Jyväskylän yliopisto

Tutkijoiden ja yliopiston suhde on jännitteinen

Jaa

Taru Siekkinen tutki korkeakoulututkimuksen väitöskirjassaan akateemisen profession ja yliopistojen välistä suhdetta, johon ovat vaikuttaneet muun muassa uusi julkisjohtaminen ja managerialismi. Tutkimuksensa aineiston hän keräsi suomalaisista yliopistoista työskennellessään Koulutuksen tutkimuslaitoksen projekteissa. Aineistot koostuivat kahdesta laajasta sähköisestä kyselystä sekä ryhmähaastatteluista.

Taru Siekkinen, kuvaaja Martti Minkkinen.
Taru Siekkinen, kuvaaja Martti Minkkinen.

Yhteiskunnan kasvavat odotukset korkeakoulutuksen tehtävistä sekä yliopiston tutkijoihin kohdistuvat vaatimukset ovat muuttaneet akateemista työtä – tutkijoiden roolit ja identiteetit ovat muuttumassa huomattavasti aiempaa moniulotteisimmiksi. Tutkijat toimivat useissa eri rooleissa tutkimuksen ja opetuksen lisäksi.

– Tutkijoiden työtä kohtaan kohdistuu valtavasti paineita niin yliopistoista kuin yhteiskunnastakin. Tämä on aiheuttanut sen, että he toimivat useissa eri rooleissa. Eri roolien välillä saattaa esiintyä ristiriitoja, kuten akateemisena johtajana toimiessa. Tämä luo haasteita tutkijoiden työhän, Siekkinen pohtii.

Lisäksi tutkijat ovat kyseenalaistaneet sitoutumisensa yliopistoihin epävarmojen uranäkymien vuoksi. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi tutkimusrahoitus, josta on tullut entistä kilpaillumpaa. Aiemman tutkimuksen mukaan vastavuoroinen sitoutuminen työnantajan ja työntekijän välillä olisi kuitenkin tärkeää. Jännitteitä ovat aiheuttaneet myös kollegiaalisen päätöksenteon heikentyminen ja vastaavasti keskijohdon vallan voimistuminen yliopistoissa.

– Tästä huolimatta näyttäisi siltä, että tutkijat muodostavat varsin vahvan ammattiryhmän, joka käyttää valtaa yliopistoissa monin eri tavoin. Esimerkiksi rekrytoinneissa professoreiden ja dekaanien valta on korostunut, Siekkinen täsmentää.

Monet yliopistojen muutoksista nähdään usein automaattisesti kielteisinä tutkijoiden työtä ajatellen. Esimerkiksi kansainvälisen liikkuvuuden standardisoiminen on lisännyt haasteita perheellisten tutkijoiden urilla etenemiseen. Siekkinen kuitenkin muistuttaa, että viimeaikaiset muutokset ovat olleet myös positiivisia.

– Urarakenteet, uralla etenemisen kriteerit sekä palkkaus ovat nykyään selkeämpiä, mikä on tehnyt akateemisesta urista läpinäkyvämpiä. Tällä on ollut myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi naisten urilla etenemiselle, väittelijä lisää.

YTM Taru Siekkisen aikuiskasvatustieteen väitöskirjan "The changing relationship between the academic profession and universities in Finnish higher education" tarkastustilaisuus pidetään 30.11.2019 Historica rakennuksessa H320 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä on professori Ivar Bleiklie (University of Bergen, Norja) ja kustoksena professori Jussi Välimaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Taustatiedot:

Taru Siekkinen on valmistunut ylioppilaaksi Keuruun lukiosta vuonna 2001. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiologia vuonna 2011.

Siekkinen aloitti projektitutkijana Koulutuksen tutkimuslaitoksella vuonna 2012, ja on siitä lähtien työskennellyt useissa eri projekteissa, jotka ovat liittyneet korkeakoulutukseen ja akateemiseen työhön. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Exiting Academics in Networked Knowledge Societies (EANKS).Hän aloitti jatko-opinnot Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa alanaan aikuiskasvatus vuonna 2014.

Julkaisun tiedot: Väitöskirja on julkaistu Koulutuksen tutkimuslaitoksen verkkojulkaisusarjassa no. 35 ja löytyy pysyvästi osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7931-7.

Lisätietoja: Taru Siekkinen, taru.siekkinen@jyu.fi, puh. 040 705 4275

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Taru Siekkinen, kuvaaja Martti Minkkinen.
Taru Siekkinen, kuvaaja Martti Minkkinen.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla5.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).

Tut­ki­mus osoit­ti ensi ker­ran me­ka­nis­min, jol­la isän­tä­so­lun omat kal­paii­ni-ent­syy­mit edis­tä­vät en­te­ro­vi­rusin­fek­tio­ta3.12.2019 10:10:26 EETTutkimus

Pitkään on arveltu, että jotkut solun omat proteaasit (valkuaisaineita pilkkovat entsyymit) osallistuisivat virusinfektion edistämiseen enterovirusten infektoimissa soluissa. Tähän mennessä on ollut epäselvää, mitä nämä proteaasit ovat. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että viruksen sisältämien proteaasien lisäksi isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja siten tuottamaan viruspartikkelien kasauksessa tarvittavia kapsidiproteiineja. Tuloksia voidaan hyödyntää antiviraalihoitojen kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Viruses-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019.

Väitös 11.12.2019: Historia ja yritysten yhteiskuntavastuu3.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Tutkimuksen kapea-alaistuminen voi rajoittaa sen tulosten käytettävyyttä etenkin monitahoisten yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä. Vastaavasti rahoittajat ja tutkijat suosivat yhä enemmän poikkitieteellisiä tutkimushankkeita. Tutkimus osoittaa, että vaikka poikkitieteellisyyden tarjoamat mahdollisuudet kuulostavat lupaavilta, voivat niiden pohjalta asetetut tavoitteet olla erittäin hankalia toteuttaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme