Oulun yliopisto

Tutkijoiden tekemät koeammunnat varmistivat Kaarle XII kuolleen vihollisen luotiin

Jaa
Suuri Pohjan sota (1700–1721) oli Ruotsille monella tapaa raskas. Sodan pääroolissa oli kuningas Kaarle XII, joka kuoli Norjassa Fredrikshaldin (nyk. Halden) piirityksessä marraskuussa 1718. Vuosisatojen ajan on spekuloitu, että kuoleman takana olisi jatkuvaan sotimiseen kyllästyneiden ruotsalaisten toteuttama oman kuninkaan salamurha. Monet teoriat ja tutkimuskin on kuitenkin maustettu kansantarinoilla ja arvailuilla. Oulun yliopiston tutkijat ovat nyt saaneet varmistuksen Kaarle XII:n kuoleman aiheuttajasta.

Kaarlen kuolinsyytä on tutkittu vuosisatojen aikana kolmen ruumiinavauksen avulla (1746, 1859 ja 1917). Viimeisessä ruumiinavauksessa Kaarlen Riddarholmenin kirkkoon haudatut muumioituneet jäänteet myös röntgenkuvattiin.

Kaarle XII kuoli kallon lävistäneeseen ammukseen, mutta muutoin tapahtumien tarkka kulku on hämärän peitossa, ja ammus on pysynyt mysteerinä. Oulun yliopiston tutkijoiden tutkimuksessa kuoleman aiheuttajaa eli ammusta ja sen tyyppiä ja samalla ampujaa selvitettiin käyttäen oikeuslääketieteellistä tutkimustekniikkaa, kuten ihmispään ominaisuuksia imitoivia ballistisia kallomalleja. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös viimeisestä kuolinsyyraportista saatua tietoa.

Kallomalleihin ammuttiin läpimitaltaan 19,5 millimetrin musketinkuulia eri nopeuksilla ja haavakanavaa tutkittiin tietokonetomografialla. Koeammunnat tehtiin kaliiperin 10 haulikolla ja 28 millimetrin mustaruutikanuunalla.Tutkimus osoitti, ettei kuninkaan tappanut ammus todennäköisimmin ollut lyijystä tehty musketinkuula, sillä kallomallin vauriot olivat eri kokoiset kuin Kaarlella ja lyijykuula olisi jättänyt kalloon röntgenkuvissa havaittavia lyijyjäämiä.

Tutkimuskohteena oli myös Kaarlen kuolinhetkellään käyttämä huopahattu, jossa on edelleen selkeästi nähtävissä tappavan ammuksen jättämä noin 19,5 millimetrin kokoinen pyöreä reikä. Tutkimus osoitti, että vastaavan kokoisen reiän tekemiseen huopakankaaseen tarvitaan selvästi 19,5 millimetriä suurempi ammus. Havainto sulkee pois myös legendan, jonka mukaan Kaarle XII salamurhattiin ampumalla häntä hänen omasta sotilaspuvustaan varastetulla napilla, kulknappenilla. Todennäköisesti ammuksen koko onkin ollut selvästi yli 20 millimetriä eli sitä ei ole voitu ampua musketista.

Tutkimuksen perusteella näyttää todennäköisimmältä, että Kaarle XII:n surmannut ammus on ollut rautainen kartessiammuksen kuula, jonka halkaisija on ollut selvästi yli 20 millimetriä. Kallon vaurioiden perusteella kuulan osumanopeus on ollut todennäköisesti noin 200 m/s, mikä vastaisi hyvin linnoituksesta noin 200 metrin päästä ammutun ammuksen nopeutta. Kaarle XII:n kohtaloksi koitui siis omien tekemän salamurhan sijaan todennäköisimmin vihollisen kuula.

Tutkimus on julkaistu National Academy of Sciencesin ja Oxford University Pressin yhteistyönä julkaisemassa PNAS Nexus -tiedelehdessä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Dosentti, yliopistotutkija Juho-Antti Junno, p. 0400 685788, juho-antti.junno@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Uupumuksen hallintaan tarkoitettua terveyssovellusta testataan MS-potilailla17.3.2023 08:02:43 EET | Tiedote

Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala ovat aloittaneet pilottitutkimuksen, jossa testataan uupumuksen hallintaan tarkoitettua digitaalista terveyssovellusta multippeliskleroosia eli MS-tautia sairastavilla potilailla. Tavoitteena on tarjota potilaille omahoidon työkalu, jonka avulla he voivat hallita paremmin omaa jaksamistaan. Tutkimus on osa Sitran rahoittamaa digitaalisten terapiaratkaisujen ohjelmaa. Osallistujat käyttävät sovellusta kaksi kuukautta ja raportoivat samalla kokemuksistaan.

Uusi kansainvälinen maisterikoulutus etsii innovatiivisia ratkaisuja jälkiteollisiin kaupunkeihin15.3.2023 10:28:51 EET | Tiedote

Oulun yliopistossa on tarjolla uusi kansainvälinen maisteriohjelma ”Redesigning the Post-Industrial City” (RePIC), jonka tavoitteena on vastata jälkiteollisten kaupunkien ja niiden asukkaiden haasteisiin. Kyseessä on ensimmäinen yhteistutkinto-ohjelma, joka on kehitetty yhdessä Eurooppa-yliopisto UNICin kanssa. Valmistuttuaan opiskelijat voivat toimia esimerkiksi kaupunkisuunnittelijoina ja -johtajina. Hakuaika koulutukseen alkaa 15.3.

Pienet yritykset tarvitsevat osaamista riskienhallinnassa ja johtamisessa – entinen huippujääkiekkoilija Lasse Kukkonen kouluttaa yrittäjiä rakentamaan kestävää tiimiä14.3.2023 09:46:25 EET | Tiedote

Riskienhallinta- ja johtamisosaaminen ovat keskeisiä yritysten liiketoimintaan vaikuttavia tekijöitä. Epävarmuus- ja häiriötilanteissa yritykset tarvitsevat resilienssiä eli muutoskykyä, joka auttaa niitä selviytymään. Huippujääkiekkoilija, valmennusyrittäjä ja Kärppien kehitysjohtaja Lasse Kukkonen luotsaa yrittäjiä menestyvän tiimin johtamiseen Oulu yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin koordinoiman Ketterän muutoskyvykkyyden valmennusohjelman työpajassa Kuusamossa 23.3.

Tutkimuksen mukaan kotien sisäympäristössä on tapahtunut myönteisiä muutoksia – Tupakansavulle, radonille ja hajusteille altistutaan entistä vähemmän14.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote

Oulun yliopiston toteuttaman valtakunnallisen Asuinympäristön laatu, terveys ja turvallisuus -kyselyn (ALTTI 2022) alustavien tulosten mukaan viimeisen 15 vuoden aikana asuinympäristössämme on tapahtunut myönteisiä muutoksia. Esimerkiksi pienempi osa vastaajista raportoi tupakoinnista sisätiloissa ja tietoisuus asunnon radonpitoisuuksista on lisääntynyt. Alustavia tuloksia esitellään ensi kertaa Sisäilmastoseminaarissa 14.3.2023 alan ammattilaisille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme