Tutkijat loivat materiaalille magneettisen muistin – inspiraatio eläimillä esiintyvästä magneettiaistista, joka auttaa niitä suunnistamisessa

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden materiaalin, jonka sähkönjohtavuus säätyy sen aiemmin kohtaamien olosuhteiden pohjalta. Käytännössä tutkijat onnistuivat antamaan materiaalilleen perusmuodon mukautuvasta muistista.
Tulokset julkaistiin äskettäin arvostetussa Science Advances -lehdessä.
Perinteiset materiaalit reagoivat ulkoisiin ärsykkeisiin aina samalla tavalla. Tämä eroaa olennaisesti elävistä järjestelmistä, jotka mukauttavat käyttäytymistään kokemustensa perusteella.
”Yksi materiaalitieteen seuraavista suurista haasteista on kehittää todella älykkäitä materiaaleja. Tässä elävät organismit toimivat malleina ja inspiraation lähteinä, vaikkakin mekanismit ja sovellukset voivat olla hyvin erilaisia. Halusimme kehittää mukautuvan materiaalin, joka siis säätelisi käyttäytymistään kokemustensa perusteella”, sanoo Aalto-yliopiston akatemiatutkija Bo Peng.
Luontoa imitoivat, kokemuksista oppivat materiaalit avaisivat ovet muun muassa niin kutsutun pehmeän robotiikan kehittämiselle. Tällaisia ympäristöön sopeutuvia miniatyyrikokoisia, kauko-ohjattavia robotteja voitaisiin käyttää esimerkiksi lääkeaineiden kuljettamiseen kehon sisällä.
Muisti magneettikentästä
Linnuilla ja joillakin muilla eläimillä on erityinen kyky aistia Maan magneettikenttää ja suunnistaa sen avulla. Tämä kyky perustuu niiden kehoissa olevien magneettihiukkasten rakenteisiin. Aalto-yliopiston tutkijat saivat siitä inspiraation uudelle materiaalilleen.
Tutkijat valmistivat mikrometrin kokoisia magneettipartikkeleja, joiden järjestyminen riippui niihin kohdistetusta magneettikentästä. Kun magneettikenttä oli päällä, hiukkaset pinoutuivat sähköä johtaviksi pylväiksi. Magneettikentän voimakkuus vaikutti pilareiden muotoon, mikä puolestaan vaikutti siihen, kuinka hyvin ne johtavat sähköä.
"Tällä järjestelmällä yhdistämme magneettikentän ärsykkeen ja sähköisen vasteen. Yllättäen havaitsimme, että sähkönjohtavuus riippuu siitä, onko magneettikentän voimakkuutta muutettu nopeasti vai hitaasti, koska pylväiden muoto on erilainen näissä tapauksissa. Sähkövaste perustuu siis magneettikentän historiaan. Materiaali käyttäytyy ikään kuin sillä olisi muisti magneettikentästä", Peng selittää.
Pitkällä tähtäimelle tutkijat toivovat, että uusi materiaali mahdollistaa magneettikentässä suunnistavien robottien rakentamisen.
Alkeellista oppimista
Järjestelmän muisti mahdollistaa toiminnan, joka muistuttaa alkeellista oppimista. Elävien organismien oppiminen on äärimmäisen monimutkainen prosessi, jonka peruselementti on muutos hermosolujen välisten yhteyksien eli synapsien vasteessa. Riippuen siitä, kuinka usein niitä stimuloidaan, hermosolujen synapsien välinen yhteys vahvistuu tai heikentyy sen mukaan, mitä sen lähihistoriassa on tapahtunut.
Tutkijat onnistuivat saavuttamaan analogisen käyttäytymisen magneettihiukkasillaan. Kun hiukkaset altistettiin tiheille magneettikentän pulsseille, materiaalin sähkönjohtavuus parani. Hitaammat pulssit heikensivät sen sähkönjohtavuutta.
"Materiaalimme toimii vähän kuin hermosynapsi, joskin eri periaatteella. Tutkimuksemme tasoittaa tietä seuraavan sukupolven ulkoisiin ärsykkeisiin reagoiville materiaaleille, jotka käyttäytyvät näennäisesti samoin kuin biologiset sopeutumis-, muisti- ja oppimisprosessit", professori Olli Ikkala sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli Ikkala
Professori
Aalto-yliopisto
olli.ikkala@aalto.fi
050 410 0454
Bo Peng
Akatemiatutkija
Aalto-yliopisto
bo.peng@aalto.fi
050 511 6700
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa23.10.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa. Pulma on kiehtonut mieliä jo vuosisatoja, ja viimeisimmätkin parannukset sivuamislukujen alarajoille alle 16-ulotteisissa avaruuksissa ovat yli 20 vuoden takaa.
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa16.10.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa14.10.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Aalto-yliopiston tutkijat YK:n COP30-ilmastokokouksessa9.10.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Tarvitsetko asiantuntijahaastateltavaa ilmastoon liittyvistä teemoista? Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professorien asiantuntemus on käytettävissä ennen YK:n ilmastokokousta ja sen aikana. Tutkijoitamme osallistuu myös kokoukseen Brasiliassa. Energiamurros Mika Järvinen (professori) taitaa energiamurroksen ison kuvan: minkä pitää muuttua ja miten. Hän keskittyy tutkimuksessaan hiilidioksidin talteenottoon, vedyn tuotantoon eri menetelmillä, sekä kestävien polttoaineiden valmistukseen. Opetuksessaan Järvinen keskittyy muun muassa uusiutuvan energian tuottamiseen tuuli- ja aurinkovoimalla. Järvinen on myös juuri julkaissut aiheesta laajan suosion saaneen oppikirjan, ja osaa esittää monimutkaiset asiat ymmärrettävästi. Järvinen on paikalla ilmastokokouksessa Brasiliassa 10.–16.11. Hänet tavoittaa numerosta +358 40 754 2171 ja sähköpostista mika.jarvinen@aalto.fi Rakentamisen tulevaisuus Matti Kuittinen (professori) tutkii kestävää rakentamista. Hänen johtamansa tutkimusryhmä tutkii sitä,
Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa6.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
