Tuoreessa väitöksessä tutkitaan tapoja miten saada uusia, tuoreita ideoita suunnitteluun
Suunnittelun opiskelussa yksi keskeisistä ongelmista on löytää ideoiden saamista tukevia työskentelytapoja. Ammattilaisten usein käyttämä nopea luonnostelu ei aina tunnu opiskelijoista luontevalta.
Suunnittelutapoja väitöstyössään tutkinut Tellervo Härkki yllättyi huomatessaan, miten paljon samankaltaisia piirteitä on luonnostelulla ja kuvailevalla elehtimisellä.
Epämääräisyys antaa tilaa uusille ideoille
Ideoiden saamisen kannalta luonnostelussa keskeistä on keskittyminen vain tietyn osuuden kuvaamiseen muiden jäädessä tarkoituksella odottamaan myöhempää täsmentymistä. Luovuuden kannalta tämä on tärkeää, sillä epämääräisyys antaa tilaa uusille tulkinnoille – siis uusille ideoille.
– Luovuuden kannalta liiallinen tarkkuus ja viimeistely saattaa olla jopa haitallista, Härkki sanoo.
Tärkeää luovuudelle on myös yhdessä työskentelevien suunnittelijoiden tapaan esittää ideoita nopearytmisesti välillä luonnostellen ja välillä keskustellen: visuaalinen ja sanallinen vuorottelevat. Visuaalisina myös eleet lomittuvat keskusteluun.
Käsien liike ja keho mukaan käsityötuotteiden yhteisölliseen suunnitteluun
Härkin väitöstutkimus keskittyi luonnosteluun, elehtimiseen ja materiaalikokeiluihin käsityötuotteen yhteisöllisen suunnittelun tapoina. Nämä tavat aktivoivat erityisesti sellaisia mielikuvia ja kokemuksia, joiden esittäminen käsien ja kehon liikkeen kautta on meille luontevaa. Kuvailevien liikkeiden näkeminen, mutta myös niiden tekeminen herättää meissä mielleyhtymiä.
– Kyse on kehollisesta ajattelusta, joka täydentää sanallista, kieleen perustuvaa ajatteluamme.
Tutkituissa suunnittelun tavoissa onkin pitkälti kyse kehollisen ajattelun eri osa-alueiden valjastamisesta luovaan työskentelyyn.
Suunnittelua opiskeleville Härkki kertoo, että tärkeää ei ole suunnittelun tapa vaan se, että ideoita syntyy.
– Jos luonnostelu tai elehtiminen ei sinusta tunnu luontevalta, voit kokeilla vaikkapa skenaariotyöskentelyä, jossa käsien ja kehon avulla etsitään ja esitetään suunniteltavan esineen toiminnallisuutta.
Vuolaasti ideointi ei ole synnynnäistä, vaan harjoiteltavissa oleva taito - tapa nähdä ja ajatella ympäröivää maailmaa.
Kasvatustieteen maisteri, diplomi-insinööri Tellervo Härkki väittelee 14.9. klo 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Handling Knowledge: Three perspectives on embodied creation of knowledge in collaborative design. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3A (Athena), sali 302. Väitöstiivistelmä on luettavissa e-thesiksessä
Väittelijän yhteystiedot:
Tellervo Härkki, puh. 040 484 2010, s-posti tellervo.harkki@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston päärakennus peruskorjataan23.1.2019 13:09 | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus on päättänyt yliopiston päärakennuksen korjaamisesta. Ensimmäinen korjausvaihe alkaa kesällä 2019 ja kestää noin kaksi vuotta. Peruskorjauksen tarkoituksena on korjata päärakennus vastaamaan nykyisiä teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia.
Suomen eliölajien lajiluettelo on julkaistu ensimmäistä kertaa23.1.2019 09:00 | Tiedote
Suomen Lajitietokeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa Suomen eliölajien luettelon. Luetteloon on koottu yli 40 000 lajinimeä, ja se kattaa Suomessa esiintyvien kalojen, hyönteisten, hyppyhäntäisten, sammakkoeläinten, lintujen, putkilokasvien, sammalten ja monien muiden eliöiden nimistön.
GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00 | Tiedote
GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.
Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51 | Tiedote
Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.
Äidin raskausajan lihavuudella yhteyksiä sekä äidin että lapsen hyvinvointiin21.1.2019 12:32 | Tiedote
Tuore väitöstutkimus tuo lisätietoa alkuraskauden lihavuuden yhteyksistä äidin ja lapsen hyvinvointiin. Lihavuus on yhteydessä äidin masennusriskiin ja saattaa vaikuttaa jälkeläisen stressihormonitasoihin vielä aikuisuudessa.
Käytännön tuki vaikeissa tilanteissa ehkäisee masennusta21.1.2019 08:00 | Tiedote
Palvelujärjestelmän pitäisi pystyä tarjoamaan vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneelle ihmiselle hyvin konkreettista käytännön apua ennen kuin masennus saa yliotteen. Vähäinenkin tuki voi auttaa, kun se annetaan oikeaan aikaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme