Tuoretta tutkimustietoa metsien monimuotoisuudesta: Mustikan, lahopuun ja isojen haapojen määrä kasvussa, kuusettuminen huolenaiheena

Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n marraskuussa 2022 yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Metsäteho Oy:n, Paikkatietokeskuksen ja Tapio Palvelut Oy:n kanssa aloittama tutkimushanke selvittää metsäsektorin monimuotoisuustyön vaikutuksia ja kehitystä lyhyellä sekä pitkällä aikajänteellä. Tutkimuksen tuottamaa tietoja hyödynnetään ensi kesänä julkaistavassa toimialan monimuotoisuustiekartassa.

Hankkeen ensimmäisessä tutkimusseminaarissa tänään esitellään tuoretta tutkimustietoa metsäluonnon monimuotoisuuden nykytilasta. Tulokset kertovat muun muassa positiivisesta kehityksestä lehtipuuston, harvinaisempien lehtipuulajien, järeän haavan, säästöpuiden ja lahopuun määrässä. Kuusettuminen puolestaan näkyy selvästi nuorissa metsissä.

- Metsien monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet ovat kehittyneet suotuisalla tavalla. Lisäksi metsän uudistamisen yhteydessä käytettävät maanmuokkaustavat ovat muuttuneet sellaisiksi, jotka rikkovat maanpintaa vähemmän, tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta esittelee.

- Talousmetsien hoitoa ja monimuotoisuuden seurantaa on systemaattisesti kehitetty yli 25 vuoden ajan. Tämä työ on pitkäjänteistä ja kulkee läpi koko metsäarvoketjun metsänomistajasta lopputuotteen valmistajaan saakka. Nyt saadut tulokset osoittavat työmme olevan oikean suuntaista ja kannustavat meitä kohdentamaan monimuotoisuustyötämme entistäkin vaikuttavammin, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

Mustikka ja puolukka runsastuneet 

Metsän aluskasvillisuutta tutkivan Operaatio Mustikan tavoitteena on selvittää, onko kasvilajien esiintymisalueissa ja runsaudessa tapahtunut muutoksia. Luonnonvarakeskuksessa tehtävän maanlaajuisen kasvillisuusinventaarion alustavissa tuloksissa näkyy, että varvuista mustikka ja puolukka sekä sammalista seinä- ja metsäkerrossammal ovat selvästi runsastuneet edellisen 25 vuotta sitten tehdyn inventaarion jälkeen.

- Kivennäismailla maanmuokkaustapojen kehitys on vaikuttanut positiivisesti varpujen juurten säilyessä ehjinä. Laajojen uudisojitusten aika on jäänyt historiaan, mutta jo ojitetut suot ovat kuivuneet ja suokasvilajiston taantuminen on jatkunut, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää tiivistää.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitosen osuus tutkimushankkeessa arvioi metsien rakennepiirteiden muutosten vaikutusta metsälajeihin: mihin uhanalaisiin metsälajeihin luonnonhoidon toimilla voidaan vaikuttaa ja mihin vaikuttaminen on haastavaa. Lisäksi Siitonen tarkastelee luonnonhoitotoimien vaikutusaikojen pituutta.

- Talousmetsien luonnonhoidossa on pyritty lisäämään uhanalaisille metsälajeille tärkeitä rakennepiirteitä. Luonnonhoidosta hyötyneitä uhanalaisia lajeja on esimerkiksi säästöpuuhaavoilla sekä laholla, vielä melko kovalla kuusimaapuulla elävissä lajeissa, Siitonen arvioi.

Kaukokartoitus ja metsäkonetieto monimuotoisuustyössä 

Itä-Suomen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Metsätehon ja Paikkatietokeskuksen tekemä selvitys osoittaa, että kaukokartoitusta voidaan jo nyt hyödyntää monimuotoisuuden mittauksessa. Tutkija Lauri Korhonen arvioi, että laserkeilausteknologia mahdollistaa esimerkiksi säästöpuiden sijaintien tallentamisen metsävaratietokantoihin. Metsäkoneet puolestaan tarjoavat mahdollisuuksia tarkastella monimuotoisuutta puiden latvojen alapuolelta.

- Tulevaisuudessa sensoriteknologialla voimme automaattisesti mitata korjatun puun lisäksi metsään jäävän puuston tietoja. Näin saamme entistä paremman reaaliaikaisen kuvan monimuotoisuustoimista osana arjen metsänhoitoa, sanoo professori Kalle KärhäItä-Suomen yliopistosta.

Tutkimushankkeen seuraavassa vaiheessa mallinnetaan metsien monimuotoisuuden kehittymistä vuosien 2035, 2055 sekä 2100 kohdalla. Tulevaisuuden mallinnusten ja nykytilan arvioiden pohjalta puuta jalostava teollisuus rakentaa monimuotoisuustiekartan, joka julkaistaan kesällä 2023.

- Haluamme löytää ne osa-alueet, joissa toiminnassamme on kehitettävää. Jo nyt tämä tutkimushanke on ollut väkevä näyttö tiedeyhteisön ja puuta jalostavan teollisuuden yhteistyöstä. Olemme saaneet monipuolista uutta tietoa, minkä avulla viemme tiekarttatyötämme eteenpäin. Uskomme, että metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samaan metsään, tiivistää Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto. 

Tutkimushanketta ovat rahoittaneet Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n jäsenten lisäksi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton säätiö sekä Marjatta ja Eino Kollin säätiö.

Lisätiedot: 

Paula Lehtomäki, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry, paula.lehtomaki@forestindustries.fi. 

Tino Aalto, toimitusjohtaja Sahateollisuus ry, tino.aalto@sahateollisuus.com. 

Kari T. Korhonen, tutkimuspäällikkö Luonnonvarakeskus, kari.t.korhonen@luke.fi (Metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden kehitys 1980–2020) 

Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus, raisa.makipaa@luke.fi (Metsän aluskasvillisuudessa tapahtuneet muutokset, Operaatio Mustikka)  

Juha Siitonen, tutkija Luonnonvarakeskus, juha.siitonen@luke.fi (Rakennepiirteiden vaikutus uhanalaisten metsälajien kehitykseen) 

Lauri Korhonen, tutkija Itä-Suomen yliopisto, lauri.korhonen@uef.fi (Mittausteknologioiden mahdollisuudet monimuotoisuuden seurannassa) 

Kalle Kärhä, professori Itä-Suomen yliopisto, kalle.karha@uef.fi (Mittausteknologioiden mahdollisuudet monimuotoisuuden seurannassa)