DNA Oyj

Tutkimus: Hyvinvoinnin mittaaminen ja ruokaostokset netistä nosteessa – aktiivisuusranneke tai älykello jo joka neljännen taloudessa

Jaa
Oman hyvinvoinnin mittaaminen digilaitteilla lisääntyy, ja useampi kuin joka kolmas käyttää jo hyvinvointisovelluksia, selviää DNA:n tuoreesta Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksesta. Tämä näkyy myös laitetasolla, sillä aktiivisuusranneke tai älykello löytyy jo joka neljännen (26 %) suomalaisen taloudesta. Hyvinvoinnin digitaalinen mittaaminen kiinnostaa erityisesti kaksi- ja kolmekymppisiä. Myös ruokaostosten tekeminen verkossa on lyömässä läpi. Ruokaostosten teko on lisääntynyt DNA:n kyselyssä kahdessa vuodessa, ja nyt noin joka kolmas on ostanut ruokaa netistä.

Hyvinvoinnin mittaaminen digitaalisesti on nousemassa suosioon suomalaisten keskuudessa. Yli kolmasosa (37 %) DNA:n tuoreeseen digikyselyyn vastanneista käyttää hyvinvointia mittaavia sovelluksia. Vastaajista 12 % kokee lisänneensä liikkumista ja terveyttä mittaavien sovellusten käyttöä kuluneen vuoden aikana. Naiset ovat kyselyn mukaan hieman miehiä kiinnostuneempia hyvinvointisovelluksista. DNA:n Nepa Insightilla teettämässä Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksessa haastateltiin maaliskuussa yli tuhatta 16-74-vuotiasta suomalaista.

Kyselyn mukaan hyvinvointia mittaavat teknologiat kiinnostavat eniten 35-44-vuotiaita, ja ikäryhmästä miltei puolet (49 %) on kiinnostunut niistä. Myös 16-34-vuotiaista yli 40 % on kiinnostunut hyvinvointiteknologioista. Esimerkiksi aktiivisuusranneke tai älykello on jo noin joka neljännen vastaajan kotitaloudessa. Määrä on noussut hieman joka vuosi vuodesta 2017.

”Kodin teknologiassa on tapahtumassa raju muutos, kun yhä useammat laitteet hyödyntävät verkkoa, usein kodin WiFin kautta. Näitä laitteita ei kuitenkaan hankita siksi, että niillä voisi käyttää nettiä, vaan koska ne tuovat lisäarvoa ja mutkattomuutta arkeen", sanoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

”Puhelimella ja älykellollakin voi tehdä melkein mitä tahansa. Tankkaat auton, ostat matkaliput, valvot ja säädät kodin toimintoja ja saat ilmoituksen, kun pesuohjelma tai ruoka on valmis. Mutta myös muut laitteet ovat yhä useammin verkossa ja tekevät mitä moninaisempia asioita. Valmistaja saa tiedon, jos laite vikaantuu, katolle asennettu aurinkopaneeli kertoo tuotetun energian määrät ja kattolampun voi ennen nukahtamista sammuttaa sängystä nousematta", Sami Aavikko kuvailee.

Jo joka kolmas ostaa ruokaa netistä

Ruoan nettikauppa on myös lyömässä Suomessa läpi. Ruokaostosten tekeminen verkossa on kasvanut kahdessa vuodessa peräti 12 prosenttiyksikköä, ja nyt jopa useampi kuin joka kolmas (34 %) on ostanut ruokaa netistä. Neljä prosenttia vastaajista tekee ruokaostoksia digitaalisesti usein, 34 % edes joskus. Eniten ruokaostoksia netissä tekevät alle 45-vuotiaat. Miehet tekevät hieman naisia enemmän ruokaostoksia netissä. 16-44-vuotiaista noin joka kymmenes kokee ruoan nettikaupan mieluisammaksi kuin perinteisessä ruokakaupassa käymisen.

Verkossa asioimisen suosio kasvaa muutoinkin vuosi vuodelta. 42 % kyselyn vastaajista haluaisi hoitaa nykyistä enemmän asioitaan verkossa tai mobiilisti. Myös mobiilimaksaminen on yleistymässä. Peräti joka kuudes vastaaja uskoo käyttävänsä jatkossa mobiilimaksamista. Erityisen vahvasti mobiilimaksamiseen uskovat 16-24-vuotiaat. Digitaalisen asioinnin mieluisuus on kasvanut aavistuksen kaikissa toiminnoissa, mutta erityisesti pankki-, vero- ja Kela-asiat sekä terveydenhuollon ajanvaraukset on mieluisampaa hoitaa digitaalisesti.

”Selvästi suomalaiset kokevat nyt verkossa ja mobiilisti asioimisen helpommaksi, mikä varmasti johtuu myös siitä, että käteviä palveluita on tarjolla koko ajan enemmän. Mobiiliasioiminen alkaa tulla tavaksi, ja sitä osataan myös vaatia yrityksiltä”, Aavikko sanoo.


Poimintoja Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksesta:

Puhelimen käyttö

  • Älypuhelin on 92 %:lla vastaajista, osuus on kasvanut muutaman prosenttiyksikön verran jo parina vuonna peräkkäin. 16-44-vuotiaista vastaajista yli 95% omistaa älypuhelimen.
  • Kolme neljästä kokee puhelimesta olevan hyötyä päivittäisten asioiden hoitamisessa päivittäin. Osuus on jopa 94 % 16-24-vuotiaiden keskuudessa, mutta myös 50 % 65-74-vuotiaista on samaa mieltä.
  • Noin puolet älypuhelimen omistajista on seurannut liikkumistaan puhelimen sovelluksella, 16-44-vuotiaat hieman muita enemmän. Oman liikkumisen seuraaminen ei ole muuttunut merkittävästi edellisvuoteen nähden.
  • TV-, media- ja videosovelluksista puhelimessa tai tabletissa käytetään eniten YouTubea ja Yle Areenaa, sen jälkeen Netflixiä. Naiset käyttävät puhelimessa/tabletissa aavistuksen miehiä enemmän Ruutu- ja mtv-sovelluksia.
  • Yle Areena -sovelluksen suosio on melkein yhtä tasainen kaikkien yli 25-vuotiaiden keskuudessa. YouTuben, Netflixin, Viaplayn ja Twitchin käyttö puhelimella/tabletilla on selvästi yleisempää nuorimmassa ikäryhmässä.

Digitaalinen asiointi

  • Digitaalisesti (verkossa tai mobiilisti) hoidetaan selvästi eniten pankkiasioita. Seuraavaksi useimmiten asioidaan Kelassa, varataan digitaalisesti aikaa lääkärille tai hoidetaan veroasioita.
  • Chat-asiakaspalvelua on kahden viime vuoden aikana käyttänyt 79 % vastaajista, 4 % tekee ruokaostoksia digitaalisesti usein ja 34 % ainakin joskus, ja online-liikuntapalveluita on käyttänyt 30 %.
  • 35-44-vuotiaat ovat hieman muita ikäryhmiä useammin tehnyt verkko-ostoksia, mm. ostanut teleoperaattorin palveluita, huonekaluja tai vaatteita. Elokuvien digiversioiden ostaminen on selvästi yleisempää 16-24-vuotiaiden keskuudessa.
  • Digitaalinen asiointi ei ole käytetyimpien toimintojen osalta kasvanut merkittävästi vuonna 2019. Vain chat-asiakaspalvelua on edes joskus käyttänyt hieman aiempaa useampi. Harvemmin käytettyjen toimintojen osalta on havaittavissa kasvua, mm. aiempaa useampi on edes joskus käyttänyt yritysten chatbotteja tai tehnyt ruokaostoksia verkossa.
  • Digitaalista asiointia suositaan eniten pankkipalveluiden, vero- ja Kela-asioinnin sekä terveydenhuollon ajanvarauksen kohdalla.
  • Perinteistä asiointia suositaan eniten ruokaostosten sekä huonekaluostosten osalta. Digitaalisen asioinnin mieluisuus on kasvanut aavistuksen lähes kaikkien toimintojen osalta edellisvuoteen verrattuna.
  • Eniten arkea helpottaviksi digitaalisiksi palveluiksi koetaan viestintäpalvelut (sähköposti, WhatsApp, Skype) ja toisena kartta- ja navigointipalvelut.
  • Mobiilimaksamisen kokee arkea helpottavaksi neljäsosa vastaajista.
  • Naiset kokevat viestintä- ja ajanvarauspalvelut enemmän arkea helpottaviksi kuin miehet. Nuoret kokevat somen helpottavan arkeaan muita ikäryhmiä enemmän, 65-74-vuotiaat arvostavat enemmän ajanvarauspalveluita

Tulevaisuuden käyttö

  • Vastaajat arvioivat seuraavan kahden vuoden aikana käyttävänsä todennäköisimmin mobiilivarmennetta, tietoturvapalveluita ja mobiilimaksamista.
  • Usko mobiilimaksamisen ja virtuaalitodellisuuden käyttöön on selvästi korkeampi 16-24-vuotiaiden keskuudessa.
  • Miehet arvioivat käyttävänsä tulevaisuudessa paikannuspalveluita, virtuaalitodellisuutta ja kodin etähallintaa enemmän kuin naiset.


Internet-paneelitutkimuksena toteutettavan Digitaaliset elämäntavat -kyselytutkimuksen toteuttaa vuosittain DNA:n toimeksiannosta Nepa Insight Oy. Tämän vuoden tiedonkeruu on toteutettu maaliskuun lopussa, vastaajamäärä oli 1005. Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa 16-74-vuotiaita suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan.

LIITE: Raporttikooste


Lisätietoja medialle:

Toimitusjohtaja Sami Aavikko, DNA Kauppa Oy, puh. 044 044 3069, sami.aavikko@dna.fi  
Senior Analyst, Maris Tuvikene, Nepa Insight Oy, puh. 040 7742 508, maris.tuvikene@nepa.com 
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi 

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

DNA Oyj
DNA Oyj
PL 10
01044 DNA

http://www.dna.fi

DNA on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Tehtävämme on tarjota tuotteita ja palveluita, jotka tekevät yksityis- ja yritysasiakkaidemme arjesta mutkatonta. DNA:lla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli tärkeiden viestintäyhteyksien tarjoajana ja digitaalisen kehityksen mahdollistajana. DNA valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 912 miljoonaa euroa ja liiketuloksemme 139 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj

Study: Finnish companies need to improve their preparedness for cyber threats15.3.2024 10:00:00 EET | Press release

Rapidly evolving artificial intelligence, the ever-changing global situation, and hectic everyday life are challenging the cyber security of businesses and citizens on a daily basis. According to a Nordic survey commissioned by DNA’s parent company Telenor and conducted by the Norstat Group, Finnish business leaders recognise these challenges, but companies are insufficiently prepared for cyber threats.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye