Tuore raportti kertoo: alakouluikäiset lapset usein yksinäisiä ja kaipaavat aikuisen seuraan
Lähes 40 % alakouluikäisten lasten yhteydenotoista Lasten ja nuorten puhelimeen ja chattiin vuonna 2022 liittyi arjessa koettuun yksinäisyyteen ja aikuisen kiireettömän seuran puutteeseen. Aikuista kaivataan seuraksi tylsiin hetkiin, mutta myös turvaksi sekä kuuntelemaan huolia ja epävarmuuksia. Lasten pakotettu yksinolo on mielenterveysriski, ja huonosti voivien nuorten akuutin tuen järjestämisen lisäksi onkin keskityttävä myös nuorempiin lapsiin, jotta ongelmia voidaan ennaltaehkäistä.
"Lapset, jotka jäävät yksin mieltä pohdituttavien asioiden kanssa, voivat jäädä sisäisesti turvattomiksi. Jos lapsi joutuu viettämään paljon aikaa yksin, vaikka ei vielä ole kehityksellisesti siihen valmis, on vaarana, että hän sisäistää ajatuksen, että on pakko pärjätä yksin. Yksin ollessa eivät kehity myöskään taidot puhua ajatuksia ja tunteita ääneen toiselle", sanoo MLL:n auttavien puhelin- ja digipalveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki.
"Jotta voimme pitää huolta tulevaisuuden nuorista, on panostettava lapsiin. Pienten koululaisten yksin jääminen on yhteiskunnallinen ongelma, johon tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja", Pajamäki jatkaa.
Nuoria painaa huoli mielenterveydestä
Jo vuosia nuorten yleisin syy ottaa yhteyttä MLL:n tukipalveluihin on ollut huoli omasta mielenterveydestä. Vuonna 2022 siihen liittyi yli neljännes (27 %) yhteydenotoista chatissa ja nettikirjepalvelussa.
Ahdistuneisuus, masennus, pelot ja sosiaalisten tilanteiden jännittäminen, väsymys elämään ja halu satuttaa itseä kuuluvat yhteydenotoissa joka viikko.
"Vakavien huolten taustalla on monenlaisia tekijöitä, mutta yleistä on, että riittävää apua ei ole saatu ja vointi on ollut huono jo pitkään", kertoo auttavien puhelin- ja digitaalisten palveluiden asiantuntija Anna Weckström.
MLL laajentaa myöhemmin tänä vuonna Lasten ja nuorten puhelimen aukioloaikoja avaamalla puoleen yöhön auki olevan tukilinjan, jossa mielenterveysongelmien tai muiden akuuttien huolten kanssa kamppailevat nuoret saavat tukea ja apua ammattilaisilta. Palvelu on maksuton ja luottamuksellinen.
Lasten ja nuorten kanssa keskustellaan usein myös seksuaalisuudesta, kasvusta ja kehityksestä. Alakouluikäiset lähestyvät aihetta tyypillisesti vitsaillen ja kysymysten kanssa, kun taas yläkouluikäiset haluavat puhua omasta kehostaan ja kokemuksistaan.
Yleisiä puheenaiheita ovat myös suhteet muihin lapsiin ja nuoriin, koulu ja vapaa-aika sekä kotiin ja perheeseen liittyvät aiheet, kuten vaikeudet vanhempien kanssa.
Yli 125 000 yhteydenottoyritystä
Vuonna 2022 Lasten ja nuorten puhelimessa, chatissa ja nettikirjepalvelussa vastattiin yli 17 000 lapsen ja nuoren yhteydenottoon. Chat-keskustelujen määrä kasvoi 32 % edellisestä vuodesta. Soittoja ja viestejä tuli kuitenkin huomattavasti enemmän kuin mihin pystyttiin vastaamaan. Pelkästään soittoyrityksiä oli yli 125 000.
Puhelimeen soittavat etenkin alle 12-vuotiaat lapset, kun taas chatissa yhteydenottajat ovat usein hieman vanhempia.
Lasten ja nuorten puhelimessa, chatissa ja kirjepalvelussa voi jutella mistä tahansa aiheesta. Yhteydenottoihin vastaavat koulutetut vapaaehtoiset. Vapaaehtoisten tukena on aina MLL:n ammattilainen, ja tarvittaessa lapsi tai nuori ohjataan muiden ammattipalveluiden piiriin. Lapsille ja nuorille on tärkeää, että yhteyttä voi ottaa maksutta ja anonyymisti. Yli 80 % käyttäjistä suosittelisi palvelua ystävälleen.
Lasten ja nuorten puhelin, chat ja nettikirjepalvelu
- Puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa 116 111. Päivystysajat ovat arkisin kello 14–20 ja viikonloppuisin kello 17–20. Juhlapyhinä puheluihin vastataan kello 14–17.
- Chat päivystää jokaisena päivänä kello 17–20, juhlapyhinä kello 14–17. Chat-ajan ammattilaisten kanssa voi myös varata etukäteen. Nettikirjepalveluun voi kirjoittaa itselle parhaiten sopivana aikana. Chat ja nettikirjepalvelu löytyvät osoitteesta nuortennetti.fi.
- Barnochungdomstelefonen päivystää ruotsiksi maanantaista keskiviikkoon kello 14–17 ja torstaisin kello 17–20 numerossa 0800 96 116.
- Lasten ja nuorten puhelin on auttanut ja kuunnellut lapsia ja nuoria Suomessa vuodesta 1980 lähtien.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja ja haastattelut
auttavien puhelin- ja digitaalisten palveluiden asiantuntija Anna Weckström, anna.weckstrom@mll.fi, 050 4646 452
auttavien puhelin- ja digitaalisten palveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki, tatjana.pajamaki@mll.fi, 050 5624 299
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi. MLL tarjoaa eri elämäntilanteissa vertaistukea, monipuolista toimintaa sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suomen suurimpaan lastensuojelujärjestöön kuuluu 73 000 jäsentä, 536 paikallisyhdistystä, 10 piirijärjestöä ja keskusjärjestö. www.mll.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Barn- och ungdomstelefonen - en trygg plats att öva på olika färdigheter på barnets egna villkor21.3.2024 08:28:25 EET | Tiedote
Mannerheims Barnskyddsförbund erbjuder Barn- och ungdomstelefonen som en trygg och konfidentiell tjänst där barn och unga kan utveckla sociala färdigheter och lösa problem på sina egna villkor, med utrymme för både fantasi och humor. Under år 2023 besvarade Barn- och ungdomstelefonen på 1744 kontakter varav 1421 var telefonsamtal och 323 nätbrev. Kontakterna till nätbrevstjänsten ökade med 29 %.
MLL:n vuosiraportti - Lapset ja nuoret kärsivät aikuisten henkisestä väkivallasta21.3.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Vuonna 2023 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa, chatissa ja nettikirjepalvelussa sekä Barn- och Ungdomstelefonissa vastattiin yli 20 000 eri-ikäisen lapsen ja nuoren yhteydenottoon. Lähes 20 %:ssa yhteydenottoja puhuttiin mielenterveyden huolista, joiden taustalla vaikuttivat monesti vaikeudet perhesuhteissa sekä kaltoinkohtelun kokemukset. Pelkkä nuorten oireiden hoitoon keskittyvä tuki ei riitä, vaan tukea tarvitsee usein koko perhe.
MLL:n Vanhempainpuhelimen ja nettipalveluiden raportti - väkivalta kuului vanhempaintuen palveluissa14.2.2024 07:35:00 EET | Tiedote
Yhteydenotot MLL:n Vanhempainpuhelimeen ja nettipalveluihin ovat lähes kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Samalla keskustelun aiheet ovat selvästi vakavoituneet. Vuonna 2023 yhteydenotoissa korostuivat aikuisten välinen tai lapseen kohdistuva väkivalta.
Joka viides nuori kokee, etteivät vanhemmat välitä heidän netin käytöstään - “Kotona on tärkeää välittää eikä aina vaan kieltää kaikkea”6.2.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Netti on nuorille tärkeä kaverisuhteita vahvistava paikka, mutta moni kohtaa siellä myös kiusaamista ja häirintää, ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia sekä koukuttavuutta. Nuorista 35 prosenttia haluaisi vähentää netin käyttöä, mutta kokee, ettei pysty. Aikuisilta ja palveluntarjoajilta he odottavat aktiivista roolia, rajaamista ja välittämistä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto selvitti yhteistyössä Elisa Oyj:n kanssa nuorten mediakäyttöä marraskuussa 2023 verkkokyselyllä, johon vastasi yli 3600 nuorta.
Lasten mediankäyttö puhuttaa - Digitutkijat starttaa!19.1.2024 11:20:13 EET | Tiedote
Tutkimusten mukaan lapset ja nuoret saattavat viettää digitaalisen median äärellä jopa 30–40 tuntia viikossa. Lasten medialukutaidon puutteet, kiusaaminen ja haitalliset sisällöt aiheuttavat ongelmia. Näihin haasteisiin etsitään ratkaisua Suomen Kulttuurirahaston käynnistämässä ja rahoittamassa sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuottamassa Digitutkijat -hankkeessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme