Tutkimus: Aika siirtyä työn sosiaalisesti kestävään robotisointiin
Raportin laatija on Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimushanke USUTE (Uuden sukupolven teknologiat ja niiden hyväksyntä työpaikoilla). USUTE perustettiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin siitä, millaisena uuden teknologian ja robottien käyttö työpaikoilla näyttäytyy työntekijöille ja eri ammattiryhmien edustajille eri aloilla ja erilaisissa työpaikoissa.
– Saamiemme tulosten mukaan yksitoikkoinen ja robotisoitu työ on selkeä riski koetulle työtyytyväisyydelle, ja erilaisten tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöönotto lisää koettua työttömyyden uhkaa, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, sosiologian emeritusprofessori Harri Melin.
Työntekijän osallistuminen organisaation kehittämiseen on raportin johtopäätöksen mukaan tärkeä tekijä teknologisten muutosten hyväksymisen, toteuttamisen ja lopputulosten kannalta.
– Työpaikkojen laadullinen kehittäminen, kuten luottamuksen rakentaminen, riskien välttäminen ja tiedon jakaminen, ovat keinoja, joilla voidaan vahvistaa organisaatioiden muutosvalmiutta ja poistaa robotteihin, tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyviä epäluuloja.
Tutkimusryhmä toteaa raportissaan, että työntekijöiden psykologiset perustarpeet jäävät usein huomioimatta työtä robotisoitaessa. Työtyytyväisyyden säilyttämiseksi teknologiset muutokset olisi toteutettava siten, että työssä säilyy riittävä vaihtelevuus ja autonomia. Materiaaliset tarpeet tulevat robotisoiduilla työpaikoilla kohdatuiksi paremmin esimerkiksi tulospalkkioiden muodossa.
Raportti suosittelee kehitystoimenpiteinä robotisoinnin yhteissuunnittelun ottamista osaksi yhteistoimintamenettelyjä, tuottavuushyötyjen ja mahdollisten työllisyysriskien jakamista sekä riittävän ajan varaamista oppimiselle ja työnohjaamiselle.
Tutkimuksen empiirisenä pääaineistona hyödynnettiin Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimusta, johon oli ensi kertaa sisällytetty robotiikkaa ja tekoälyä koskeva osio. Tavoitteena oli saada tilastollista, suomalaiseen työntekijäväestöön yleistettävää tietoa muun muassa koetusta teknologisen työttömyyden uhasta, työelämän polarisoitumisesta hyviin ja huonoihin työmarkkina-asemiin, robotisointiin liittyvistä motivaatiopsykologisista tekijöistä sekä robotisoinnin vaikutuksesta työtyytyväisyyteen.
Työn voi katsoa olevan hyvin robotisoitu, jos sen jälkeen työntekijät pitävät työtään merkityksellisenä ja mielekkäänä. Sosiaalisesti kestävä robotisointi edellyttää kuitenkin entistä tarkempaa muutosjohtamista, joka mahdollistaisi työtehtävien moninaisuuden ja työn motivoivuuden myös muutoksen jälkeen.
Hanketta ovat olleet rahoittamassa Työsuojelurahasto, Teknologiateollisuus sekä ammattiliittot SuPer, JHL ja Teollisuusliitto.
Raportti on myös luettavissa sähköisesti osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2101-7
Lisätietoa tutkimusryhmästä ja -hankkeesta:
https://research.tuni.fi/wrc/usute/
Julkaisu:
Side robottiin syntyy osallistumisesta
Melin, Harri; Laakso, Kalle; Krutova, Oxana; Turja, Tuuli; Koistinen, Pertti; Särkikoski, Tuomo (2021).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedustelut ja haastattelupyynnöt:
Harri Melin
harri.melin@tuni.fi
050 420 1526
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kutsu: Pelikulttuuristrategiapäivässä 5. marraskuuta kehitetään kestävämpää pelikulttuuria21.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Jotta pelien yhteiskunnalliset mahdollisuudet tunnistettaisiin ja hyödynnettäisiin täysin, pelikasvattajien mukaan tarvitaan kansallista pelikulttuuristrategiaa. Marraskuun 5. päivänä Tampereen yliopiston Paidia-tilassa järjestettävä Pelikulttuuristrategiapäivä kokoaa yhteen Suomen johtavat pelikulttuurin parissa työskentelevät toimijat keskustelemaan kestävän pelikulttuurin kehittämisestä.
Väitös: Näkökyvyn heikkeneminen maksaa Suomelle jopa kolme miljardia euroa vuodessa21.10.2025 08:42:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Taipaleen väitöstutkimus osoittaa, että näkökyvyn ylläpitämisellä on merkittävä positiivinen vaikutus kansantalouteen. Näkökyvyn heikkeneminen aiheuttaa vuodessa jopa kolmen miljardin euron kustannukset, mutta niistä vain 1,9 prosenttia johtuu silmälääketieteellisestä hoidosta. Lisäksi näkökyvyn heikkeneminen alentaa huomattavasti elämänlaatua. Kun terveydenhuoltojärjestelmää kehitetään kustannustehokkaammaksi, laskelmissa tulisi ottaa huomioon myös hoitamatta jättämisen ja hoidon lykkääntymisen tuomat kustannukset.
Johtajuussymposium pohtii johtajuutta murroksen keskellä20.10.2025 07:46:46 EEST | Tiedote
Johtajuussymposium kokoaa yhteen johtamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen huippunimet. Tämänvuotinen Johtajuussymposium järjestetään tiistaina 21. lokakuuta 2025 teemalla johtajuus murroksen keskellä. Ohjelmaa voi seurata suorana lähetyksenä paikan päällä tai Yle Areenassa.
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme