Tuloverotuksen ankara progressio on työnteon haittavero

Suomen verojärjestelmän laajempi ongelma on Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan ansiotuloverotuksen liian ankara progressio. Tuloerot ovat Suomessa pieniä kansainvälisesti vertaillen, eivätkä ne ole lähteneet kasvuun. Keski- ja suurituloisten ansiotulojen verotus on sen sijaan erittäin kireää.

“Ankara progressio on työnteon haittavero, sillä se ei houkuta lisätöiden vastaanottamiseen. Tilannetta pahentavat järjestelmään sisältyvät monet kannustinloukut, joita pitäisi pikaisesti purkaa. Työnteon tulisi aina olla kannattavaa. Väestön vanhetessa ja työikäisen väestön vähetessä hyvinvointimme edellyttää työllisyysasteen selvää nousua”, Linnainmaa toteaa.

Vain osalla pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista tulospalkkio

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitseminen ei ole keskimäärin noussut viime vuosina, ja palkitsemisen taso ja rakenne vaihtelevat merkittävästi yhtiöittäin. Yhtiökohtaiset erot ovat suuria. Vuonna 2016 pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteät vuosipalkat vaihtelivat 78 000 eurosta 1,14 miljoonaan euroon. Suurin vuosipalkka oli siis 15-kertainen pienimpään verrattuna. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä 2017 -selvityksestä.

“Julkisessa keskustelussa unohtuu usein, että pörssiyhtiöistämme puolet on pieniä, ja niiden palkitsemistaso ei vastaa mielikuvia johtajien miljoonapalkkioista”, Linnainmaa sanoo.

Eri palkkiolajien välillä on merkittäviä eroja. Viime vuonna toimitusjohtajien kiinteät palkat pysyivät suurissa pörssiyhtiöissä keskimäärin entisellä tasollaan, mutta kannustinpalkkiot laskivat.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemistaso seuraa Linnainmaan mukaan pääosin yhtiön kokoluokkaa. Lisäkannustimien merkitys korostuu erityisesti suurissa yhtiöissä, kun taas pienissä toimitusjohtajan palkitseminen keskittyy kiinteään palkkaan ja kannustinpalkitseminen on melko harvinaista.

Keskinkertaisesta suorituksesta ei pidä maksaa huippupalkkiota

Kannustinpalkitsemisella haetaan Linnainmaan mukaan menestystä yrityksille. Johdon kannustimet eivät ole mitään automatiikkaa, sillä samojen yhtiöiden maksamissa kannustinpalkkioissa on merkittäviä eroja vuosittain.

“Palkitsemiskriteerit tulee asettaa siten, että kannustinpalkkion suuruus vaihtelee saavutettujen tulosten mukaan. Huonosta tai keskinkertaisesta suorituksesta ei pidä maksaa huippupalkkiota”, Linnainmaa huomauttaa.

Kaikkien etu olisi Linnainmaan mukaan suunnata keskustelu ja toimet kannustinloukkujen purkamiseen ja työn verotuksen keventämiseen sekä yhteisöveron kilpailukykyisyyden varmistamiseen.

“Johdon palkitsemisen osalta keskeistä on se, onko palkitsemilla saatu yhtiölle menestystä. Tätä aihetta olisi syytä selvittää syvällisemmin”, Linnainmaa sanoo.

Yritystoiminnasta lähes 44 miljardin euron verokertymä

Yritystoiminnan synnyttämä verokertymä on lähes 44 miljardia euroa vuodessa. Yhteisöveron osuus kaikista yritysten tilittämistä veroista on 10 prosenttia. Suurimmat yritysten tilittämät verot ovat arvonlisävero ja palkkojen ennakonpidätykset. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin viime viikolla julkaisemasta Suuri veroselvitys - yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina -selvityksestä.

“Osa yritysten tilittämistä veroista on läpivientieriä, eivätkä ne sellaisenaan jää yrityksen lopulliseksi kustannukseksi. Ilman yritystoimintaa näitä verotuloja ei kuitenkaan syntyisi ja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukselta putoaisi pohja”, Kemell muistuttaa.

Hallituksen suunnittelemaan yritysverotuksen tiekarttaan olisi Kemellin mukaan syytä sisällyttää uudistuksia, joilla parannetaan yritysten kasvuedellytyksiä ja kannustetaan työntekoon. Kemellin mukaan vuonna 2014 toteutettu yhteisöveron alennus 20 prosenttiin on osoittautunut oikeaksi päätökseksi. Yhteisöveron tuotto nousi viime vuonna korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen verokannan laskua.

“Kilpailukykyinen verotus kuuluu yritysten toimintaympäristön perusedellytyksiin. Yhteisöveron kilpailukykyisyydestä on pidettävä huolta myös jatkossa”, Kemell toteaa.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin selvitys Corporate Governance 2017: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/05/corporate-governance-selvitys-2017.pdf

Keskuskauppakamarin selvitys Huipulla tuulee - vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa 2017: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/03/vaihtuvuus-porssiyhtioiden-johdossakeskuskauppakamari2017.pdf

Keskuskauppakamarin Suuri veroselvitys - yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/10/keskuskauppakamarin-suuri-veroselvitys-2017.pdf