Tunteet työyhteisön voimavaraksi
2.10.2020 08:27:33 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Tunteiden keskeinen merkitys työssä tiedetään jo hyvin. Siitä, minkälaisten mekanismien ja prosessien kautta tunteet organisaatioissa vaikuttavat ja miten näitä voidaan edistää, tiedetään tutkimuksen valossa vasta vähän.
Työsuojelurahaston rahoittaman Tunto-hankkeen tavoitteena oli tarkastella tunnetoimijuutta organisaation muutoksessa sekä sitä, miten tunnetoimijuutta voidaan tunneintervention avulla työpaikoilla tukea. Tunnetoimijuutta tarkasteltiin organisaation arkeen ja käytäntöihin nivoutuvana ilmiönä.
– Projektissa haettiin vastauksia siihen, mitä tunnetoimijuus on, millaista tunnetoimijuutta tunneinterventio tuottaa ja miten se työpaikan käytänteissä ilmenee, hankkeen johtaja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden dosentti Päivi Hökkä tiivistää.
Aihetta tutkittiin kahdessa organisaatiossa, jotka edustivat eri toimialoja. Tutkimusajankohtana molemmat työyhteisöt ja niiden henkilöstö olivat uudistamassa toimintaansa ja vastaamassa toimialansa ja organisaationsa rakenteellisiin ja toiminnallisiin haasteisiin.
Haasteisiin vastaamisen tukena toimi tunneinterventio, jolla pyrittiin vahvistamaan henkilöstön tunnetoimijuutta, tuottamaan työyhteisöön tietoa tunteiden merkityksestä työssä sekä tarjoamaan välineitä tunteiden käsittelyyn työn käytänteissä.
Tunnetoimijuudelle määritelmä ja mittari
Tunnetoimijuutta on tarkasteltu jonkin verran eri tieteenaloilla. Tähän saakka käsitteen määrittely on kuitenkin puuttunut. Hankkeessa tunnetoimijuuden ulottuvuuksiksi määrittyivät omat tunnetaidot ja tunteisiin vaikuttaminen työssä.
Lisäksi tutkijat kehittivät mittarin tunnetoimijuuden tutkimiseen. Tunnetoimijuuden mittarin kehittelylle oli tärkeää, että tunnetoimijuuden rakennetta tutkittiin kahdessa eri aloja edustavassa organisaatiossa – mittarin rakenne pystyttiin vahvistamaan sekä terveydenhuolto- että teknisellä alalla.
– Tunnetoimijuudessa korostuu yksilön tunteisiin liittyvää osaaminen: hän on tietoinen tunteista, tunnistaa niitä ja ymmärtää niiden voiman. Ihminen myös tietoisesti toimii ja vaikuttaa tämän tietoisuuden ja osaamisen avulla, Hökkä kertoo.
– Pelkkä tietoisuus ja tunteiden voiman ymmärtäminen ei riitä, mutta se on keskeinen lähtökohta. Tunnetaitoja pitää osata myös käyttää ja niiden sisältämä potentiaali on hyödyllistä nivoa osaksi arjen työtä ja käytänteitä, Hökkä täsmentää.
Analyysit osoittivat, että tunnetoimijuus on myös yhteydessä sekä työn imuun että tunneilmastoon. Tämä osoittaa tunteiden sosiaalista luonnetta ja sitä, että tunteet työssä ovat jaettuja ja että ne ovat yhteydessä ja vaikuttavat arjen työkäytännöissä.
Kuvassa: Tunto-tutkijat Heini Ikävalko (vas.), Susanna Paloniemi, Päivi Hökkä, Aku Nordling ja Katja Vähäsantanen
Tunto-hankkeen kirjanjulkistamis-webinaari järjestetään tiistaina 6.10.2020 klo 15.00 – 15.45. Webinaariin pääset oheisen linkin kautta: https://r.jyu.fi/tuntowebinaari
Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä -verkkokirjan osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8284-3
Lisätietoja:
dosentti Päivi Hökkä, +358408053640, paivi.hokka@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus, osaaminen ja työelämä kohtaavat Jyväskylän yliopiston Yrityspäivässä 8.10.20262.10.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Yritys- ja sidosryhmäpäivä on Jyväskylän yliopiston järjestämä verkostoitumistilaisuus, jossa pääsevät esille yritysten ja sidosryhmien osaaminen ja innovaatiot sekä yliopiston tutkijoiden osaaminen. Päivässä myös opiskelijat pääsevät tutustumaan alansa toimijoihin ja toimijat mahdollisiin tuleviin työntekijöihinsä. Yrityspäivässä ovat mukana kaikki Jyväskylän yliopiston tiedekunnat.
Tutkimus: Ikääntyneet joutuvat tekemään paljon työtä pysyäkseen mukana digipalveluissa1.10.2026 07:58:00 EEST | Tiedote
Julkisten digipalveluiden itsepalvelumallit eivät kohtele kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti, osoittaa FM Laura Pajulan väitöskirja Jyväskylän yliopistosta. Erityisesti ikääntyneet kokevat palvelujen käytön vaikeaksi, kun viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisen palveluiden varaan.
Molekyylisolmujen tutkija Fabien Cougnon professoriksi Jyväskylän yliopistoon1.10.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Miten molekyylit voidaan saada järjestäytymään solmuja, häkkejä tai spiraaleja muistuttaviksi monimutkaisiksi rakenteiksi? Tätä kysymystä tutkii Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnetun supramolekulaarisen kemian tutkimuksen uusi professori Fabien Cougnon. Hänen työnsä avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologian, materiaalitutkimuksen ja biolääketieteen sovelluksille. Hän aloitti orgaanisen kemian ja supramolekyylikemian professorina kemian laitoksella 1.10.2026.
Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä tärkeää on omaan kuntotasoon nähden sopiva liikunnan teho1.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Liikuntasuosituksista tutut reipas ja rasittava liikkuminen määritellään usein käyttämällä samoja intensiteetin raja-arvoja riippumatta yksilön kuntotasosta. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus nostaa esiin, että yleisten intensiteettirajojen käyttö tutkimuksissa voi vaikuttaa merkittävästi saatuihin tuloksiin. Väestötason seurantatutkimus osoittaa, että liikkuminen tukee ikääntyneiden toimintakykyä, kun sen intensiteetti on riittävä suhteessa yksilön kuntotasoon.
Hapettimet toivat helpotusta kalojen kiertovesikasvatuksen makuvirheongelmiin, mutta eivät vielä ratkaisua30.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Samu Petterssonin väitöskirjassa paneuduttiin kalojen kiertovesikasvatuksessa ilmenevään makuvirheongelmaan ja sen torjuntaan käyttämällä vahvoja hapettimia, kuten otsonia ja vetyperoksidia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
