Tunteiden keskeinen merkitys työssä tiedetään jo hyvin. Siitä, minkälaisten mekanismien ja prosessien kautta tunteet organisaatioissa vaikuttavat ja miten näitä voidaan edistää, tiedetään tutkimuksen valossa vasta vähän.

Työsuojelurahaston rahoittaman Tunto-hankkeen tavoitteena oli tarkastella tunnetoimijuutta organisaation muutoksessa sekä sitä, miten tunnetoimijuutta voidaan tunneintervention avulla työpaikoilla tukea. Tunnetoimijuutta tarkasteltiin organisaation arkeen ja käytäntöihin nivoutuvana ilmiönä.

– Projektissa haettiin vastauksia siihen, mitä tunnetoimijuus on, millaista tunnetoimijuutta tunneinterventio tuottaa ja miten se työpaikan käytänteissä ilmenee, hankkeen johtaja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden dosentti Päivi Hökkä tiivistää.

Aihetta tutkittiin kahdessa organisaatiossa, jotka edustivat eri toimialoja. Tutkimusajankohtana molemmat työyhteisöt ja niiden henkilöstö olivat uudistamassa toimintaansa ja vastaamassa toimialansa ja organisaationsa rakenteellisiin ja toiminnallisiin haasteisiin.

Haasteisiin vastaamisen tukena toimi tunneinterventio, jolla pyrittiin vahvistamaan henkilöstön tunnetoimijuutta, tuottamaan työyhteisöön tietoa tunteiden merkityksestä työssä sekä tarjoamaan välineitä tunteiden käsittelyyn työn käytänteissä.

Tunnetoimijuudelle määritelmä ja mittari

Tunnetoimijuutta on tarkasteltu jonkin verran eri tieteenaloilla. Tähän saakka käsitteen määrittely on kuitenkin puuttunut. Hankkeessa tunnetoimijuuden ulottuvuuksiksi määrittyivät omat tunnetaidot ja tunteisiin vaikuttaminen työssä.

Lisäksi tutkijat kehittivät mittarin tunnetoimijuuden tutkimiseen. Tunnetoimijuuden mittarin kehittelylle oli tärkeää, että tunnetoimijuuden rakennetta tutkittiin kahdessa eri aloja edustavassa organisaatiossa – mittarin rakenne pystyttiin vahvistamaan sekä terveydenhuolto- että teknisellä alalla.

– Tunnetoimijuudessa korostuu yksilön tunteisiin liittyvää osaaminen: hän on tietoinen tunteista, tunnistaa niitä ja ymmärtää niiden voiman. Ihminen myös tietoisesti toimii ja vaikuttaa tämän tietoisuuden ja osaamisen avulla, Hökkä kertoo.

– Pelkkä tietoisuus ja tunteiden voiman ymmärtäminen ei riitä, mutta se on keskeinen lähtökohta. Tunnetaitoja pitää osata myös käyttää ja niiden sisältämä potentiaali on hyödyllistä nivoa osaksi arjen työtä ja käytänteitä, Hökkä täsmentää.  

Analyysit osoittivat, että tunnetoimijuus on myös yhteydessä sekä työn imuun että tunneilmastoon. Tämä osoittaa tunteiden sosiaalista luonnetta ja sitä, että tunteet työssä ovat jaettuja ja että ne ovat yhteydessä ja vaikuttavat arjen työkäytännöissä.

Kuvassa: Tunto-tutkijat Heini Ikävalko (vas.), Susanna Paloniemi, Päivi Hökkä, Aku Nordling ja Katja Vähäsantanen

Tunto-hankkeen kirjanjulkistamis-webinaari järjestetään tiistaina 6.10.2020 klo 15.00 – 15.45. Webinaariin pääset oheisen linkin kautta: https://r.jyu.fi/tuntowebinaari

Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä -verkkokirjan osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8284-3

Lisätietoja:

dosentti Päivi Hökkä, +358408053640, paivi.hokka@jyu.fi