Kuva: Karl Vilhjálmsson

Suomen verojärjestelmän laajempi ongelma on Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan ansiotuloverotuksen liian ankara progressio. Tuloerot ovat Suomessa pieniä kansainvälisesti vertaillen, eivätkä ne ole lähteneet kasvuun. Keski- ja suurituloisten ansiotulojen verotus on sen sijaan erittäin kireää.

“Ankara progressio on työnteon haittavero, sillä se ei houkuta lisätöiden vastaanottamiseen. Tilannetta pahentavat järjestelmään sisältyvät monet kannustinloukut, joita pitäisi pikaisesti purkaa. Työnteon tulisi aina olla kannattavaa. Väestön vanhetessa ja työikäisen väestön vähetessä hyvinvointimme edellyttää työllisyysasteen selvää nousua”, Linnainmaa toteaa.

Vain osalla pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista tulospalkkio

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitseminen ei ole keskimäärin noussut viime vuosina, ja palkitsemisen taso ja rakenne vaihtelevat merkittävästi yhtiöittäin. Yhtiökohtaiset erot ovat suuria. Vuonna 2016 pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteät vuosipalkat vaihtelivat 78 000 eurosta 1,14 miljoonaan euroon. Suurin vuosipalkka oli siis 15-kertainen pienimpään verrattuna. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä 2017 -selvityksestä.

“Julkisessa keskustelussa unohtuu usein, että pörssiyhtiöistämme puolet on pieniä, ja niiden palkitsemistaso ei vastaa mielikuvia johtajien miljoonapalkkioista”, Linnainmaa sanoo.

Eri palkkiolajien välillä on merkittäviä eroja. Viime vuonna toimitusjohtajien kiinteät palkat pysyivät suurissa pörssiyhtiöissä keskimäärin entisellä tasollaan, mutta kannustinpalkkiot laskivat.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemistaso seuraa Linnainmaan mukaan pääosin yhtiön kokoluokkaa. Lisäkannustimien merkitys korostuu erityisesti suurissa yhtiöissä, kun taas pienissä toimitusjohtajan palkitseminen keskittyy kiinteään palkkaan ja kannustinpalkitseminen on melko harvinaista.

Keskinkertaisesta suorituksesta ei pidä maksaa huippupalkkiota

Kannustinpalkitsemisella haetaan Linnainmaan mukaan menestystä yrityksille. Johdon kannustimet eivät ole mitään automatiikkaa, sillä samojen yhtiöiden maksamissa kannustinpalkkioissa on merkittäviä eroja vuosittain.

“Palkitsemiskriteerit tulee asettaa siten, että kannustinpalkkion suuruus vaihtelee saavutettujen tulosten mukaan. Huonosta tai keskinkertaisesta suorituksesta ei pidä maksaa huippupalkkiota”, Linnainmaa huomauttaa.

Kaikkien etu olisi Linnainmaan mukaan suunnata keskustelu ja toimet kannustinloukkujen purkamiseen ja työn verotuksen keventämiseen sekä yhteisöveron kilpailukykyisyyden varmistamiseen.

“Johdon palkitsemisen osalta keskeistä on se, onko palkitsemilla saatu yhtiölle menestystä. Tätä aihetta olisi syytä selvittää syvällisemmin”, Linnainmaa sanoo.

Yritystoiminnasta lähes 44 miljardin euron verokertymä

Yritystoiminnan synnyttämä verokertymä on lähes 44 miljardia euroa vuodessa. Yhteisöveron osuus kaikista yritysten tilittämistä veroista on 10 prosenttia. Suurimmat yritysten tilittämät verot ovat arvonlisävero ja palkkojen ennakonpidätykset. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin viime viikolla julkaisemasta Suuri veroselvitys - yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina -selvityksestä.

“Osa yritysten tilittämistä veroista on läpivientieriä, eivätkä ne sellaisenaan jää yrityksen lopulliseksi kustannukseksi. Ilman yritystoimintaa näitä verotuloja ei kuitenkaan syntyisi ja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukselta putoaisi pohja”, Kemell muistuttaa.

Hallituksen suunnittelemaan yritysverotuksen tiekarttaan olisi Kemellin mukaan syytä sisällyttää uudistuksia, joilla parannetaan yritysten kasvuedellytyksiä ja kannustetaan työntekoon. Kemellin mukaan vuonna 2014 toteutettu yhteisöveron alennus 20 prosenttiin on osoittautunut oikeaksi päätökseksi. Yhteisöveron tuotto nousi viime vuonna korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen verokannan laskua.

“Kilpailukykyinen verotus kuuluu yritysten toimintaympäristön perusedellytyksiin. Yhteisöveron kilpailukykyisyydestä on pidettävä huolta myös jatkossa”, Kemell toteaa.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin selvitys Corporate Governance 2017: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/05/corporate-governance-selvitys-2017.pdf

Keskuskauppakamarin selvitys Huipulla tuulee - vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa 2017: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/03/vaihtuvuus-porssiyhtioiden-johdossakeskuskauppakamari2017.pdf

Keskuskauppakamarin Suuri veroselvitys - yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/10/keskuskauppakamarin-suuri-veroselvitys-2017.pdf

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Leena Linnainmaa - Kuva: Karl Vilhjálmsson
Leena Linnainmaa - Kuva: Karl Vilhjálmsson
Lataa
Ann-Mari Kemell - Kuva: Pasi Murto
Ann-Mari Kemell - Kuva: Pasi Murto
Lataa
Leena Linnainmaa - Lehtikuva Roni Rekomaa
Leena Linnainmaa - Lehtikuva Roni Rekomaa
Lataa
Ann-Mari Kemell -Lehtikuva Anni Reenpää
Ann-Mari Kemell -Lehtikuva Anni Reenpää
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Helsinki Brand Summit: Tulevaisuuden kuluttaja vaatii brändeiltä yllätyksellisyyttä ja uusia ratkaisuja7.2.2018 09:11Tiedote

Tulevaisuus tuo mukanaan yhä vaativampia kuluttajia, mikä korostaa brändien merkitystä, uskoo Keskuskauppakamarin järjestämässä Helsinki Brand Summit -tilaisuudessa lähes sadalle yritysjohtajalle ja asiantuntijalle puhunut hallitusammattilainen Marina Vahtola. Hän kannustaa suomalaisyrityksiä nostamaan brändistrategian keskeiseksi osaksi liiketoiminnan kehittämistä.

Lautakunnan suositus kirjallisista sopimuksista ja sopimusten yksipuolisesta muuttamisesta7.2.2018 06:00Tiedote

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on antanut suosituksen 23.1.2018. Lautakunta suositti, että elintarvikeketjun sopimussuhteissa lähtökohtana on oltava kirjallinen sopimus. Etenkin silloin, kun liikesuhde on ajallisesti pitkä, sopijaosapuolten välillä tulee aina laatia kirjallinen sopimus. Tällaisissa tapauksissa kirjallinen sopimus on tehtävä, vaikkei toinen osapuoli osaisi sellaista vaatiakaan. Lisäksi lautakunta korosti, että sopimus on koko arvoketjun perusta ja sisältää kaupallisen riskin jakamisen. Näiden syiden vuoksi lautakunta suositti, että alan toimijat kiinnittävät huomiota siihen, ettei sopimuksia muuteta yksipuolisesti.

Suomi tarvitsee toimia työllisyyden parantamiseksi vastakkainasettelun sijasta31.1.2018 15:38Tiedote

Uutiset parantuneesta taloustilanteesta ja aktiivimallin aiheuttama kuohunta ovat peittäneet alleen Suomen karun tilanteen. Väestön ikääntyminen aiheuttaa suuria paineita jo ennestään velkaantuneelle julkiselle taloudelle. “Riitelyn ja lakkoilun sijaan on löydettävä rakentava tapa yhdessä pohtia muutoksia, joilla vahvistamme työllisyyttä ja turvaamme yhteisen tulevaisuuden”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa kehottaa.

Iranin tilanne vaatii yrityksiltä riskienhallintaa4.1.2018 15:20Tiedote

Iranin kasvava epävarmuus vaatii nyt suomalaisyrityksiltä osaavaa riskienhallintaa, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. “Menestyäkseen yritysten on jatkuvasti otettava huomioon eri maiden muuttuvat poliittiset ja taloudelliset riskit. Markkinoiden jättäminen on aina viimeisin keino reagoida kasvaviin riskeihin. Iranille ei kuitenkaan vielä kannata kääntää selkää, mutta tilannetta on syytä seurata tarkasti", toteaa Vuori.

Keskuskauppakamarin viisi keinoa työllisyysasteen nostamiseksi2.1.2018 10:31Tiedote

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tulee Keskuskauppakamarin mukaan asettaa Suomen keskeisimmäksi tavoitteeksi vuonna 2018 ja viiden vuoden tähtäimellä 80 prosenttiin. Ilman uudistuksia vanheneva väestö ei pysty tulevaisuudessa pitämään yllä nykyisiin odotuksiin perustuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Keskuskauppakamari on laatinut listan keskeisistä rakenteellisista toimenpiteistä työllisyysasteen nostamiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme