Tunnistamalla infrahankkeiden epävarmuustekijät vältetään ikävät yllätykset lopullisissa kustannuksissa
Suurten infrahankkeiden kustannusarvioissa on usein monenlaisia epävarmuustekijöitä, joiden vaikutukset lopullisiin kustannuksiin selviävät vasta rakennushankkeen edetessä. Kuitenkin useat osapuolet vaativat kustannustietoa hankkeiden varhaisista vaiheista alkaen päätöstensä tueksi. Tarvitaan siis tapoja esittää ja viestiä hankkeiden kustannusarvioihin liittyvistä epävarmuuksista.
Tällaisia epävarmuustekijöitä ovat esimerkiksi raaka-aineen markkinahinnan muutokset, kaavaprosessin viivästyminen, muutokset hankkeen kokonaisuudessa sekä liikennejärjestelyt ja ahtaat työskentelyalueet kaupungeissa. Vaikka infrahankkeiden epävarmuustekijät olisivat tiedossa, niiden vaikutukset kustannuksiin voivat silti tulla yllätyksenä.
Tunnista ja kerro avoimesti infrahankkeen epävarmuustekijät
Raklissa uskotaan, että analysoimalla, tiedostamalla ja avoimesti viestimällä kaikkien hankkeeseen osallistuvien oleellisten sidosryhmien on helpompi varautua kustannusarvioihin liittyvien epävarmuustekijöiden mahdollisiin kustannusmuutoksiin.
”Kustannusarvioita tehdään hankkeen valmistelun eri vaiheissa, ja suurten hankkeiden kustannusarvioita hyödynnetään eri tahojen talousarvioiden valmistelussa. Karkeasti ottaen, mitä aikaisemmassa vaiheessa hanketta ollaan, sitä enemmän on lopullisiin kustannuksiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Näiden ensiarvioiden pohjalta kuitenkin tehdään usein hankkeen etenemiseen ja budjetointiin liittyviä päätöksiä. Mielestämme on erittäin tärkeää, että hankkeen oleelliset sidosryhmät päättäjistä veronmaksajiin saavat tiedon, mitä senhetkisessä kustannusarviossa on otettu huomioon ja millaisia toteutuksen kustannuksiin mahdollisesti vaikuttavia epävarmuustekijöitä hankkeessa on”, Raklin tekninen johtaja Mikko Somersalmi kertoo.
Väylävirasto, Rakli ja kymmenen kaupunkia loivat mallin, jolla hankkeet voidaan hankevalmistelun alkuvaiheista saakka luokitella neljään tasoon epävarmuustekijöiden perusteella. Vähiten epävarmuustekijöitä sisältävissä hankkeissa kustannusarvioiden ja toteutuvien kustannuksien välisten erojen ennakoidaan olevan pieniä. Toisessa äärilaidassa ovat hankkeet, joissa epävarmuustekijöitä on paljon. Näissä tapauksissa on erityisen tärkeää viestiä kustannusarvion sisältämistä epävarmuuksista sekä pyrkiä hallitsemaan ja poistamaan epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä hankkeen edetessä.
Kustannusarvioita ja epävarmuustekijöitä tutkivassa projektissa luotiin suositukset epävarmuustekijöistä viestimiseen. Merkittäviä epävarmuustekijöitä sisältävien hankkeiden kohdalla kustannuksiin vaikuttavat epävarmuustekijät on hyvä nostaa esille jo aikaisessa vaiheessa, oli kyseessä sitten suuri väylä- tai aluekehityshanke. Epävarmuustekijöiden huomioimista suositellaan linkitettäväksi myös osaksi investointiohjelmien ja yksittäisten hankkeiden lausuntomateriaalien kustannusarvioita.
”Suunnittelun eri vaiheissa insinöörit kyllä hyvin tiedostavat ja tunnistavat hankkeen riskejä, mutta meiltä silti odotetaan yhtä lukua kustannusarvioksi. Tässä työssä on kehitetty hankkeille epävarmuustekijöihin liittyvät neljä eri luokkaa, johon kullekin on oma ohjeensa myös hankkeen kustannusarvion riskitekijöihin perustuen. Nyt on tärkeää saada myös hankkeesta päättävät ymmärtämään, että yhteen kustannusarvioon sitoutuminen pitää sisällään epävarmuustekijöihin liittyvän hintahaarukan”, toteaa hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi Väylävirastosta.
Lisätietoja:
Mikko Somersalmi
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
0407207645
mikko.somersalmi@rakli.fi
Suurten infrahankkeiden kustannusarvioiden projektia vetää Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry. Hankkeen toimeksiantajina ovat Väylävirasto sekä Helsingin, Espoon, Vantaan, Oulun, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin kaupungit.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko SomersalmiTekninen johtaja
Puh:040 720 7645mikko.somersalmi@rakli.fiTietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli ry
Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta22.8.2023 09:03:38 EEST | Tiedote
Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.
Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvussa10.7.2023 08:41:20 EEST | Tiedote
Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2023 lopussa tyhjää toimistotilaa oli noin 560 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edelliseen kvartaalin loppuun verrattuna 0,8 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Kalasatamassa ja Pitäjänmäellä.
Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran27.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Kiinteistöala on tehnyt kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6500 energiatehokkuustoimenpidettä ja näin saavuttanut huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. Sopimuskausi päättyy vuonna 2025 ja ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle.
Rakli: Hallitusohjelma huomioi laajasti rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä tulevaisuuteen19.6.2023 14:24:12 EEST | Tiedote
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on tyytyväinen siihen, kuinka hallitusohjelma huomioi rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä sekä ennustettavuutta tulevaisuuteen. Hallituksen sitoutuminen sääntelyn keventämiseen sekä prosessien ja lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen on tervetullutta ja tarpeellista. Rakli muistuttaa tulevaa hallitusta siitä, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa on tärkeää osallistaa alan toimijoita parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.