Tutkimus: Järjestöjen toiminnan avulla voidaan vahvistaa hyvinvointia

Järjestöjen toimintaan osallistumisella on yhteys erityisesti vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden, matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa ja päiväkeskuksissa kävijöiden sekä työllistettyjen tai kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevien koherenssin tunteeseen, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
 
Koherenssin tunteella tarkoitetaan ihmisen taipumusta ja kykyä nähdä elämänsä ja sen tapahtumat ymmärrettävinä, hallittavina ja mielekkäinä.
 
Järjestöt voivat kehittää toimintaansa siten, että ihmisten kyky ymmärtää elämäntapahtumiaan, heidän mahdollisuutensa hallita niitä ja nähdä oma elämä mielekkäänä ja merkityksellisenä, vahvistuvat. Järjestöjen toiminnalle on ominaista moninaisuus, mikä voi tarjota ihmiselle tilan, ajan ja mahdollisuuden tulla kohdatuksi omilla ehdoillaan eri elämäntilanteissa.
 
Kokemus kohdatuksi tulemisesta on voimakkaimmin yhteydessä koherenssin tunteeseen kokonaisuutena. Koherenssin tunteeseen voidaan vaikuttaa läpi elämän, vaikka se rakentuukin pääosin lapsuudessa ja nuoruudessa.
 
Koherenssin tunteessa eroja toimintaan osallistuvilla

Järjestöjen toimintaan osallistuvista vapaaehtoistyöntekijöillä koherenssin tunne on korkein ja palveluita käyttävillä matalin. Mahdollisuus itsensä toteuttamiseen vahvistaa koherenssin tunteen mielekkyyden osa-aluetta. Päihdehoidon asiakkailla luottamus tuen ja avun saamiseen voisi vahvistaa koherenssin tunnetta.
 
Ikä, koulutus, työssäolo ja parisuhde vaikuttavat vastaajien koherenssin tunteeseen. Mitä useampia ja ajankohtaisempia ongelmia vastaajalla on, sitä matalammaksi koherenssin tunne jää.
 
Vahva koherenssin tunne auttaa ihmistä selviytymään kuormittavista tilanteista ja säilyttämään hyvinvoinnin vastoinkäymisistä huolimatta. Ihmiset, joilla on korkea koherenssin tunne, saattavat myös antaa vaikeuksille sellaisia merkityksiä, jotka eivät uhkaa hyvinvointia.
 
Käsitteenä koherenssin tunne tarjoaa vaihtoehdon terveyden ja hyvinvoinnin ongelmalähtöiselle tarkastelulle. Hyvinvointikyselyyn, jonka tuloksista Jukka Valkonen ja Heli Ringbom tutkimusartikkelissaan raportoivat, vastasi 936 päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistunutta.
 
Lisätietoa
 
tutkija Jukka Valkonen, Suomen Mielenterveysseura p. 040 6740 225, jukka.valkonen(at)mielenterveysseura.fi ja tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen, A-klinikkasäätiö p. 040 1368 058, jouni.tourunen(at)a-klinikka.fi