Puun kysyntä on kokenut viime vuosina myllerryksiä tiukentuneen ilmastolainsäädännön, koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä. Samalla kun Euroopan energiamarkkinat ovat sodan seurauksena ajautuneet kriisiin, on puuenergian kysyntä kasvanut ja kotitaloudetkin ovat varautuneet tulevana talvena lämmittämään polttopuulla.

Pitkään on kuitenkin kansainvälisesti ollut jo viitteitä siitä, että puun käyttöä energiantuotannossa halutaan rajoittaa. Suomen metsäteollisuudelle puuenergian korvaamisen kustannus voi olla miljardeja, jos energian hinnat jatkavat nousuaan. Tuotannon sivuvirrat kattavat tällä hetkellä tehtaiden oman energiatarpeen ja tarjoavat ylijäämäenergiaa myös muualle sekä sähkön että lämmön muodossa.

Tänään julkaistun tutkimuksen FutureForest2040 – Suomen metsäalan rakenteelliset muutokset sekä markkina- ja työllisyysnäkymät vuoteen 2040 (Etla Raportti 131) mukaan kotimaisten metsäteollisuustoimialojen näkymät ovat suhteellisen vakaat, mutta jo lähivuosina on odotettavissa merkittäviä muutoksia. Tuotannon positiiviset kehityskulut ovat tutkijoiden mukaan riippuvaisia uudenlaisista tavoista hyödyntää puuta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Euroopan Metsäinstituutin EFI:n monivuotista tutkimushanketta on rahoittanut Metsämiesten säätiö.

Puunjalostuksessa syntyvät sivuvirrat avainasemassa jatkossa

Metsäteollisuuden arvonlisä voi nyt julkaistun tutkimuksen mukaan kasvaa tulevaisuudessa, jos tuotannon sivuvirtoja saadaan ohjattua korkean arvonlisän tuotteiden valmistukseen. Sivuvirroilla tarkoitetaan puun prosessoinnissa teollisuudessa syntyvää ylijäämää eli kuorta, sahanpurua ja haketta.

Sivuvirtojen käytön lisääminen materiaalituotannossa voisi kasvattaa paitsi tuotannon kokonaisarvoa, myös työllisyyttä. Samalla voitaisiin taata tuotannon raaka-ainesaanti hakkuiden vähentyessä jatkossa. Esimerkiksi EU:n kiristynyt ilmastopolitiikka ennakoi rajoituksia hakkuille ja Suomen metsäsektorin pitäisi varautua jo ennalta siihen mahdollisuuteen, että hakkuukertymät vähenevät nykytasostaan, tutkimusraportissa todetaan.

Sivuvirtojen laajemman hyödyntämisen esteenä on tällä hetkellä niiden käyttö energiatuotannossa, toteaa yksi raportin kirjoittajista, Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.

- Metsäsektorin tulisi aktiivisesti kehittää korvaajia puuenergialle. Mikäli energian hinnat jatkavat kasvuaan, ostetun energian kustannus voi olla metsäteollisuudelle miljardeja, Kulvik sanoo.

Muutoksiin varautuminen pitäisi jo aloittaa

FutureForest2040-tutkimushankkeessa on ennakoitu, miten erilaiset muutokset kysynnässä ja toimintaympäristössä vaikuttavat Suomen kansantalouden ja metsäalan tuotantoon, liikevaihtoon, työvoimaan ja osaamistarpeisiin sekä puun käyttöön vuoteen 2040 mennessä. Hankkeen puitteissa luotiin myös kolme tulevaisuusskenaariota metsäalan kehityksestä.

Skenaarioajattelulla pyrittiin ymmärtämään kehityksen takana olevia ajureita ja varautumaan siihen, mihin olemme metsiin perustuvan biotalouden kasvun myötä menossa, kertoo hankkeesta vastannut EFI:n tutkija Janni Kunttu.

- Metsiemme uudet tuotteet, kuten puupohjaiset tekstiilit, pakkaustuotteet ja sivuvirroista eristetyt kemikaalit, ovat nousemassa yhä merkittävämpään rooliin. Tulevaisuudessa metsillä saattaa teollisuustuotannon lisäksi olla nykyistä suurempi rooli myös palveluissa, ja metsänomistajat saattavat saada tuloja myös esimerkiksi luontomatkailusta. Tämä kaikki vaatii uudenlaista osaamista ja koulutusta, Kunttu pohtii.

Metsäteollisuuden ja muiden alojen väliset rajat hämärtyvät tekniikan, digitalisaation ja markkinoiden muutospaineiden seurauksena. Tutkijat korostavat, että energiapolitiikan lisäksi strateginen sopeuttaminen tulisi jo aloittaa niin kansallisesti kuin yrityksissäkin, jotta materiaalien saatavuuden lisäksi varmistetaan myös osaava työvoima.

 

Euroopan metsäinstituutti EFI:n ja Etlan yhteinen FutureForest2040-hanke mallintaa metsäalan tulevaisuusnäkymiä vuoteen 2025 ja 2040. Hankkeen tavoitteena on arvioida tulevaisuuden skenaarioiden vaikutuksia Suomen metsäsektoriin ja koko kansantalouteen sekä toimialoihin, keskittyen myös tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Lisäksi hankkeessa pyritään tunnistamaan tulevaisuuden kannalta potentiaaliset, täysin uudet metsäpohjaiset palvelut ja tuotteet sekä arvioidaan skenaarioiden vaikutuksia työllisyyteen ja Suomen kansantalouteen. Vuoden 2025 tulevaisuusnäkymät perustuvat Etlan ennustemalliin.

Berg-Andersson, Birgitta – Kulvik, Martti – Kunttu, Janni – Lintunen, Jussi – Orfanidou, Timokleia: FutureForest2040 – Suomen metsäalan rakenteelliset muutokset, sekä markkina- ja työllisyysnäkymät vuoteen 2040 (Etla Raportti 131)