Tuore tutkimus julki: Metsäala merkittävien muutosten edessä jo lähivuosina - varautuminen aloitettava jo nyt
28.9.2022 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Puun kysyntä on kokenut viime vuosina myllerryksiä tiukentuneen ilmastolainsäädännön, koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä. Samalla kun Euroopan energiamarkkinat ovat sodan seurauksena ajautuneet kriisiin, on puuenergian kysyntä kasvanut ja kotitaloudetkin ovat varautuneet tulevana talvena lämmittämään polttopuulla.
Pitkään on kuitenkin kansainvälisesti ollut jo viitteitä siitä, että puun käyttöä energiantuotannossa halutaan rajoittaa. Suomen metsäteollisuudelle puuenergian korvaamisen kustannus voi olla miljardeja, jos energian hinnat jatkavat nousuaan. Tuotannon sivuvirrat kattavat tällä hetkellä tehtaiden oman energiatarpeen ja tarjoavat ylijäämäenergiaa myös muualle sekä sähkön että lämmön muodossa.
Tänään julkaistun tutkimuksen FutureForest2040 – Suomen metsäalan rakenteelliset muutokset sekä markkina- ja työllisyysnäkymät vuoteen 2040 (Etla Raportti 131) mukaan kotimaisten metsäteollisuustoimialojen näkymät ovat suhteellisen vakaat, mutta jo lähivuosina on odotettavissa merkittäviä muutoksia. Tuotannon positiiviset kehityskulut ovat tutkijoiden mukaan riippuvaisia uudenlaisista tavoista hyödyntää puuta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Euroopan Metsäinstituutin EFI:n monivuotista tutkimushanketta on rahoittanut Metsämiesten säätiö.
Puunjalostuksessa syntyvät sivuvirrat avainasemassa jatkossa
Metsäteollisuuden arvonlisä voi nyt julkaistun tutkimuksen mukaan kasvaa tulevaisuudessa, jos tuotannon sivuvirtoja saadaan ohjattua korkean arvonlisän tuotteiden valmistukseen. Sivuvirroilla tarkoitetaan puun prosessoinnissa teollisuudessa syntyvää ylijäämää eli kuorta, sahanpurua ja haketta.
Sivuvirtojen käytön lisääminen materiaalituotannossa voisi kasvattaa paitsi tuotannon kokonaisarvoa, myös työllisyyttä. Samalla voitaisiin taata tuotannon raaka-ainesaanti hakkuiden vähentyessä jatkossa. Esimerkiksi EU:n kiristynyt ilmastopolitiikka ennakoi rajoituksia hakkuille ja Suomen metsäsektorin pitäisi varautua jo ennalta siihen mahdollisuuteen, että hakkuukertymät vähenevät nykytasostaan, tutkimusraportissa todetaan.
Sivuvirtojen laajemman hyödyntämisen esteenä on tällä hetkellä niiden käyttö energiatuotannossa, toteaa yksi raportin kirjoittajista, Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.
- Metsäsektorin tulisi aktiivisesti kehittää korvaajia puuenergialle. Mikäli energian hinnat jatkavat kasvuaan, ostetun energian kustannus voi olla metsäteollisuudelle miljardeja, Kulvik sanoo.
Muutoksiin varautuminen pitäisi jo aloittaa
FutureForest2040-tutkimushankkeessa on ennakoitu, miten erilaiset muutokset kysynnässä ja toimintaympäristössä vaikuttavat Suomen kansantalouden ja metsäalan tuotantoon, liikevaihtoon, työvoimaan ja osaamistarpeisiin sekä puun käyttöön vuoteen 2040 mennessä. Hankkeen puitteissa luotiin myös kolme tulevaisuusskenaariota metsäalan kehityksestä.
Skenaarioajattelulla pyrittiin ymmärtämään kehityksen takana olevia ajureita ja varautumaan siihen, mihin olemme metsiin perustuvan biotalouden kasvun myötä menossa, kertoo hankkeesta vastannut EFI:n tutkija Janni Kunttu.
- Metsiemme uudet tuotteet, kuten puupohjaiset tekstiilit, pakkaustuotteet ja sivuvirroista eristetyt kemikaalit, ovat nousemassa yhä merkittävämpään rooliin. Tulevaisuudessa metsillä saattaa teollisuustuotannon lisäksi olla nykyistä suurempi rooli myös palveluissa, ja metsänomistajat saattavat saada tuloja myös esimerkiksi luontomatkailusta. Tämä kaikki vaatii uudenlaista osaamista ja koulutusta, Kunttu pohtii.
Metsäteollisuuden ja muiden alojen väliset rajat hämärtyvät tekniikan, digitalisaation ja markkinoiden muutospaineiden seurauksena. Tutkijat korostavat, että energiapolitiikan lisäksi strateginen sopeuttaminen tulisi jo aloittaa niin kansallisesti kuin yrityksissäkin, jotta materiaalien saatavuuden lisäksi varmistetaan myös osaava työvoima.
Euroopan metsäinstituutti EFI:n ja Etlan yhteinen FutureForest2040-hanke mallintaa metsäalan tulevaisuusnäkymiä vuoteen 2025 ja 2040. Hankkeen tavoitteena on arvioida tulevaisuuden skenaarioiden vaikutuksia Suomen metsäsektoriin ja koko kansantalouteen sekä toimialoihin, keskittyen myös tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Lisäksi hankkeessa pyritään tunnistamaan tulevaisuuden kannalta potentiaaliset, täysin uudet metsäpohjaiset palvelut ja tuotteet sekä arvioidaan skenaarioiden vaikutuksia työllisyyteen ja Suomen kansantalouteen. Vuoden 2025 tulevaisuusnäkymät perustuvat Etlan ennustemalliin.
Berg-Andersson, Birgitta – Kulvik, Martti – Kunttu, Janni – Lintunen, Jussi – Orfanidou, Timokleia: FutureForest2040 – Suomen metsäalan rakenteelliset muutokset, sekä markkina- ja työllisyysnäkymät vuoteen 2040 (Etla Raportti 131)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Janni Kunttu, Euroopan metsäinstituutti, p. 050 309 7935, janni.kunttu@efi.int
Martti KulvikTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:041-543 3342martti.kulvik@etla.fiJussi LintunenTutkija, ETLA
Puh:040-514 1385jussi.lintunen@etla.fiBirgitta Berg-AnderssonTutkija, ETLA
Puh:044-465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiKuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla nostaa teollisuuden kasvuennustettaan − työllisyysnykäystä saadaan kuitenkin vielä odottaa12.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen teollisuus kasvaa tänä vuonna kaksi ja puoli prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toimialakohtaisessa ennusteessaan. Etla on nostanut ennustettaan keväästä yli puoli prosenttiyksikköä. Myös palvelualoille on luvassa aiemmin ennakoitua vahvempia kasvunäkymiä. Voimakkainta kasvua on luvassa metalliteollisuuteen ja informaatio- ja viestintäalalle, jossa tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat tuottavuuskehitystä. Teollisuuden työllisyysnykäystä ylöspäin saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi vuoteen. Yhdysvaltojen välivaalien tulos ei välttämättä tarkoita muutoksia tullipolitiikkaan, vaikka välit EU:hun näyttävät nyt seesteisemmiltä.
”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella9.11.2026 08:29:00 EET | Tiedote
Nykyinen arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etlan tutkimuksessa. Ulkomaille matkustaminen ja ravintolamyynti Suomen merialueiden ulkopuolella ovat esimerkkejä palveluista, joihin ei sisälly arvonlisäveroa. Samaan aikaan kotimaassa matkustaminen ja Suomessa tapahtuva ravintolamyynti sisältävät veron. Varustamoille maksetun miehistötuen supistaminen sekä ylimääräisen matkustusveron käyttöönotto tasapuolistaisi kilpailua ja lisäisi julkisen sektorin tuloja. Taloudellisen tehokkuuden kannalta on myös ongelmallista, että verotus ohjaa kuluttajia markkinapalveluista kotityöhön. Siksi alennetut arvolisäverokannat kannattaa säilyttää palveluissa, joissa kotityöllä voidaan korvata markkinaehtoisia palveluita.
”Kokoaan suurempi” – Suomen lääkealalla pyyhkii hyvin, mutta tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitää jatkossa lisätä, jotta alan vauhdissa pysyttäisiin28.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.
Tutkimus: Suomi24-verkkoyhteisön keskustelut väestörakenteen muutoksista poikkeavat tilastojen todellisuudesta16.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kansalaisten verkkokeskustelut ja tilastojen todellisuus poikkeavat huomattavasti toisistaan, kun kyseessä ovat väestörakenteen muutokseen liittyvät ilmiöt, kuten maahanmuutto. Vaikka Suomen väestörakenteessa on tapahtunut isojakin murroksia, nousee Suomi24-keskustelupalstalle usein sytykkeitä aivan eri syistä kuin tilastot antaisivat olettaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi syntyvyyden jyrkkää laskua ei hahmoteta pitkän aikavälin ilmiönä. Maahanmuuttokeskustelut puolestaan keskittyvät voimakkaasti turvapaikanhakuun, turvallisuuteen ja sosiaalitukiin eikä verkkokeskusteluissa juurikaan käsitellä maahanmuuton taloudellisia hyötyjä.
Etla: Osakesäästötilin laajentaminen rahastoihin ei vaaranna valtion verotuloja1.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Osakesäästötilin kohdevalikoiman laajentaminen pörssiosakkeista sijoitusrahastoihin ei merkittävästi leikkaisi Suomen verotuloja, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreessa selvityksessä. Mahdollinen verotuottojen menetys jäisi arviolta 1–5 miljoonaan euroon vuodessa. Koska rahastojen kasvuosuuksiin liittyy jo nykyisellään verotuksen lykkääntymisetu, sijoittajilla olisi vain vähän taloudellisia kannustimia siirtää nykyisiä rahastosijoituksiaan osakesäästötilille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

