Tuore tutkimus vieraskielisten koronainfektioista: vähemmän testattuja, enemmän tartuntoja mutta ei korkeampaa kuolleisuutta
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimus koronainfektioiden esiintymisestä eri kieliryhmissä on tänään julkaistu arvostetussa Clinical Microbiology and Infection -lehdessä.
Vieraskielisiä testattiin noin puolet vähemmän kuin suomea, ruotsia tai saamen kieliä äidinkielenään puhuvia. Tämä ero näkyi kaikissa ikäryhmissä ja kieliryhmissä. Väestömäärään suhteutettuna vieraskielisillä todettiin 64 % enemmän tartuntoja. Testatuista henkilöistä positiivisia olivat 3 % kotimaan kieliä puhuvista ja 10 % vieraskielisistä.
Kotimaan kieliä puhuvista 8 % menehtyi 90 päivän sisällä positiivisesta koronatestistä ja vieraskielisistä 1 %. Tämä ero selittyy sillä, että vieraskieliset olivat yleensä nuorempia kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvat. Kun verrattiin alle 65-vuotiaiden kuolemanriskiä eroa ei tullut esiin ryhmien välillä.
Monikieliselle ja monipuoliselle viestinnälle tarvetta
”Tulokset osoittavat, että yhtenä haasteena hoitojärjestelmälle on ollut saada vieraskieliset hakeutumaan testiin ajoissa. Tähän reagoitiin HUSissa ja Helsingin kaupungilla jo pandemian alkuvaiheessa ja lisättiin monikielistä tiedotusta testaamisesta ja hoitoon hakeutumisesta. Kaikista positiivisista 21 % puhui äidinkielenään muita kuin kotimaisia kieliä, joten tulkkauspalvelujen riittävä käyttö on keskeistä niin tartunnanjäljityksessä kuin sairaaloissa, jotta väärinkäsityksiä ei syntyisi”, sanoo HUSin infektiolääkäri Ville Holmberg.
”Korkeampi ilmaantuvuus vieraskielisillä tarkoittaa, että hyvän rokotuskattavuuden saavuttaminen maahanmuuttajien keskuudessa olisi erityisen tärkeää epidemian hidastamiseksi ja sairaalakuormituksen vähentämiseksi. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan monipuolista viestintää useilla kielillä ja rokotuspisteiden tuomista ihmisten lähelle”, Holmberg jatkaa.
Lisätietoa medialle
Ville Holmberg, LT
sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
HUS ja Helsingin yliopisto, Infektiosairaudet
p. 050 4271630
ville.holmberg@hus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme