Tutkijat paljastivat geenin, joka heikentää syöpäkasvaimen kasvua suolistossa

Syövän syntymekanismeja tutkiva ryhmä Helsingin yliopistossa raportoi juuri ilmestyneessä Science Advances -lehdessä uusia tutkimustuloksia suolistosyövän esiasteista, erityisesti syövän kantasoluista. Syövän kantasolut ylläpitävät kasvaimen kasvua, ja ne sijaitsevat erityisessä mikroympäristössä, kantasolulokerossa, joka säätelee niiden määrää ja aktiivisuutta. Kantasoluilla on tärkeä rooli syövän hoidossa.
Tutkimus on osa Helsingin yliopiston ja HUSin yhteistä iCAN-lippulaivahanketta, jonka tavoitteena on kehittää uusia ratkaisuja yksilölliseen syöpälääketieteeseen.
Lef1-geeni ei lisää solujen kasvua, vaan vähentää kantasolulokeroita
Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat osoittivat, että Lef1-geeni vaimentaa syöpäkasvaimen kehittymistä ja kasvua. Vaikutus perustuu Lef1-geenin kykyyn estää syövän kantasolulokeroiden muodostumista.
– Lef1-geeni löydettiin 30 vuotta sitten, ja 20 vuotta sitten sen toiminnan todettiin liittyvän suolistosyöpään. Tämän jälkeen oletettiin, että Lef1 toimii kuten sen sukulaisgeeni Tcf4, joka lisää solujen kasvua terveessä suolessa ja syövän esiasteissa, polyypeissä ja adenoomissa, kertoo akateemikko Kari Alitalo.
Näin ei kuitenkaan ole. Lef1-geeni ei ilmene terveessä suolessa, mutta sen sijaan se alkaa toimia kasvainsoluissa ja estää niissä syövän kantasolulokeroiden muodostumista. Kun tutkimuksessa estettiin Lef1-geenin ilmeneminen, syövän kantasolulokerot lisääntyivät ja syöpäpesäkkeiden kasvu kiihtyi.
Tutkijat havaitsivat myös, ettei Lef1-geeni toimi paksusuolen niin sanotuissa sahalaitakasvaimissa. Näissä kasvaimissa lisääntyneet kantasolulokerot muodostavat sahalaitakuvion kasvaimen pintasolukossa.
Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään kantasolujen roolia syövän esiasteissa
Syövän kantasoluihin kohdentuvat hoidot ovat avainasemassa syövän hoidossa. Kantasoluilla on pidempi elinikä kuin erilaistuneemmilla soluilla, joilla on syöpäkasvaimessa lyhyt elinikä ilman hoitoakin. Terveessä suolessa useimmat erilaistuneet solut, kuten limaa tai suolihormoneja tuottavat tai ravintoa elimistöön siirtävät solut, uusiutuvat kantasoluista monimutkaisen geeniohjelman mukaisesti alle viikossa. Samalla ”vanhat” suolen solut poistetaan ulosteisiin.
Tähän normaaliin geeniohjelmaan tulee oikosulku, kun DNA-vaurio aktivoi syöpägeenin tai estää solujen kasvua rajoittavan geenin toimintaa. Tällöin liiallinen kasvu ikään kuin jää päälle normaalisoluissa, ja ne altistuvat muiden geenien mutaatioille, joita tarvitaan syövän esiasteen kehittymiseen elimistöön tunkeutuvaksi syöpäkasvaimeksi. Tämä on yleensä hidas prosessi, joka vaatii vuosikausia. Siksi suolistosyövän esiasteita kannattaa poistaa suolen tähystyksen yhteydessä, varsinkin iäkkäiltä henkilöiltä.
Lef1-geenin tehtävä elimistössä on säädellä sen alaisuudessa toimivien geenien toimintaa. Tutkimuksen tulokset auttavat löytämään näiden joukosta sellaisia geenejä, joihin kantasolulokeroiden toimintaa estäviä lääkeaineita voidaan paksusuolen syövän hoidossa kohdentaa.
Lisätiedot
Kari Alitalo, akateemikko, Helsingin yliopisto
+358505003572
Sarika Heino, FM, tutkija, Helsingin yliopisto
Alkuperäinen artikkeli: Lef1 restricts ectopic crypt formation and tumor cell growth in intestinal adenomas. Heino S, Fang S, Lähde M, Högström J, Nassiri, S, Campbell A, Flanagan D, Raven A, Hodder M, Nasreddin N, Xue H, Delorenzi M, Leedham S, Petrova T, Sansom O, Alitalo K. Science Advances Nov 17 2021. DOI: 10.1126/sciadv.abj0512
iCAN - Digitaalisen yksilöllisen syöpälääketieteen lippulaiva
Helsingin yliopiston ja HUSin yhteinen iCAN-tutkimushanke on yksi Suomen Akatemian kymmenestä lippulaivasta. iCAN luo uutta tietoa syövän täsmälääketieteen ja digitaalisen terveyden rajapinnassa ja mahdollistaa uusien hoitojen kehittämistä ja terveysalan innovaatioita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ida Salminen
Viestintävastaava, iCAN
Helsingin yliopisto
ida.k.salminen@helsinki.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme