Tampereen yliopisto

Tutkimus: Aika siirtyä työn sosiaalisesti kestävään robotisointiin

Jaa
Robottien käyttö työpaikoilla lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä palkkaansa, mutta psykologisten perustarpeiden toteutuminen ja työn mielekkyys tulevat haastetuiksi. Tämä käy ilmi Tampereen yliopistossa juuri valmistuneesta tutkimusraportista. Lisäksi työsuhteiden sopimuksellinen polarisaatio eli työmarkkina-aseman eriytyminen on lisännyt työttömyysriskejä epätyypillisissä työsuhteissa oleville työntekijöille.

Raportin laatija on Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimushanke USUTE (Uuden sukupolven teknologiat ja niiden hyväksyntä työpaikoilla). USUTE perustettiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin siitä, millaisena uuden teknologian ja robottien käyttö työpaikoilla näyttäytyy työntekijöille ja eri ammattiryhmien edustajille eri aloilla ja erilaisissa työpaikoissa.

– Saamiemme tulosten mukaan yksitoikkoinen ja robotisoitu työ on selkeä riski koetulle työtyytyväisyydelle, ja erilaisten tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöönotto lisää koettua työttömyyden uhkaa, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, sosiologian emeritusprofessori Harri Melin.

Työntekijän osallistuminen organisaation kehittämiseen on raportin johtopäätöksen mukaan tärkeä tekijä teknologisten muutosten hyväksymisen, toteuttamisen ja lopputulosten kannalta.

– Työpaikkojen laadullinen kehittäminen, kuten luottamuksen rakentaminen, riskien välttäminen ja tiedon jakaminen, ovat keinoja, joilla voidaan vahvistaa organisaatioiden muutosvalmiutta ja poistaa robotteihin, tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyviä epäluuloja.

Tutkimusryhmä toteaa raportissaan, että työntekijöiden psykologiset perustarpeet jäävät usein huomioimatta työtä robotisoitaessa. Työtyytyväisyyden säilyttämiseksi teknologiset muutokset olisi toteutettava siten, että työssä säilyy riittävä vaihtelevuus ja autonomia. Materiaaliset tarpeet tulevat robotisoiduilla työpaikoilla kohdatuiksi paremmin esimerkiksi tulospalkkioiden muodossa.

Raportti suosittelee kehitystoimenpiteinä robotisoinnin yhteissuunnittelun ottamista osaksi yhteistoimintamenettelyjä, tuottavuushyötyjen ja mahdollisten työllisyysriskien jakamista sekä riittävän ajan varaamista oppimiselle ja työnohjaamiselle.

Tutkimuksen empiirisenä pääaineistona hyödynnettiin Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimusta, johon oli ensi kertaa sisällytetty robotiikkaa ja tekoälyä koskeva osio. Tavoitteena oli saada tilastollista, suomalaiseen työntekijäväestöön yleistettävää tietoa muun muassa koetusta teknologisen työttömyyden uhasta, työelämän polarisoitumisesta hyviin ja huonoihin työmarkkina-asemiin, robotisointiin liittyvistä motivaatiopsykologisista tekijöistä sekä robotisoinnin vaikutuksesta työtyytyväisyyteen.

Työn voi katsoa olevan hyvin robotisoitu, jos sen jälkeen työntekijät pitävät työtään merkityksellisenä ja mielekkäänä. Sosiaalisesti kestävä robotisointi edellyttää kuitenkin entistä tarkempaa muutosjohtamista, joka mahdollistaisi työtehtävien moninaisuuden ja työn motivoivuuden myös muutoksen jälkeen.

Hanketta ovat olleet rahoittamassa Työsuojelurahasto, Teknologiateollisuus sekä ammattiliittot SuPer, JHL ja Teollisuusliitto.

Raportti on myös luettavissa sähköisesti osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2101-7

Lisätietoa tutkimusryhmästä ja -hankkeesta:
https://research.tuni.fi/wrc/usute/

Julkaisu:
Side robottiin syntyy osallistumisesta
Melin, Harri; Laakso, Kalle; Krutova, Oxana; Turja, Tuuli; Koistinen, Pertti; Särkikoski, Tuomo (2021).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedustelut ja haastattelupyynnöt:
Harri Melin
harri.melin@tuni.fi
050 420 1526

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye