Suurten infrahankkeiden kustannusarvioissa on usein monenlaisia epävarmuustekijöitä, joiden vaikutukset lopullisiin kustannuksiin selviävät vasta rakennushankkeen edetessä. Kuitenkin useat osapuolet vaativat kustannustietoa hankkeiden varhaisista vaiheista alkaen päätöstensä tueksi. Tarvitaan siis tapoja esittää ja viestiä hankkeiden kustannusarvioihin liittyvistä epävarmuuksista.

Tällaisia epävarmuustekijöitä ovat esimerkiksi raaka-aineen markkinahinnan muutokset, kaavaprosessin viivästyminen, muutokset hankkeen kokonaisuudessa sekä liikennejärjestelyt ja ahtaat työskentelyalueet kaupungeissa. Vaikka infrahankkeiden epävarmuustekijät olisivat tiedossa, niiden vaikutukset kustannuksiin voivat silti tulla yllätyksenä.

Tunnista ja kerro avoimesti infrahankkeen epävarmuustekijät

Raklissa uskotaan, että analysoimalla, tiedostamalla ja avoimesti viestimällä kaikkien hankkeeseen osallistuvien oleellisten sidosryhmien on helpompi varautua kustannusarvioihin liittyvien epävarmuustekijöiden mahdollisiin kustannusmuutoksiin.

”Kustannusarvioita tehdään hankkeen valmistelun eri vaiheissa, ja suurten hankkeiden kustannusarvioita hyödynnetään eri tahojen talousarvioiden valmistelussa. Karkeasti ottaen, mitä aikaisemmassa vaiheessa hanketta ollaan, sitä enemmän on lopullisiin kustannuksiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Näiden ensiarvioiden pohjalta kuitenkin tehdään usein hankkeen etenemiseen ja budjetointiin liittyviä päätöksiä. Mielestämme on erittäin tärkeää, että hankkeen oleelliset sidosryhmät päättäjistä veronmaksajiin saavat tiedon, mitä senhetkisessä kustannusarviossa on otettu huomioon ja millaisia toteutuksen kustannuksiin mahdollisesti vaikuttavia epävarmuustekijöitä hankkeessa on”, Raklin tekninen johtaja Mikko Somersalmi kertoo.

Väylävirasto, Rakli ja kymmenen kaupunkia loivat mallin, jolla hankkeet voidaan hankevalmistelun alkuvaiheista saakka luokitella neljään tasoon epävarmuustekijöiden perusteella. Vähiten epävarmuustekijöitä sisältävissä hankkeissa kustannusarvioiden ja toteutuvien kustannuksien välisten erojen ennakoidaan olevan pieniä. Toisessa äärilaidassa ovat hankkeet, joissa epävarmuustekijöitä on paljon. Näissä tapauksissa on erityisen tärkeää viestiä kustannusarvion sisältämistä epävarmuuksista sekä pyrkiä hallitsemaan ja poistamaan epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä hankkeen edetessä.

Kustannusarvioita ja epävarmuustekijöitä tutkivassa projektissa luotiin suositukset epävarmuustekijöistä viestimiseen. Merkittäviä epävarmuustekijöitä sisältävien hankkeiden kohdalla kustannuksiin vaikuttavat epävarmuustekijät on hyvä nostaa esille jo aikaisessa vaiheessa, oli kyseessä sitten suuri väylä- tai aluekehityshanke. Epävarmuustekijöiden huomioimista suositellaan linkitettäväksi myös osaksi investointiohjelmien ja yksittäisten hankkeiden lausuntomateriaalien kustannusarvioita.

”Suunnittelun eri vaiheissa insinöörit kyllä hyvin tiedostavat ja tunnistavat hankkeen riskejä, mutta meiltä silti odotetaan yhtä lukua kustannusarvioksi. Tässä työssä on kehitetty hankkeille epävarmuustekijöihin liittyvät neljä eri luokkaa, johon kullekin on oma ohjeensa myös hankkeen kustannusarvion riskitekijöihin perustuen. Nyt on tärkeää saada myös hankkeesta päättävät ymmärtämään, että yhteen kustannusarvioon sitoutuminen pitää sisällään epävarmuustekijöihin liittyvän hintahaarukan”, toteaa hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi Väylävirastosta.

Lisätietoja:

Mikko Somersalmi
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
0407207645
mikko.somersalmi@rakli.fi

Suurten infrahankkeiden kustannusarvioiden projektia vetää Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry. Hankkeen toimeksiantajina ovat Väylävirasto sekä Helsingin, Espoon, Vantaan, Oulun, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin kaupungit.