Tuore tapahtuma-alan selvitys paljastaa ihmisten ikävän elävän musiikin pariin
Koronarajoitukset korostivat festivaalien merkitystä mutta murensivat niiden yhteisöllisyyttä
Nyt neljättä kertaa toteutettuun festivaalibarometriin saatiin lähes 13 000 vastausta. Niistä käy ilmi, että festivaalikävijöiden käytös oli muuttunut. Festivaaleille osallistuminen jäi vähäiseksi, sillä koronapandemian aikana moni ei halunnut lähteä massatapahtumiin. Festivaalien peruuntuminen toi toisaalta monille myös niiden merkityksen entistä enemmän esiin. Festivaalien yhteisöllistä luonnetta uhkasi se, että osa kävijöistä koki koronarajoitukset tarpeellisiksi, osa taas ei välittänyt niistä. Jotkut koronatietoiset paheksuivat pandemia-aikana festivaaleille osallistuvia, kun taas koronaan kriittisesti suhtautuvat vähättelivät tilannetta. Tämä johti esimerkiksi siihen, että festivaaleilla kävijät eivät välttämättä jakaneet tunnelmiaan sosiaalisessa mediassa kuten aiemmin, sillä he pelkäsivät paheksuntaa.
Vastausten perusteella festivaaleilla käyminen paransi kävijöiden yleistä hyvinvointia. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että festivaalikäynti lisäsi myös heidän työhyvinvointiaan. Korona-aika korosti yleisön halua tukea tapahtuma-alaa ja muusikoita, ja elävän musiikin puute vaikutti vastaajien mielestä negatiivisesti muun muassa sosiaaliseen hyvinvointiin. Vastauksista heijastuikin selvä festivaali-ikävä.
Yleisö pitkällä tähtäimellä valmis palaamaan keikkapaikoille ja festivaaleille
Nyt ensimmäistä kertaa julkaistussa venuebarometrissa tarkasteltiin yleisön kokemuksia konsertti- ja keikkapaikoista. Yhteismitallisia keikka- ja konserttipaikkojen yleisötutkimuksia ei Suomessa ole aiemmin tehty.Vastaajat olivat vakiokävijöitä, joiden elämässä livemusiikilla on suuri merkitys.
Koronatilanteen vuoksi vastaajat eivät olleet lähitulevaisuudessa kovinkaan valmiita osallistumaan keikoille ja konsertteihin. Keikkojen puuttuminen elämästä herätti kuitenkin monet havaitsemaan niiden merkityksen omalle hyvinvoinnille, ja pitkän aikavälin osallistumistodennäköisyys oli jo varsin korkea.
Suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien yleisöille suunnattu festivaalibarometri toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014 eri yliopistojen ja festivaalikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä. Joka toinen vuosi toteutettavan tutkimuksen tarkoituksena on koota tietoa suomalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vuosien kuluessa. Tällä kertaa julkaisussa esitellään myös historian ensimmäisen venuebarometrin tuloksia sekä verrataan festivaali- ja keikkakävijöiden mielipiteitä. Raportti on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa kiinnostuksen kohteena ovat festivaaliyleisöjen lisäksi myös tapahtumien tuotannolliset tekijät.
Festivaali- ja venuebarometri 2020: Yleisön käsitykset festivaaleista ja konserttipaikoista koronarajoitusten keskellä
Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 24
ISSN: 1798-5455
ISBN 978-952-329-249-9
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 2021
Tutkimusraportin vastaavina tahoina ovat toimineet Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Taidejohtamisen ja yrittäjyyden pääaine. Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet festivaalien edunvalvontajärjestö Finland Festivals, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Seinäjoen yliopistokeskus sekä tutkimukseen osallistuneet festivaalit ja venuet.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maarit Kinnunen
Festivaalitutkija, Lapin yliopisto
maarkinn@ulapland.fi
tel. + 358 50 577 9153
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Väitöstutkimus: Ellen Thesleff oli kansainvälisempi ja teknisesti taitavampi kuin on ymmärretty25.3.2024 14:19:33 EET | Tiedote
Kuvataiteen maisteri Kukka Paavilaisen tohtorin opinnäyte ”Teoksen äärellä harjaantunut katse” tutkii Ellen Thesleffin käyttämää vedostustekniikkaa. Opinnäyte tarkastetaan Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa 6.4.2024.
Kevään esityksissä plagioidaan vanhaa ja sukelletaan 70-luvun Teatterikouluun22.3.2024 11:06:58 EET | Tiedote
Huhtikuussa saa ensi-iltansa yli kymmenen esitystä, joista monet perustuvat dramaturgian opiskelijoiden uunituoreisiin näytelmäteksteihin.
Dalia Stasevska conducts support concert to build the future of art in Ukraine21.3.2024 15:30:00 EET | Press release
The concert, titled "Let there be light" and born from Stasevska's idea, is a concrete act in favor of the future of Ukrainian music education, heavily affected by the war. It will take place in Musiikkitalo (Helsinki Music Centre) on April 6, 2024. Members of the media have the opportunity to meet Stasevska and attend rehearsals on April 3, 2024.
Kapellimestari Dalia Stasevskan johtama tukikonsertti rakentaa taiteen tulevaisuutta Ukrainaan21.3.2024 15:30:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tuki Ukrainalle on edelleen äärimmäisen tärkeää. Stasevskan ajatuksesta syntynyt Let there be light -konsertti on konkreettinen teko sodasta pahoin kärsineen ukrainalaisen musiikkikoulutuksen tulevaisuuden puolesta. Se järjestetään Musiikkitalossa 6.4.2024. Median edustajilla on mahdollisuus tulla tapaamaan Stasevskaa ja seuraamaan harjoituksia 3.4.2024.
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala Taideyliopistossa: ”Suurimmat innovaatiot syntyvät paikoissa, joissa erilaisista taustoista tulevat osaajat kohtaavat”20.3.2024 13:49:50 EET | Tiedote
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala vieraili Taideyliopistossa maanantaina 18.3. keskustelemassa yliopiston johtoryhmän, hallituksen sekä ylioppilaskunnan edustajien kanssa taide- ja kulttuurialojen tulevaisuudesta sekä kuulemassa toiveita ja ratkaisuehdotuksia valmisteilla olevaan kulttuuripoliittiseen selontekoon. Suomen hallituksen ohjelmaan kirjatun selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva kulttuuripolitiikan pitkäjänteisestä kehittämisestä. Myös Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén on mukana kulttuuripoliittista selontekoa valmistelevassa työryhmässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme