Helsingin yliopisto

Tutkijat selvittivät, miksi myyräkuumeessa virus aiheuttaa häiriöitä munuaisiin

Jaa

Tähän mennessä syy Puumala-viruksen aiheuttamiin munuaishäiriöihin on jäänyt mysteeriksi. Nyt Helsingin yliopiston tutkijat uskovat löytäneensä yhden mahdollisista mekanismeista tutkimalla viruksen vaikutuksia vasta-aineita tuottaviin soluihin.

Myyräkuumeen aiheuttaa Suomessa Puumala-virus, joka kuuluu hantavirusten heimoon. Puumala-virusta esiintyy Suomen lisäksi Pohjois-Euroopassa sekä Venäjällä. Muualla maailmassa tavattavat hantavirukset voivat aiheuttaa myyräkuumetta vakavamman infektion, jos ne siirtyvät ihmiseen – joko voimakkaamman munuaisoireisen verenvuotokuumeen (HFRS, hemorrhagic fever with renal syndrome) tai keuhko- ja sydänoireisen infektion (HCPS, hantavirus cardio-pulmonary syndrome).

Myyräkuumeen taudinkuvaan kuuluu influenssamaisten yleisoireiden lisäksi munuaisten toiminnan häiriintyminen, jonka syntymekanismeja ei tunneta tarkasti. Munuaisten toiminnan häiriöitä havaitaan esimerkiksi silloin, kun kehon vasta-aineina toimivien proteiinien, immunoglobuliinien, tuotanto on häiriintynyt.

Immunoglobuliinimolekyylit koostuvat raskasketjuista, jotka pariutuvat kevytketjujen kanssa. Normaalitilanteessa ihminen tuottaa kevytketjuja hieman liikaa, jolloin ylimääräiset kevytketjut esiintyvät niin sanotusti vapaana. Niiden ylituoton fysiologista roolia ei juurikaan tunneta. Osassa munuaisen toimintaan vaikuttavista tautitiloista juuri nämä vapaat kevytketjut aiheuttavat munuaisen toiminnan häiriintymisen.

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan, onko myyräkuumepotilailla tavallista enemmän vapaita kevytketjuja verenkierrossaan ja yhdistyykö niiden pitoisuus munuaisvaivoihin. Tutkijat myös selvittivät, mikä ylipäätään laukaisee vapaiden kevytketjujen hetkellisen ylituotannon myyräkuumeessa ja mahdollisesti muissa hantaviruksien aiheuttamissa infektioissa.

– Vapaiden kevytketjujen roolia infektiosairauksissa on tutkittu hyvin vähän. Osoitimme aiemmassa tutkimuksessamme, että vapaiden kevytketjujen avulla voidaan osoittaa virtsasta, että myyräkuumepotilaalla on vasta-aineita virusta vastaan. Nyt jatkoimme tutkimusta eteenpäin, Helsingin yliopiston virologian dosentti, akatemiatutkija Jussi Hepojoki kertoo.

Puumala-virus heikentää vasta-aineiden tuotantoa

Tutkijoiden aineisto koostui sairaalassa hoidettujen myyräkuumepotilaiden seerumeista, virtsasta sekä 1970- ja 1980-luvuilla kerätyistä myyräkuumepotilaiden munuaisbiopsioista, jotka tutkijat saivat käyttöönsä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Argentiinasta tutkijat saivat käyttöönsä vakavan Andes-virusinfektion sairastaneiden potilaiden näytteitä. Lisäksi aineistoon kuului terveiden luovuttajien B-soluja, jotka ovat kehon vasta-aineita tuottavia soluja.

Potilasnäytteiden ja solutason kokeiden avulla tutkijat osoittivat, että Puumala-virus aiheuttaa kohonneita vapaiden kevytketjujen tasoja, mikä täsmää taudin vakavuuden ja munuaisten toiminnan häiriintymisen kanssa. Vapaiden kevytketjujen kohonneiden pitoisuuksien ja munuaisten toimintahäiriöiden väliltä löytyi siis yhteys.

– Potilaiden munuaisista löytyi immuunijärjestelmään kuuluvia B-soluja, jotka mahdollisesti tuottavat paikallisesti hyvin korkeita kevytketjupitoisuuksia. Se voi olla munuaistoiminnan häiriintymisen eräs mahdollinen mekanismi, Helsingin yliopiston virologian dosentti, akatemiatutkija Tomas Strandin sanoo.

Tutkimus osoittaa, että Puumala-virus kykenee suoraan infektoimaan B-soluja, mikä on uusi havainto. Infektoituneet tai virukselle altistuneet B-solut ryhtyvät tuottamaan vasta-aineita samalla, kun ne lisäävät vapaiden kevytketjujen tuottoa.

Ruotsalaiset tutkijat ovat osoittaneet aiemmin myyräkuumepotilasaineistossaan yhteyden myyräkuumeen ja B-solulymfooman välillä. Viruksen aiheuttama B-solujen aktivoituminen voi osaltaan valaista myös mekanismeja lymfoomayhteyden välillä.

– Näyttää siltä, että virus voi häiritä myös suoraan vasta-aineiden kokoamista solutasolla ja siten heikentää vasta-ainetuotannon tehokkuutta. Luonnollisessa isäntäeläimessään, metsämyyrässä, Puumala-virus aiheuttaa muiden hantavirusten tapaan jatkuvan, läpi elämän kestävän infektion, joten viruksella on oltava vastamekanismeja kehon immuunipuolustuksen lyömiseen, Hepojoki kertoo.

Tutkijat uskovat, että vapaiden kevytketjujen kohonneet pitoisuudet voivat olla osallisena myös muissa infektiotaudeissa, erityisesti zoonoottisissa infektioissa, joiden aiheuttaja pystyy luonnollisessa isännässään aiheuttamaan jatkuvan infektion.

Myyräkuume Suomessa:

  • Myyräkuumeen aiheuttaa eläimestä peräisin oleva infektio, eli zoonoosi.
  • Suomessa myyräkuumetta esiintyy eniten syksyisin. Tartunta saadaan metsämyyrästä.
  • Virus siirtyy ihmiseen myyrän ulosteiden kautta. Tartunta voidaan saada esimerkiksi mökkiä tai liiteriä siivotessa, jolloin virus voi tarttua ihmiseen aerosolin välityksellä ilmateitse.
  • Suomessa todetaan vuosittain noin 1 000–2 500 myyräkuumetapausta. Tartuntariski on suurin Keski- ja Itä-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla.
  • Suurin osa tartunnoista on oireettomia tai lieviä kuumetauteja.
  • Myyräkuume paranee vähitellen itsekseen, ja toipunut saa taudille elinikäisen immuniteetin.

Alkuperäinen artikkeli: Jussi Hepojoki, Luz E. Cabrera, Satu Hepojoki, Carla Bellomo, Lauri Kareinen, Leif C. Andersson, Antti Vaheri, Satu Mäkelä, Jukka Mustonen, Olli Vapalahti, Valeria Martinez, Tomas Strandin. Hantavirus Infection-Induced B Cell Activation Elevates Free Light Chains Levels in Circulation. PLoS Pathogens, 2021. DOI: 10.1371/journal.ppat.1009843

 

Lisätietoja:

Jussi Hepojoki, virologian dosentti, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Puh. 050 404 0243
jussi.hepojoki@helsinki.fi

Tomas Strandin, virologian dosentti, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
Puh. 050 350 5773
tomas.strandin@helsinki.fi

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Forskning: Marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga bör begränsas16.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Projektet Marknadsföring av ohälsosamma livsmedel till barn och ungdomar (EPELI) kartlade marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga och lösningar på deras negativa effekter. Dagens avslutande seminarium presenterade resultaten av studien och slutsatser. Enligt studien behövs strängare och mer restriktiva marknadsföringsregler för att skydda unga människor, särskilt de i åldern 13-17 år.

Tutkimus: Lapsille ja nuorille suunnattua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia pitäisi rajoittaa16.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille (EPELI) -hankkeessa kartoitettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia sekä ratkaisuja sen aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Tänään pidetyssä päätösseminaarissa esiteltiin tutkimuksen tuloksia ja johtopäätökset. Tutkimuksen mukaan nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa markkinoinnin sääntelyä tarvitaan suojelemaan etenkin 13–17 -vuotiaita nuoria

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme