Jyväskylän yliopisto

Tunteet työyhteisön voimavaraksi

Jaa

On totuttu ajattelemaan, että tunteet eivät kuulu työpaikalle. Ne ovat kuitenkin siellä, tahdotaanpa tai ei. Niitä voidaan hyödyntää myös organisaation ja työyhteisön ilmapiirin rakentajana ja välillisesti jopa tuottavuutta parantavana tekijänä. Tämä on todettu Tunto-hankkeen interventioiden tuloksissa.

Tunto-tutkijat Heini Ikävalko (vas.), Susanna Paloniemi, Päivi Hökkä, Aku Nordling ja Katja Vähäsantanen
Tunto-tutkijat Heini Ikävalko (vas.), Susanna Paloniemi, Päivi Hökkä, Aku Nordling ja Katja Vähäsantanen

Tunteiden keskeinen merkitys työssä tiedetään jo hyvin. Siitä, minkälaisten mekanismien ja prosessien kautta tunteet organisaatioissa vaikuttavat ja miten näitä voidaan edistää, tiedetään tutkimuksen valossa vasta vähän.

Työsuojelurahaston rahoittaman Tunto-hankkeen tavoitteena oli tarkastella tunnetoimijuutta organisaation muutoksessa sekä sitä, miten tunnetoimijuutta voidaan tunneintervention avulla työpaikoilla tukea. Tunnetoimijuutta tarkasteltiin organisaation arkeen ja käytäntöihin nivoutuvana ilmiönä.

– Projektissa haettiin vastauksia siihen, mitä tunnetoimijuus on, millaista tunnetoimijuutta tunneinterventio tuottaa ja miten se työpaikan käytänteissä ilmenee, hankkeen johtaja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden dosentti Päivi Hökkä tiivistää.

Aihetta tutkittiin kahdessa organisaatiossa, jotka edustivat eri toimialoja. Tutkimusajankohtana molemmat työyhteisöt ja niiden henkilöstö olivat uudistamassa toimintaansa ja vastaamassa toimialansa ja organisaationsa rakenteellisiin ja toiminnallisiin haasteisiin.

Haasteisiin vastaamisen tukena toimi tunneinterventio, jolla pyrittiin vahvistamaan henkilöstön tunnetoimijuutta, tuottamaan työyhteisöön tietoa tunteiden merkityksestä työssä sekä tarjoamaan välineitä tunteiden käsittelyyn työn käytänteissä.

Tunnetoimijuudelle määritelmä ja mittari

Tunnetoimijuutta on tarkasteltu jonkin verran eri tieteenaloilla. Tähän saakka käsitteen määrittely on kuitenkin puuttunut. Hankkeessa tunnetoimijuuden ulottuvuuksiksi määrittyivät omat tunnetaidot ja tunteisiin vaikuttaminen työssä.

Lisäksi tutkijat kehittivät mittarin tunnetoimijuuden tutkimiseen. Tunnetoimijuuden mittarin kehittelylle oli tärkeää, että tunnetoimijuuden rakennetta tutkittiin kahdessa eri aloja edustavassa organisaatiossa – mittarin rakenne pystyttiin vahvistamaan sekä terveydenhuolto- että teknisellä alalla.

– Tunnetoimijuudessa korostuu yksilön tunteisiin liittyvää osaaminen: hän on tietoinen tunteista, tunnistaa niitä ja ymmärtää niiden voiman. Ihminen myös tietoisesti toimii ja vaikuttaa tämän tietoisuuden ja osaamisen avulla, Hökkä kertoo.

– Pelkkä tietoisuus ja tunteiden voiman ymmärtäminen ei riitä, mutta se on keskeinen lähtökohta. Tunnetaitoja pitää osata myös käyttää ja niiden sisältämä potentiaali on hyödyllistä nivoa osaksi arjen työtä ja käytänteitä, Hökkä täsmentää.  

Analyysit osoittivat, että tunnetoimijuus on myös yhteydessä sekä työn imuun että tunneilmastoon. Tämä osoittaa tunteiden sosiaalista luonnetta ja sitä, että tunteet työssä ovat jaettuja ja että ne ovat yhteydessä ja vaikuttavat arjen työkäytännöissä.

Kuvassa: Tunto-tutkijat Heini Ikävalko (vas.), Susanna Paloniemi, Päivi Hökkä, Aku Nordling ja Katja Vähäsantanen

Tunto-hankkeen kirjanjulkistamis-webinaari järjestetään tiistaina 6.10.2020 klo 15.00 – 15.45. Webinaariin pääset oheisen linkin kautta: https://r.jyu.fi/tuntowebinaari

Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä -verkkokirjan osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8284-3

Lisätietoja:

dosentti Päivi Hökkä, +358408053640, paivi.hokka@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tunto-tutkijat Heini Ikävalko (vas.), Susanna Paloniemi, Päivi Hökkä, Aku Nordling ja Katja Vähäsantanen
Tunto-tutkijat Heini Ikävalko (vas.), Susanna Paloniemi, Päivi Hökkä, Aku Nordling ja Katja Vähäsantanen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Palvelujärjestelmä ei kohtaa haavoittavissa elämäntilanteissa eläviä naisia28.10.2020 14:02:57 EETTiedote

Tarjoaako sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmä apua ja tukea haavoittavissa elämäntilanteissa eläville naisille vai tuottaako se uusia haavoittavia kokemuksia? Tätä on kysytty sosiaalityön professori Marjo Kurosen johtamassa, Suomen Akatemian rahoittamassa (2016-2020) tutkimushankkeessa ”Haavoittuvissa elämäntilanteissa olevat naiset hyvinvointipalvelujärjestelmän muutoksessa”.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme