Tunteeko suomalainen toimittaja työnsä merkitykselliseksi?
30.3.2023 01:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Journalismi tuntuu kärsivän “merkityksellisyyden kriisistä”, jossa huomattava osa sen potentiaalisesta yleisöstä ei koe uutismedian tarjoamia sisältöjä relevanteiksi. Hankkeessa selvitetään, miten tämä heijastuu journalistisen työn eetokseen demokratian ylläpitäjänä ja vallan vahtikoirana.
Tuoreissa tutkimuksissa on havaittu, että sekä nuoremman sukupolven toimittajien että nuorten median käyttäjien journalismiin kohdistamat odotukset ovat muutoksessa. Journalismin perinteinen objektiivisuutta ja tasapuolisuutta korostava lähestymistapa ei vetoa sukupolveen, jonka kokemuspiiriä leimaavat sekä sosiaalinen media subjektiivisena ja pirstaleisena viestintäympäristönä että yhä intensiivisemmiksi käyneet yhteiskunnalliset ja sosiaaliset kriisit, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos ja koronapandemia.
On tärkeää ymmärtää, millaisia neuvotteluja toimittajat käyvät työnsä merkityksellisyydestä, jotta sitä voidaan tukea mediaorganisaatioissa. Tätä tutkimalla hanke edistää suomalaisen median toimintaedellytyksiä hyvin konkreettisella tavalla.
Aineistonhankintamenetelminä hankkeessa ovat toimittajien parissa tehtävät tutkimushaastattelut, päiväkirjamenetelmä sekä varjostaminen, jossa seurataan yksittäisten toimittajien työskentelyä toimituksessa.
Journalistiikan professori Mikko Villin johtamaa hanketta “Vallan vahtikoiria vai maailman pelastajia? Merkityksellisyyden kokemukset suomalaisessa journalismissa” rahoittaa C. V. Åkerlundin mediasäätiö 213 000 eurolla.
Lisätietoja:
Mikko Villi, mikko.villi@jyu.fi, +358408054831
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
