Tutkijoiden kehittämä simulaatiomalli valaisee säästöpotentiaalia kansantautien ennaltaehkäisyssä - auttaa arvioimaan elämäntapaohjauksen hyötyjä

Jyväskylän yliopiston AI Hub Keski-Suomi -hankkeessa selvitettiin, minkälaisia kustannusvaikutuksia erilaisilla elämäntapaohjausmalleilla on tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Elämäntapaohjaus tarkoittaa esimerkiksi liikuntaan-, ravitsemukseen-, uneen- ja painonhallintaan liittyvää ohjausta, jonka tavoitteena on yksilön terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy.

Hankkeessa kehitettiin simulaatiomalli, jonka avulla voidaan tuottaa arvioita kustannuskertymistä ja mahdollisista hoitokustannusten säästöistä 10 vuoden aikahorisontilla.

– Simulaatiomalli perustuu aikaisempaan tutkimustietoon ja rakentaa sen pohjalta arvioita siitä, minkälaisia kustannuksia erilaiset elämäntapaohjausmallit pitkällä aikajänteellä muodostavat, kertoo tutkija Karoliina Kaasalainen.

Hyvinvointipalvelujen järjestäjät, kuten kunnat, järjestöt ja yritykset voivat hyötyä työkaluista, jotka auttavat tunnistamaan eri toimintamallien kustannusvaikutuksia. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisyyn kannattaa investoida, mutta olennainen kysymys on, miten se kannattaa tehdä.

– Tässä tutkimuksessa käytettiin simulointimenetelmää, joka mahdollistaa reaalimaailman tapahtumien ja prosessien kuvaamisen tarkalla tasolla. Käytäntöön mallin tulokset tarjoavat tietoa esimerkiksi siitä, miten suuri osa kustannuksista kertyy erilaisista terveysmittauksista, materiaalista tai ohjaukseen liittyvästä työstä, kertoo tutkimuksen projektipäällikkö Toni Ruohonen.

Elämäntapaohjaus voi tuoda kustannushyötyjä jo kolmessa vuodessa

Simulaatiomallilla vertailtiin kolmea erilaista elämäntapaohjausmallia tilanteeseen, jossa minkäänlaista ohjausta ei ole tarjolla. Vaihtoehtoisia ohjausmalleja olivat elämäntaparyhmissä toteutettu ohjaus, verkkovalmennus sekä automatisoitu elämäntapaohjaus.

Tulosten mukaan mikä tahansa elämäntapaohjausmuoto toisi pitkällä aikavälillä säästöjä suhteessa tilanteeseen ilman elämäntapaohjausta.

– Hoitoon liittyvät kustannukset kasvoivat elämäntapaohjauksen järjestämiskuluja suuremmiksi jo kolmen vuoden jälkeen. Mallinnuksen perusteella erilaisten elämäntapaohjausmuotojen yhdistelmä näyttäisi olevan oli kustannus-säästösuhteeltaan paras lähestymistapa, Kaasalainen pohtii.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.jyu.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

– On hyvä muistaa, että simulointi tehdään aikaisemman tutkimustiedon pohjalta, eikä sen perusteella voida tehdä tarkkoja arvioita todellisista säästöistä tai kustannuksista, Ruohonen huomauttaa.

Hankkeessa hyödynnetty data oli pääosin suomalaisista lähteistä, mutta mukana oli myös kansainvälistä aineistoa. Analyyseissä ei ole huomioita kaikkia elämäntapaohjauksen toteuttamiseen liittyviä kustannuksia tai resurssirajoituksia.

– Simulaatiomalli tuottaa selkeän osoittimen elämäntapaohjauksen hyödyistä myös kustannusten näkökulmasta. Tekemäämme simulaatiomallia on mahdollista muokata ja täydentää paikallistason tiedolla, jolloin tulokset soveltuisivat paremmin esimerkiksi tietyn hyvinvointialueen tai kunnan päätöksenteon tueksi, Kaasalainen kertoo.

Tyypin 2 diabeteksen kustannuksia arvioitiin terveydenhuollon näkökulmasta, mutta muita yhteiskunnallisia kustannuksia ei ollut mukana laskelmissa. Tuottavuuskustannusten huomioiminen todennäköisesti kasvattaisi elämäntapaohjauksen kustannushyötyjä. Jos elämäntapamuutokset onnistuvat ja terveydentila paranee, on myös todennäköistä, että osallistuminen työelämään on pidempään mahdollista.

Tutkimus on toteutettu osana AI HUB Keski-Suomi hanketta vuosina 2019–2022. Hanketta on rahoittanut Pirkanmaan liitto, EAKR Euroopan aluekehitysrahaston React-EU (2014–2023) ohjelman kautta. Simulaatiomallin kehittämiseen liittyvä tutkimusartikkeli on julkaistu vuonna 2020 Journal of Biomedical Informatics- verkkolehdessä ja nyt myös malliin liittyvä ohjelmakoodi on julkaistu GitHub-palvelussa.

Simulaatiomalliin liittyvä tutkimusartikkeli: Kaasalainen, K., Kalmari, J., & Ruohonen, T. (2020). Developing and testing a discrete event simulation model to evaluate budget impacts of diabetes prevention programs. Journal of Biomedical Informatics, 111, Article 103577. https://doi.org/10.1016/j.jbi.2020.103577

Lisätietoja

Tutkija Karoliina Kaasalainen
karoliina.s.kaasalainen@jyu.fi 

Projektipäällikkö Toni Ruohonen
toni.ruohonen@jyu.fi