Tutkijoiden tekemät koeammunnat varmistivat Kaarle XII kuolleen vihollisen luotiin
23.11.2022 07:18:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Kaarlen kuolinsyytä on tutkittu vuosisatojen aikana kolmen ruumiinavauksen avulla (1746, 1859 ja 1917). Viimeisessä ruumiinavauksessa Kaarlen Riddarholmenin kirkkoon haudatut muumioituneet jäänteet myös röntgenkuvattiin.
Kaarle XII kuoli kallon lävistäneeseen ammukseen, mutta muutoin tapahtumien tarkka kulku on hämärän peitossa, ja ammus on pysynyt mysteerinä. Oulun yliopiston tutkijoiden tutkimuksessa kuoleman aiheuttajaa eli ammusta ja sen tyyppiä ja samalla ampujaa selvitettiin käyttäen oikeuslääketieteellistä tutkimustekniikkaa, kuten ihmispään ominaisuuksia imitoivia ballistisia kallomalleja. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös viimeisestä kuolinsyyraportista saatua tietoa.
Kallomalleihin ammuttiin läpimitaltaan 19,5 millimetrin musketinkuulia eri nopeuksilla ja haavakanavaa tutkittiin tietokonetomografialla. Koeammunnat tehtiin kaliiperin 10 haulikolla ja 28 millimetrin mustaruutikanuunalla.Tutkimus osoitti, ettei kuninkaan tappanut ammus todennäköisimmin ollut lyijystä tehty musketinkuula, sillä kallomallin vauriot olivat eri kokoiset kuin Kaarlella ja lyijykuula olisi jättänyt kalloon röntgenkuvissa havaittavia lyijyjäämiä.
Tutkimuskohteena oli myös Kaarlen kuolinhetkellään käyttämä huopahattu, jossa on edelleen selkeästi nähtävissä tappavan ammuksen jättämä noin 19,5 millimetrin kokoinen pyöreä reikä. Tutkimus osoitti, että vastaavan kokoisen reiän tekemiseen huopakankaaseen tarvitaan selvästi 19,5 millimetriä suurempi ammus. Havainto sulkee pois myös legendan, jonka mukaan Kaarle XII salamurhattiin ampumalla häntä hänen omasta sotilaspuvustaan varastetulla napilla, kulknappenilla. Todennäköisesti ammuksen koko onkin ollut selvästi yli 20 millimetriä eli sitä ei ole voitu ampua musketista.
Tutkimuksen perusteella näyttää todennäköisimmältä, että Kaarle XII:n surmannut ammus on ollut rautainen kartessiammuksen kuula, jonka halkaisija on ollut selvästi yli 20 millimetriä. Kallon vaurioiden perusteella kuulan osumanopeus on ollut todennäköisesti noin 200 m/s, mikä vastaisi hyvin linnoituksesta noin 200 metrin päästä ammutun ammuksen nopeutta. Kaarle XII:n kohtaloksi koitui siis omien tekemän salamurhan sijaan todennäköisimmin vihollisen kuula.
Tutkimus on julkaistu National Academy of Sciencesin ja Oxford University Pressin yhteistyönä julkaisemassa PNAS Nexus -tiedelehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti, yliopistotutkija Juho-Antti Junno, p. 0400 685788, juho-antti.junno@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmilta10.7.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Äidin lämmin, nopea ja tilanteeseen sopiva reagointi lapsen tarpeisiin ehkäisee tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia lapsen myöhemmällä iällä. Uuden tutkimuksen mukaan sensitiivinen vuorovaikutus suojaa etenkin ennenaikaisesti syntyneitä.
Ihminen muokkaa susien kehitystä – kallon muoto vaihtelee eri puolilla maailmaa7.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Eri puolilla maailmaa elävät sudet eivät ole rakenteeltaan samanlaisia. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että susien kallon muoto ja koko vaihtelevat ilmaston, saaliseläinten, evoluutiotaustan sekä yhä enemmän myös ihmisen vaikutuksen mukaan.
Kaukolämmön hukkalämpöä jäteveden puhdistukseen: taloudellista hyötyä ja päästövähennyksiä uudella menetelmällä – myös datakeskuksista6.7.2026 06:04:00 EEST | Tiedote
Hukkalämmön ja kaukolämmön paluuveden lämpö tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia kaupunkien puhtaan siirtymän edistämiseen. Oulun yliopiston Kavereno-tutkimushankkeen tulosten mukaan energiayhtiön vuosittainen liiketulos voi parhaimmillaan kasvaa lähes 40 prosenttia, samalla kun hiilidioksidipäästöt vähenevät noin kolmanneksen.
Ukrainalaisilla meneillään laajamittainen kielenvaihto – venäjä halutaan korvata ukrainalla2.7.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi moni ukrainalainen ei enää halua käyttää venäjän kieltä. Pakolaisten arjessa kielen merkitys korostuu, sanoo tutkija.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
