Tutkimuksen mukaan kotien sisäympäristössä on tapahtunut myönteisiä muutoksia – Tupakansavulle, radonille ja hajusteille altistutaan entistä vähemmän
Vastaava kyselytutkimus on aikaisemmin toteutettu vuosina 2007 ja 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta. ”Eri vuosien ALTTI-kyselyiden tuloksia vertailemalla voidaan arvioida asumisterveys- ja tuvallisuustekijöiden ajallista vaihtelua” kertoo kyselyn kehityksestä ja myös sen aikaisemmista toteutuksista vastannut professori Ulla Haverinen-Shaughnessy.
Vuonna 2020 julkaistun suomalaisen tautitaakka -arvioinnin mukaan haitallisimpia ympäristöaltistuksia ovat pienhiukkaset, ympäristömelu, radon sekä altistuminen tupakansavulle sekä kotien kosteusvaurioille.
Vuoteen 2007 verrattuna suurempi osa ALTTI-kyselyyn vastanneista ilmoitti asuvansa kaupunkialueella, mikä saattaa maaseutua enemmän altistaa liikenteen ja teollisuuden päästöille, kuten kemikaaleille ja polttoperäisille hiukkasille. Haverinen-Shaughnessyn mukaan altistusta ulkoilman epäpuhtauksille voidaan pienentää hallitun ilmanvaihdon ja korvausilman suodattamisen avulla, yhdistettynä rakennusvaipan tiiviyttä parantaviin toimenpiteisiin.
Kosteuden tiivistymistä ikkunoihin talvella raportoitiin merkitsevästi vähemmän kuin 15 vuotta sitten, mikä voi ainakin osittain johtua parannuksista asuntojen ilmanvaihdossa. Kosteuden tiivistyminen ikkunoihin voi johtua puutteellisen ilmanvaihdon lisäksi myös vanhojen ikkunoiden huonosta lämmöneristävyydestä tai korkeasta, sisältä tulevasta kosteuskuormasta. ”Sisäilman korkea kosteuspitoisuus voi altistaa rakenteita liialliselle kosteudelle” toteaa projektitutkija Minna Kempe Oulun yliopistosta.
”Myös sisäpintojen materiaalit voivat vaikuttaa sisäympäristöön materiaalipäästöjen kautta tai vaikuttamalla esimerkiksi pinnan siivottavuuteen”, Kempe muistuttaa. Kyselyn tulosten mukaan seinien sisäverhoustyypeistä suosiotaan on kasvattanut maalatut pinnat, kuten maalattu puu, betoni ja rakennuslevy, ja samalla tapetoitujen pintojen ja lakatun puun osuudet ovat laskeneet. Lattioiden pintamateriaaleista laminaatti ja laatta, klinkkeri tai luonnonkivi ovat kasvattaneet suosiotaan, kun taas muovimaton tai -laatan jopa noin 50 % osuus lattian pintamateriaaleista vuonna 2007 oli vuonna 2022 vain noin 25 %.
Myös parfyymien, hajustettujen puhdistusaineiden ja ilmanraikastamien käyttöä raportoidaan entistä vähemmän. Lievä herkkyys hajuille ja tuoksuille on tavallista, mutta merkittävää haittaa niistä aiheutuu vajaalle prosentille väestöstä.
ALTTI 2022-kysely lähetettiin kesäkuussa postitse Digi- ja väestötietoviraston satunnaisotoksella valikoituneelle ryhmälle, johon kuului 3000 manner-Suomen alueella asuvaa suomenkielistä 18–75-vuotiasta henkilöä. Tutkimus on osa isompaa yhteistyöhanketta Ympäristöä säästävät ja terveyttä edistävät rakennukset muuttuvassa ilmastossa: kustannusten ja hyötyjen vertailu (BALANCE), jota rahoittaa Suomen Akatemia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oulun yliopisto, rakennus ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikkö:
Projektitutkija Minna Kempe: 050 5866 223, minna.kempe@oulu.fi
Professori Ulla Haverinen-Shaughnessy: 050 406 4428, ulla.haverinen-shaughnessy@oulu.fi
Oulun yliopisto, viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
- Anttila M, Pekkonen M, Haverinen-Shaughnessy U. Asuinympäristön laatu, terveys ja turvallisuus Suomessa 2007-2011-ALTTI 2011-tutkimuksen tuloksia.
- Hänninen O, Lehtomäki H, Korhonen A. Ilmansaasteet ja kuolleisuus kärjessä, tautitaakka yli kaksinkertainen: Ympäristöaltisteiden kansanterveysvaikutukset. 2020
- Oulun yliopiston rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikkö
- Sisäilmastoseminaari 2023
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
OTT Mikko Pikkujämsä yritysjuridiikan työelämäprofessoriksi Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun18.4.2024 11:57:43 EEST | Tiedote
Oikeusneuvos, OTT Mikko Pikkujämsä on aloittanut yritysjuridiikan, erityisesti vero-oikeuden työelämäprofessorina Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Työelämäprofessorin tehtävänä on vahvistaa yritysjuridiikan opetusta.
Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin johtoryhmä Suomeen ensi kertaa 22.–24.4. – tiedotusvälineet tervetulleita tapaamaan johtoryhmän jäseniä17.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (eng. International Astronomical Union, IAU) on yksi vanhimmista ja suurimmista ammattitieteilijöiden unioneista. Sen johtoryhmä kokoontuu ensi kertaa historiassaan Suomessa; Helsingissä ja Rovaniemellä. Oulun yliopiston isännöimä kokous on merkittävä hetki suomalaiselle tähtitieteelle ja maailmanlaajuiselle yhteistyölle.
Liikuntaseurojen terveyden edistämisessä parannettavaa – seuranuortenkin ruokailutottumuksissa puutteita12.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset nuorten liikuntaseurat suhtautuvat positiivisesti terveyden edistämiseen. Seuratoimintaan osallistuvien nuorten terveyttä edistävän syömisen tukemiseksi tarvitaan kuitenkin lisää toimia, väitöstutkimus osoittaa.
Askivuosista merkittävää työkyvyn laskua ja tuottavuuden menetyksiä10.4.2024 05:45:00 EEST | Tiedote
Tupakoinnin aiheuttamille tuottavuuden menetyksille on nyt laskettu hinta Suomessa. Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että elinikäinen tupakoija aiheuttaa yhteiskunnalle ja työnantajalle huomattavasti korkeammat tuottavuuskustannukset kuin tupakoimaton.
Klimatförändringar och kommersiellt tillvaratagande av skogen kan försvaga blåbärsmikrober – skillnader mellan blåbär i norr och söder9.4.2024 09:00:50 EEST | Press release
Enligt ny forskning varierar mångfalden av symbiotiska mikrober i blåbär i södra och norra Finland. Mikrober är livsviktiga för alla livsformer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme