Tutkijat löysivät kymmeniä immuunipuolustuksen kannalta tärkeitä geenivirheitä - merkitystä harvinaissairauksista kärsiville potilaille

Geenivirheen tunnistamisella potilaasta on monissa tapauksissa suuri merkitys harvinaissairauksista kärsivien potilaiden hoidon ja ennusteen kannalta. NFKB1 on tärkeä tulehdusreaktioiden säätelijä. Tutkijat löysivät kymmeniä uusia NFKB1-geenivirheitä potilaista. Potilaista, jotka kärsivät moninaisista immuunipuolustuksen oireista, muun muassa toistuvista infektioista, autoimmuunisairauksista ja muista tulehdustaudeista. Tutkijat osoittivat nyt tunnistettujen geenivirheiden johtavan häiriintyneisiin immuunipuolustusreaktioihin.
Immuunipuolustuksen perinnöllisistä geenivirheistä kärsiville potilaille voi olla tiedossa helpotusta
̶ NFKB1:n puutoksen aiheuttamaa aktivoituvaa tulehdusreaktiota vastaan on olemassa hoito. Onkin mahdollista, että näistä mutaatioista kärsivien potilaiden hoito helpottuu, tarkentuu ja lyhenee tulevaisuudessa huomattavasti. Lisäksi taudin aktivoituminen välttämättömien toimenpiteiden yhteydessä voidaan estää, kertoo tutkimusjohtaja Markku Varjosalo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.
˗ Systeemipatologian tutkimusryhmämme oli vuonna 2017 ensimmäisiä, jotka havaitsivat NFKB1-geenivirheiden yhteyden vasta-ainepuutoksiin ja immuniteettiin. Näissä kahdessa uudessa tutkimuksessamme kuvattujen sairauksien oireet eroavat kuitenkin merkittävästi aiemmin raportoiduista NFKB1-sairauksista ja avaavat täysin uusia näkökulmia moniin immuunipuolustuksen kannalta merkittäviin solutason rooleihin, kertoo väitöskirjaa aiheesta tekevä tutkija Matias Kinnunen Helsingin yliopistosta.
̶ Löytömme syventää merkittävästi ymmärrystä NFKB1-geenivirheen taustalla olevista molekyylimekanismeista ja muista tulehduksellisista ja autoimmuunisairauksista, jotka liittyvät muuttuneen NFKB1-geenin ilmentymiseen tai toimintaan. Tuloksemme viittaavat myös siihen, että tiettyjen keskeisten NFKB1-geenin viestintäreitin yhdisteiden kohdennettu estäminen on houkutteleva hoitojen tutkimusaihe. Näitä sairauksia voitaisiin yhdessä kutsua "NFKB-viestityksen sairauksiksi”, ehdottaa Varjosalo.
Geenivirheet löydettiin nykyaikaisia geenisekvensointimenetelmiä hyödyntämällä ja niiden toiminta kartoitettiin proteiinien toimintaa ja rakennetta tutkivan proteomiikan avulla. NFKB1 on geenien ilmentymistä säätelevä niin sanottu transkriptiotekijä, joka aktivoituu stressiin ja immuunijärjestelmään liittyvien viestintäreittien avulla.
Tutkimushankkeissa oli mukana tutkijoita Helsingin yliopiston lisäksi Saksan Freiburgin yliopistosta ja Belgian Leuvenin yliopistosta, ja lisäksi potilaita hoitavia lääkäreitä ympäri maailmaa.
Tämä tutkimus on perustutkimusta, joka on kaiken yliopistossa tehtävän tieteellisen tutkimuksen perusta. Perustutkimuksessa tutkitaan jonkin asian ilmiötä tai toimintaa ja siksi se kasvattaa tieteellistä ymmärrystä tutkimuskohteesta. Perustutkimus ei johda suoraan arkielämän sovellukseen, mutta siitä voi kuitenkin syntyä tieteellinen läpimurto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusjohtaja Markku Varjosalo, puh. 0503185015
Väitöskirjatutkija Matias Kinnunen, puh. 0503189337
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Hayabusa2-avaruusluotaimen kohdeasteroidi 1998 KY26 on pieni, valkoinen, nopeasti pyörivä kallionlohkare18.9.2025 12:41:28 EEST | Tiedote
Maan lähiavaruuden asteroidi 1998 KY26, Hayabusa2-avaruusluotaimen tuleva kohde, on halkaisijaltaan noin 11 metriä eli merkittävästi aiemmin arvioitua pienempi. Tutkijat myös määrittivät asteroidin pyörimisajaksi noin viisi minuuttia, mikä on puolet aiemmin arvioidusta. Asteroidilla on harvinainen koostumus.
Helsingin yliopiston ja Rosebudin yhteistyö jatkuu17.9.2025 16:12:51 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Niklas Bruun ja rehtori Sari Lindblom ovat käyneet keskustelun Rosebud-kirjakaupan toimitusjohtajan Hannu Paloviidan kanssa Rosebudin ja yliopiston yhteistyön muodoista jatkossa. Samalla sovittiin Kaisa-talon vuokrasuhteen loppuun ja muuttoon liittyvistä käytännön asioista.
Palkokasvien lisäämisellä sekä punaisen ja prosessoidun lihan vähentämisellä yllättävän positiivisia vaikutuksia miesten terveyteen17.9.2025 12:22:18 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen herne- ja härkäpapupohjaisilla elintarvikkeilla laskee miesten kokonais- ja ”huonoa” LDL-kolesterolia ja painoa.
Mediakutsu: Miten asiantuntijat edistävät algoritmisten järjestelmien kehittämistä16.9.2025 14:20:02 EEST | Kutsu
Tule torstaina 18. syyskuuta klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmaan kuulemaan tekoälyteknologian tutkimuksen uusimpia tuloksia.
Matematiikan soveltamista pitäisi oppia paremmin jo koulupolun alussa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Matematiikan soveltaminen on keskeinen taito nyky-yhteiskunnassa, jossa koneet suorittavat puolestamme yksinkertaiset laskutoimitukset. Taitoja tulisi tukea tutkimukseen perustuvilla menetelmillä ja ottaa huomioon yksilön ominaisuudet sekä tehtävien piirteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme