Keskuskauppakamari

Tuloverotuksen ankara progressio on työnteon haittavero

Jaa

Ansiotuloverotuksen liian jyrkkä progressio ja kannustinloukut ovat Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan uhka talouskasvulle ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Verotietojen julkistaminen vie huomion pienilukuiseen joukkoon suurten yritysten johtoa. Suomalaisten pörssiyhtiöiden johdolle maksamat palkat ja palkkiot ovat maltillisia kansainvälisessä vertailussa. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä pienempien yhtiöiden johdolle maksetaan harvoin tulossidonnaisia palkkioita ja kiinteät palkat ovat niissä hyvinkin maltillisia.

Leena Linnainmaa - Kuva: Karl Vilhjálmsson
Leena Linnainmaa - Kuva: Karl Vilhjálmsson

Suomen verojärjestelmän laajempi ongelma on Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan ansiotuloverotuksen liian ankara progressio. Tuloerot ovat Suomessa pieniä kansainvälisesti vertaillen, eivätkä ne ole lähteneet kasvuun. Keski- ja suurituloisten ansiotulojen verotus on sen sijaan erittäin kireää.

“Ankara progressio on työnteon haittavero, sillä se ei houkuta lisätöiden vastaanottamiseen. Tilannetta pahentavat järjestelmään sisältyvät monet kannustinloukut, joita pitäisi pikaisesti purkaa. Työnteon tulisi aina olla kannattavaa. Väestön vanhetessa ja työikäisen väestön vähetessä hyvinvointimme edellyttää työllisyysasteen selvää nousua”, Linnainmaa toteaa.

Vain osalla pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista tulospalkkio

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitseminen ei ole keskimäärin noussut viime vuosina, ja palkitsemisen taso ja rakenne vaihtelevat merkittävästi yhtiöittäin. Yhtiökohtaiset erot ovat suuria. Vuonna 2016 pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteät vuosipalkat vaihtelivat 78 000 eurosta 1,14 miljoonaan euroon. Suurin vuosipalkka oli siis 15-kertainen pienimpään verrattuna. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä 2017 -selvityksestä.

“Julkisessa keskustelussa unohtuu usein, että pörssiyhtiöistämme puolet on pieniä, ja niiden palkitsemistaso ei vastaa mielikuvia johtajien miljoonapalkkioista”, Linnainmaa sanoo.

Eri palkkiolajien välillä on merkittäviä eroja. Viime vuonna toimitusjohtajien kiinteät palkat pysyivät suurissa pörssiyhtiöissä keskimäärin entisellä tasollaan, mutta kannustinpalkkiot laskivat.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemistaso seuraa Linnainmaan mukaan pääosin yhtiön kokoluokkaa. Lisäkannustimien merkitys korostuu erityisesti suurissa yhtiöissä, kun taas pienissä toimitusjohtajan palkitseminen keskittyy kiinteään palkkaan ja kannustinpalkitseminen on melko harvinaista.

Keskinkertaisesta suorituksesta ei pidä maksaa huippupalkkiota

Kannustinpalkitsemisella haetaan Linnainmaan mukaan menestystä yrityksille. Johdon kannustimet eivät ole mitään automatiikkaa, sillä samojen yhtiöiden maksamissa kannustinpalkkioissa on merkittäviä eroja vuosittain.

“Palkitsemiskriteerit tulee asettaa siten, että kannustinpalkkion suuruus vaihtelee saavutettujen tulosten mukaan. Huonosta tai keskinkertaisesta suorituksesta ei pidä maksaa huippupalkkiota”, Linnainmaa huomauttaa.

Kaikkien etu olisi Linnainmaan mukaan suunnata keskustelu ja toimet kannustinloukkujen purkamiseen ja työn verotuksen keventämiseen sekä yhteisöveron kilpailukykyisyyden varmistamiseen.

“Johdon palkitsemisen osalta keskeistä on se, onko palkitsemilla saatu yhtiölle menestystä. Tätä aihetta olisi syytä selvittää syvällisemmin”, Linnainmaa sanoo.

Yritystoiminnasta lähes 44 miljardin euron verokertymä

Yritystoiminnan synnyttämä verokertymä on lähes 44 miljardia euroa vuodessa. Yhteisöveron osuus kaikista yritysten tilittämistä veroista on 10 prosenttia. Suurimmat yritysten tilittämät verot ovat arvonlisävero ja palkkojen ennakonpidätykset. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin viime viikolla julkaisemasta Suuri veroselvitys - yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina -selvityksestä.

“Osa yritysten tilittämistä veroista on läpivientieriä, eivätkä ne sellaisenaan jää yrityksen lopulliseksi kustannukseksi. Ilman yritystoimintaa näitä verotuloja ei kuitenkaan syntyisi ja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukselta putoaisi pohja”, Kemell muistuttaa.

Hallituksen suunnittelemaan yritysverotuksen tiekarttaan olisi Kemellin mukaan syytä sisällyttää uudistuksia, joilla parannetaan yritysten kasvuedellytyksiä ja kannustetaan työntekoon. Kemellin mukaan vuonna 2014 toteutettu yhteisöveron alennus 20 prosenttiin on osoittautunut oikeaksi päätökseksi. Yhteisöveron tuotto nousi viime vuonna korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen verokannan laskua.

“Kilpailukykyinen verotus kuuluu yritysten toimintaympäristön perusedellytyksiin. Yhteisöveron kilpailukykyisyydestä on pidettävä huolta myös jatkossa”, Kemell toteaa.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin selvitys Corporate Governance 2017: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/05/corporate-governance-selvitys-2017.pdf

Keskuskauppakamarin selvitys Huipulla tuulee - vaihtuvuus pörssiyhtiöiden johdossa 2017: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/03/vaihtuvuus-porssiyhtioiden-johdossakeskuskauppakamari2017.pdf

Keskuskauppakamarin Suuri veroselvitys - yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/10/keskuskauppakamarin-suuri-veroselvitys-2017.pdf

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Leena Linnainmaa - Kuva: Karl Vilhjálmsson
Leena Linnainmaa - Kuva: Karl Vilhjálmsson
Lataa
Ann-Mari Kemell - Kuva: Pasi Murto
Ann-Mari Kemell - Kuva: Pasi Murto
Lataa
Leena Linnainmaa - Lehtikuva Roni Rekomaa
Leena Linnainmaa - Lehtikuva Roni Rekomaa
Lataa
Ann-Mari Kemell -Lehtikuva Anni Reenpää
Ann-Mari Kemell -Lehtikuva Anni Reenpää
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Johtajakysely: Jatkuva kyky oppia, sosiaaliset taidot ja oma-aloitteisuus nuorten tärkeimmät taidot tulevaisuuden työelämässä12.12.2017 04:00Tiedote

Jatkuva kyky oppia uutta on nuorten ykköstaito tulevaisuuden työelämässä, kun kysytään johtajilta. Tärkeimpien taitojen kärkikolmikkoon kuuluvat myös sosiaaliset taidot ja oma-aloitteisuus. Kyselyyn vastasi 255 johtajaa, jotka osallistuivat tänä syksynä Tuhat nuorta johtajaa -kampanjaan. Kyseessä on kauppakamarien, nuorkauppakamarien ja YES-verkoston valtakunnallinen kampanja, joka yhdisti nuoren ja johtajan yhden työpäivän ajaksi.

Kauppakamari: Uskottavuus pelissä WTO-kokouksessa11.12.2017 10:08Tiedote

Uskottavuuden säilyttäminen on Maailman kauppajärjestö WTO:n ministerikokouksen keskeinen tavoite, Keskuskauppakamarin johtaja, Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuori arvioi kansainvälisen kaupan tilannetta. “Tahmea talouskasvu johti useissa maissa protektionismiin ja kaupan esteisiin. Tämä kehitys tuntuu jatkuvan talouden nousukaudesta huolimatta, vaikka kaupan esteiden määrä on puolittunut”, toteaa Vuori.

Nuoret naiset etenevät pörssiyhtiöiden johtoon – koulutustaustassa huomattavia eroja miehiin10.12.2017 07:00Tiedote

Naisten määrä suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa on noussut ennätyslukuihin, Tulevaisuus johtoryhmäpaikoilla näyttää valoisalta, sillä naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden johtoryhmissä kasvaa nuorissa ikäluokissa. Johtoryhmien naiset ovat keskimäärien miehiä koulutetumpia, mutta tutkintojen väliset erot ovat suuret. Diplomi-insinööritaustaiset naiset ovat pörssijohdossa aliedustettuina. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvityksestä.

Liikenneselvitys: Tieverkon rapautuminen uhkaa miljardien eurojen kuljetuksia8.12.2017 01:00Tiedote

Juuri laadittu liikenneselvitys paljastaa tieverkolla liikkuvat raaka-aine- ja tavaravirrat sekä keskeisten toimialojen eniten käyttämät väylät. Tieverkko mahdollistaa miljardien vientitulot. Siksi korjausvelka on saatava kuriin kuljetuksille kriittisillä väylillä, kauppakamarit vaativat. Raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetusketjut mahdollistavat miljardien vientitulot Suomen eri osista. Eri toimialat käyttävät eri tavoin ja eri laajuudessa liikenneverkon eri osia, mutta verkolla kulkevat raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden tavaravirrat ovat Suomelle kriittisiä. Tieverkko toimitusketjujen mahdollistajana -selvitys antaa tietoa sekä massapohjaisista raaka-ainevirroista että valmiiden tuotteiden arvovirroista tieverkolla. Liikenteestä ja autoilusta kerätään huomattavan paljon enemmän rahaa kuin, mitä ohjautuu tienpitoon. Liikenteelle ohjattava rahoitustaso on jäänyt Tanskaa lukuun ottamatta selvästi muista Pohjoismaista jälkeen. Kauppakamarit vaativat korjausvelan laittamist

Ennätysmäärä naisia pörssiyhtiöiden johdossa23.11.2017 09:15Tiedote

Naisten määrä suomalaisten pörssiyhtiöiden johdossa on noussut ennätyslukuihin. Hallitusten jäsenistä naisia on 27 prosenttia, suurissa pörssiyhtiöissä 33 prosenttia. Toimitusjohtajista naisia on jo yhdeksän. Johtoryhmissä naisten osuus on noussut selvästi vuoden takaiseen verrattuna: 20 prosentista 23 prosenttiin. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajaselvityksestä, joka kattaa kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme