Tutkijoiden ja yliopiston suhde on jännitteinen

Yhteiskunnan kasvavat odotukset korkeakoulutuksen tehtävistä sekä yliopiston tutkijoihin kohdistuvat vaatimukset ovat muuttaneet akateemista työtä – tutkijoiden roolit ja identiteetit ovat muuttumassa huomattavasti aiempaa moniulotteisimmiksi. Tutkijat toimivat useissa eri rooleissa tutkimuksen ja opetuksen lisäksi.

– Tutkijoiden työtä kohtaan kohdistuu valtavasti paineita niin yliopistoista kuin yhteiskunnastakin. Tämä on aiheuttanut sen, että he toimivat useissa eri rooleissa. Eri roolien välillä saattaa esiintyä ristiriitoja, kuten akateemisena johtajana toimiessa. Tämä luo haasteita tutkijoiden työhän, Siekkinen pohtii.

Lisäksi tutkijat ovat kyseenalaistaneet sitoutumisensa yliopistoihin epävarmojen uranäkymien vuoksi. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi tutkimusrahoitus, josta on tullut entistä kilpaillumpaa. Aiemman tutkimuksen mukaan vastavuoroinen sitoutuminen työnantajan ja työntekijän välillä olisi kuitenkin tärkeää. Jännitteitä ovat aiheuttaneet myös kollegiaalisen päätöksenteon heikentyminen ja vastaavasti keskijohdon vallan voimistuminen yliopistoissa.

– Tästä huolimatta näyttäisi siltä, että tutkijat muodostavat varsin vahvan ammattiryhmän, joka käyttää valtaa yliopistoissa monin eri tavoin. Esimerkiksi rekrytoinneissa professoreiden ja dekaanien valta on korostunut, Siekkinen täsmentää.

Monet yliopistojen muutoksista nähdään usein automaattisesti kielteisinä tutkijoiden työtä ajatellen. Esimerkiksi kansainvälisen liikkuvuuden standardisoiminen on lisännyt haasteita perheellisten tutkijoiden urilla etenemiseen. Siekkinen kuitenkin muistuttaa, että viimeaikaiset muutokset ovat olleet myös positiivisia.

– Urarakenteet, uralla etenemisen kriteerit sekä palkkaus ovat nykyään selkeämpiä, mikä on tehnyt akateemisesta urista läpinäkyvämpiä. Tällä on ollut myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi naisten urilla etenemiselle, väittelijä lisää.

YTM Taru Siekkisen aikuiskasvatustieteen väitöskirjan "The changing relationship between the academic profession and universities in Finnish higher education" tarkastustilaisuus pidetään 30.11.2019 Historica rakennuksessa H320 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä on professori Ivar Bleiklie (University of Bergen, Norja) ja kustoksena professori Jussi Välimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Taustatiedot:

Taru Siekkinen on valmistunut ylioppilaaksi Keuruun lukiosta vuonna 2001. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiologia vuonna 2011.

Siekkinen aloitti projektitutkijana Koulutuksen tutkimuslaitoksella vuonna 2012, ja on siitä lähtien työskennellyt useissa eri projekteissa, jotka ovat liittyneet korkeakoulutukseen ja akateemiseen työhön. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Exiting Academics in Networked Knowledge Societies (EANKS).Hän aloitti jatko-opinnot Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa alanaan aikuiskasvatus vuonna 2014.

Julkaisun tiedot: Väitöskirja on julkaistu Koulutuksen tutkimuslaitoksen verkkojulkaisusarjassa no. 35 ja löytyy pysyvästi osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7931-7.

Lisätietoja: Taru Siekkinen, taru.siekkinen@jyu.fi, puh. 040 705 4275