Tuore gradu selvitti, ketkä käyttävät kaupunkipyöriä

Tuija Mikkosen liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma selvitti kaupunkipyörien käyttäjiä ja ei-käyttäjiä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Tutkimus tehtiin yhteistyössä HSL:n kanssa.

”Meillä on tietoa kaupunkipyörien käytöstä ja siitä, miksi niitä käytetään. Siitä tiesimme vähemmän, miksi kaupunkipyöriä ei käytetä”, kertoo HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen, joka ohjasi Mikkosen pro gradu -työtä HSL:ssä. ”Halusimme selvittää tätä aihetta lisää, jotta voisimme paremmin suunnitella kaupunkipyöräjärjestelmän tulevaisuutta ja edistää kestävää liikkumista.”

Kaupunkipyöräjärjestelmien määrä on ollut viime vuosina kovassa kasvussa myös Suomessa. Suomen ensimmäinen kattava kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön Helsingissä vuonna 2016, minkä jälkeen monet kaupungit ovat seuranneet perässä. Kaupunkipyöräjärjestelmän nähdään olevan yksi parhaista liikkumisen ratkaisuista, jolla voidaan vastata ilmastonmuutokseen. Lisäksi kaupunkipyöräjärjestelmän avulla voidaan saavuttaa merkittäviä terveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä.

Jo aikaisempien tutkimusten perusteella on selvinnyt, että nykyiset kaupunkipyöräjärjestelmät eivät kuitenkaan palvele kaikkia tasapuolisesti ja käyttäjäjoukko on homogeeninen.

Kaupunkipyörien käyttäjät keskimäärin koulutetumpia ja parempituloisia

Mikkosen pro gradu -tutkielman perusteella käyttäjien ja ei-käyttäjien välillä on useita tilastollisesti merkitseviä eroja. Kaupunkipyörien käyttäjät olivat keskimäärin nuorempia, korkeamman tutkinnon suorittaneita ja paremmin ansaitsevia kuin ei-käyttäjät. Kaupunkipyöräilijät myös kokivat toimintakykynsä ja terveytensä useammin paremmiksi.

Suurimmat syyt kaupunkipyörien valintaan olivat käytännöllisyys ja riippumattomuus aikatauluista. Käyttämättömyys taas johtui usein esimerkiksi oman pyörän käytöstä tai tunteesta, että palvelua on hankalaa käyttää. Espoossa ja Vantaalla käyttämättömyys johtui Helsinkiä useammin myös siitä, ettei kaupunkipyöräasemia ollut matkan varrella.

”Palvelun helppokäyttöisyyttä pitäisi pyrkiä parantamaan siltä osin kuin se on mahdollista”, Jääskeläinen kertoo. Nykyiset kaupunkien sopimukset ovat voimassa vuoteen 2025 asti. ”Tavoitteenamme on tulevaisuudessa saada kaupunkipyörille entistä monipuolisemmin erilaisia käyttäjiä.”

Tutkimusaineisto kerättiin joulukuussa 2019 sähköisellä kyselylomakkeella HSL:n asiakaskanavien kautta. Kyselyyn vastasi 3 400 henkilöä, joista 40 prosenttia oli käyttänyt kaupunkipyöriä ja 60 prosenttia ei ollut.

Hyvin suunniteltu on yli puoliksi tehty

Kaupunkipyöräjärjestelmä on yleensä kallis investointi, joka kannattaa suunnitella huolella.

”Tulisi pyrkiä etukäteen selvittämään, ovatko kaupunkipyörät oikeasti ratkaisu, jotka voisivat nostaa kyseisessä kunnassa tai kaupungissa pyöräilyn kulkumuoto-osuutta. Lisäksi on huomioitava, että palvelun hyötyjä ei saavuteta, jos palvelulla ei ole käyttäjiä tai jos käyttö lisääntyy vain niiden joukossa, jotka muutoinkin käyttävät kestäviä kulkutapoja”, Mikkonen sanoo.

Pääkaupunkiseudulla kaupunkipyörät näyttävät vaikuttaneen suotuisasti pyöräliikenteeseen. Käyttäjäkyselyiden perusteella esimerkiksi Helsingissä noin 30 prosenttia, Espoossa noin 40 prosenttia ja Vantaalla lähes 50 prosenttia kertoi korvanneensa kaupunkipyörillä myös automatkoja. Helsingissä ja Espoossa kaupunkipyörämatkoja tehdään sen verran paljon, että sillä on jo vaikutusta pyöräliikenteen kasvuun. Vantaalla kaupunkipyöräpalvelun käyttö on ollut toistaiseksi vähäistä.