Tuore tapahtuma-alan selvitys paljastaa ihmisten ikävän elävän musiikin pariin
Sibelius-Akatemian tutkimusjulkaisusarjassa ilmestynyt Festivaali- ja venuebarometri 2020 esittelee yleisön kokemuksia ja käsityksiä festivaaleista ja konserttipaikoista koronarajoitusten keskellä. Selvitys kertoo, että elävällä musiikilla on suuri merkitys suomalaisten hyvinvoinnille. Festivaaliyleisö suhtautuu koronapandemian mukanaan tuomiin rajoituksiin kahtiajakoisesti; osa noudattaa niitä tarkkaan, osa ei. Korona-aikana on korostunut se, että tapahtumayleisö haluaa tapahtumiin osallistumalla myös tukea esiintyjiä.

Koronarajoitukset korostivat festivaalien merkitystä mutta murensivat niiden yhteisöllisyyttä
Nyt neljättä kertaa toteutettuun festivaalibarometriin saatiin lähes 13 000 vastausta. Niistä käy ilmi, että festivaalikävijöiden käytös oli muuttunut. Festivaaleille osallistuminen jäi vähäiseksi, sillä koronapandemian aikana moni ei halunnut lähteä massatapahtumiin. Festivaalien peruuntuminen toi toisaalta monille myös niiden merkityksen entistä enemmän esiin. Festivaalien yhteisöllistä luonnetta uhkasi se, että osa kävijöistä koki koronarajoitukset tarpeellisiksi, osa taas ei välittänyt niistä. Jotkut koronatietoiset paheksuivat pandemia-aikana festivaaleille osallistuvia, kun taas koronaan kriittisesti suhtautuvat vähättelivät tilannetta. Tämä johti esimerkiksi siihen, että festivaaleilla kävijät eivät välttämättä jakaneet tunnelmiaan sosiaalisessa mediassa kuten aiemmin, sillä he pelkäsivät paheksuntaa.
Vastausten perusteella festivaaleilla käyminen paransi kävijöiden yleistä hyvinvointia. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että festivaalikäynti lisäsi myös heidän työhyvinvointiaan. Korona-aika korosti yleisön halua tukea tapahtuma-alaa ja muusikoita, ja elävän musiikin puute vaikutti vastaajien mielestä negatiivisesti muun muassa sosiaaliseen hyvinvointiin. Vastauksista heijastuikin selvä festivaali-ikävä.
Yleisö pitkällä tähtäimellä valmis palaamaan keikkapaikoille ja festivaaleille
Nyt ensimmäistä kertaa julkaistussa venuebarometrissa tarkasteltiin yleisön kokemuksia konsertti- ja keikkapaikoista. Yhteismitallisia keikka- ja konserttipaikkojen yleisötutkimuksia ei Suomessa ole aiemmin tehty.Vastaajat olivat vakiokävijöitä, joiden elämässä livemusiikilla on suuri merkitys.
Koronatilanteen vuoksi vastaajat eivät olleet lähitulevaisuudessa kovinkaan valmiita osallistumaan keikoille ja konsertteihin. Keikkojen puuttuminen elämästä herätti kuitenkin monet havaitsemaan niiden merkityksen omalle hyvinvoinnille, ja pitkän aikavälin osallistumistodennäköisyys oli jo varsin korkea.
Suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien yleisöille suunnattu festivaalibarometri toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014 eri yliopistojen ja festivaalikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä. Joka toinen vuosi toteutettavan tutkimuksen tarkoituksena on koota tietoa suomalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vuosien kuluessa. Tällä kertaa julkaisussa esitellään myös historian ensimmäisen venuebarometrin tuloksia sekä verrataan festivaali- ja keikkakävijöiden mielipiteitä. Raportti on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa kiinnostuksen kohteena ovat festivaaliyleisöjen lisäksi myös tapahtumien tuotannolliset tekijät.
Festivaali- ja venuebarometri 2020: Yleisön käsitykset festivaaleista ja konserttipaikoista koronarajoitusten keskellä
Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 24
ISSN: 1798-5455
ISBN 978-952-329-249-9
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 2021
Tutkimusraportin vastaavina tahoina ovat toimineet Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Taidejohtamisen ja yrittäjyyden pääaine. Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet festivaalien edunvalvontajärjestö Finland Festivals, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Seinäjoen yliopistokeskus sekä tutkimukseen osallistuneet festivaalit ja venuet.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maarit Kinnunen
Festivaalitutkija, Lapin yliopisto
maarkinn@ulapland.fi
tel. + 358 50 577 9153
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Nathan Riki Thomson Global Musicin professoriksi Sibelius-Akatemiaan23.6.2022 15:00:00 EEST | Tiedote
Nathan Riki Thomson on nimitetty Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ensimmäiseksi Global Music and Community Engagement -professoriksi. Professuurin tavoitteena on luoda Taideyliopiston opiskelijoille kestäviä malleja ja mahdollisuuksia kulttuurienväliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön maailmanlaajuisesti. Uusi professuuri käynnistyy elokuussa 2022.
Saastamoisen säätiöltä puolen miljoonan euron lahjoitus Taideyliopistolle21.6.2022 15:12:19 EEST | Tiedote
Saastamoisen säätiö pitää tärkeänä, että taiteilijoiden koulutusta tarkasteleva tutkimus kehittyy Taideyliopistossa opetuksen tukena.
Kansainvälisessä Maj Lind -pianokilpailussa ennätysmäärä hakijoita 20.6.2022 12:48:46 EEST | Tiedote
Helsingissä 14.–27.10.2022 järjestettävään kansainväliseen Maj Lind -pianokilpailuun haki 270 nuorta pianistia, mikä on kilpailun historian ennätys.
Väitös: Sairaalamuusikot voivat olla silta elämään hoivaympäristöjen ulkopuolella 14.6.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Kesäkuussa väittelevän Taru Koiviston mukaan sairaalamuusikoilla voi olla eettisen ja moniammatillisen työskentelytapansa vuoksi rooli jopa potilasturvallisuuden lisäämisessä.
Väitös: Musiikinopetuksen käytäntöjen tarkastelu voi luoda tasa-arvoa myös ympäröivään yhteiskuntaan10.6.2022 12:30:00 EEST | Tiedote
Minja Koskela on selvittänyt väitöskirjassaan, miten suomalaisen musiikkikasvatuksen käytäntöjä voitaisiin kehittää kohtaamaan paremmin monenlaisista taustoista tulevia oppilaita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme