Tutkijat ovat tunnistaneet tyypin 1 narkolepsiaa aiheuttavan uuden autoantigeenin, joka jäljittelee sikainfluenssaviruksen proteiinia

Tyypin 1 narkolepsia (NT1) on harvinainen, krooninen neurologinen sairaus, jonka esiintyvyys lisääntyi lapsilla ja nuorilla vuonna 2009–2010 annetun Pandemrix-sikainfluenssa-rokotuksen jälkeen. Kyseessä on autoimmuunitauti, jolle tietty perinnöllinen kudostyyppi, HLA-DQB1*0602, altistaa.

Tohtoriopiskelija Arja Vuorela ja yliopistotutkija Tobias Freitag tutkimusjohtaja Outi Vaaralan ja professori Seppo Meren tutkimusryhmistä selvittivät Helsingin yliopistossa tehdyssä yhteistyötutkimuksessa tyypin 1 narkolepsian (NT1) tautimekanismia. Työssä tutkittiin soluvälitteistä immuunivastetta, joka kohdistui kolmea erilaista Pandemrix-rokotteessa ollutta influenssa A (H1N1) -viruksen proteiinia vastaan niillä suomalaisilla lapsilla ja nuorilla, joille kehittyi narkolepsia Pandemrix-rokotteella rokottamisen jälkeen.

Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.

Narkolepsiapotilailla immuunisolut reagoivat kehon omiin proteiineihin

Tutkijat havaitsivat, että narkolepsiapotilaiden veren immuunisolut reagoivat rokotettujen verrokkien soluja voimakkaammin kahdesta influenssaviruksen proteiinista peräisin olevien peptidien kanssa. Proteiinit olivat viruksen neuraminidaasi-entsyymi ja nukleoproteiini.

Tutkimalla näiden kahden tunnistetun viruksen peptidin ja ihmisen proteiinien yhtäläisyyksiä tutkijat tunnistivat samankaltaisia sekvenssejä kahdessa ihmisen aivoissa esiintyvässä valkuaisessa. Tämä johti tutkimaan narkolepsiapotilaiden immuunisolujen reaktioita näihin ihmisen omiin proteiineihin.

Tulokset osoittivat, että potilaiden immuunisolut eli T-lymfosyytit tunnistivat ihmisen oman proteiini-O-mannosyylitransferaasi 1-entsyymin (POMT1) ainesosia. POMT1- peptidi jäljittelee influenssa A (H1N1) -viruksen neuraminidaasin peptidiä, johon Pandemrixin aikaansaama immuunivaste kohdistuu.

– Mielenkiintoista on, että potilaiden veren immuunisolut tuottivat samoja tulehduksen välittäjäaineita vasteena sekä viruksen neuraminidaasi- että ihmisen POMT1-entsyymien peptideille. Molempien entsyymien peptidit saivat myös aikaan identtisten tai samankaltaisten T-lymfosyyttikloonien kehittymisen ja valikoitumisen, yliopistotutkija Tobias Freitag kertoo.

Ristireaktiot osasyy autoimmuunitautien puhkeamiseen

Aiempi tutkimus on osoittanut, että ihmisen omien kudosten tuottamien ja toisaalta taudinaiheuttajien proteiinien samankaltaisuus voi laukaista geneettisesti altteilla ihmisillä autoimmuunisairauden.

Tämän tutkimuksen mukaan lymfosyytit, jotka tunnistavat viruksen, reagoivat ristiin ihmisen aivojen kudosten kanssa ja osallistuvat siten tyypin 1 narkolepsian syntyyn. Osalla Pandemrix-rokotteen saaneista todettiin tutkimuksessa myös kohonneita vasta-ainepitoisuuksia ihmisen POMT1-entsyymiä kohtaan.

– Tulokset viittaavat siihen, että Pandemrix-rokotus laukaisi autoimmuunireaktion geneettisesti altteissa henkilöissä. Kaikilla narkolepsiaan sairastuneilla oli sama taudille altistava HLA-DQB1*0602 -kudostyyppi. Autoimmuunireaktion syntyyn myötävaikutti todennäköisesti myös rokotteessa ollut voimakas tehosteaine eli adjuvantti, kertoo Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri. Kyseessä on monitekijäinen sairaus.

Tutkimuksen havainnot voivat olla avuksi tulevissa tutkimuksissa, joiden tavoitteena on kehittää tyypin 1 narkolepsian diagnostiikkaa ja hoitoja esimerkiksi muokkaamalla tai uudelleen kohdistamalla immuunijärjestelmää.

– Tulokset ovat muistutus siitä, että kaikkiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin, myös rokotuksiin, liittyy riskejä. Kuten kaikessa kliinisessä päätöksenteossa, myös rokotussuosituksissa on otettava huomioon sekä hyödyt että mahdolliset haittavaikutukset. Kun uusia rokotteita otetaan käyttöön, ja erityisesti kun ne perustuvat uusiin adjuvantteihin tai rokoteteknologioihin, rokotussuositukset on räätälöitävä koskemaan eri ikäryhmiä ja riskiryhmiä, Freitag huomauttaa.

Tutkimus tehtiin NARPANord-tutkimuskonsortiossa, jonka johtajana toimi professori Markku Partinen Helsingin yliopistosta. Tutkimusta tukivat Suomen Akatemia, sosiaali- ja terveysministeriö ja Sigrid Jusélius -säätiö.

Lisätietoja

Tobias Freitag, lääkäri, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
tobias.freitag@helsinki.fi
p. 029 41 26615 (yhteydenotot englanniksi)

Seppo Meri, professori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
seppo.meri@helsinki.fi
p. 050 581 2462

 Alkuperäinen artikkeli: A. Vuorela, T.L. Freitag, K. Leskinen, H. Pessa, T. Härkönen, I. Stracenski, T. Kirjavainen, P. Olsen, O. Saarenpää-Heikkilä, J. Ilonen, M. Knip, A. Vaheri, M. Partinen, P. Saavalainen, S. Meri, O. Vaarala: Lymphocytes specific for influenza A (H1N1) neuraminidase may cross-react with human brain protein-O-mannosyl transferase 1, to cause the immune-mediated disorder narcolepsy type 1. Nature Communications. DOI: 10.1038/s41467-021-22637-8