A-klinikkasäätiö

Tutkimus: Järjestöjen toiminnan avulla voidaan vahvistaa hyvinvointia

Jaa

Järjestöjen toimintaan osallistumisella on yhteys vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden, matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa ja päiväkeskuksissa kävijöiden sekä työllistettyjen ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien koherenssin tunteeseen. Vahva koherenssin tunne auttaa selviytymään kuormittavista tilanteista ja säilyttämään hyvinvoinnin. Siihen voidaan vaikuttaa läpi elämän. Hyvinvointikyselyyn vastasi 936 päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistunutta.

Järjestöjen toimintaan osallistumisella on yhteys erityisesti vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden, matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa ja päiväkeskuksissa kävijöiden sekä työllistettyjen tai kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevien koherenssin tunteeseen, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
 
Koherenssin tunteella tarkoitetaan ihmisen taipumusta ja kykyä nähdä elämänsä ja sen tapahtumat ymmärrettävinä, hallittavina ja mielekkäinä.
 
Järjestöt voivat kehittää toimintaansa siten, että ihmisten kyky ymmärtää elämäntapahtumiaan, heidän mahdollisuutensa hallita niitä ja nähdä oma elämä mielekkäänä ja merkityksellisenä, vahvistuvat. Järjestöjen toiminnalle on ominaista moninaisuus, mikä voi tarjota ihmiselle tilan, ajan ja mahdollisuuden tulla kohdatuksi omilla ehdoillaan eri elämäntilanteissa.
 
Kokemus kohdatuksi tulemisesta on voimakkaimmin yhteydessä koherenssin tunteeseen kokonaisuutena. Koherenssin tunteeseen voidaan vaikuttaa läpi elämän, vaikka se rakentuukin pääosin lapsuudessa ja nuoruudessa.
 
Koherenssin tunteessa eroja toimintaan osallistuvilla

Järjestöjen toimintaan osallistuvista vapaaehtoistyöntekijöillä koherenssin tunne on korkein ja palveluita käyttävillä matalin. Mahdollisuus itsensä toteuttamiseen vahvistaa koherenssin tunteen mielekkyyden osa-aluetta. Päihdehoidon asiakkailla luottamus tuen ja avun saamiseen voisi vahvistaa koherenssin tunnetta.
 
Ikä, koulutus, työssäolo ja parisuhde vaikuttavat vastaajien koherenssin tunteeseen. Mitä useampia ja ajankohtaisempia ongelmia vastaajalla on, sitä matalammaksi koherenssin tunne jää.
 
Vahva koherenssin tunne auttaa ihmistä selviytymään kuormittavista tilanteista ja säilyttämään hyvinvoinnin vastoinkäymisistä huolimatta. Ihmiset, joilla on korkea koherenssin tunne, saattavat myös antaa vaikeuksille sellaisia merkityksiä, jotka eivät uhkaa hyvinvointia.
 
Käsitteenä koherenssin tunne tarjoaa vaihtoehdon terveyden ja hyvinvoinnin ongelmalähtöiselle tarkastelulle. Hyvinvointikyselyyn, jonka tuloksista Jukka Valkonen ja Heli Ringbom tutkimusartikkelissaan raportoivat, vastasi 936 päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistunutta.
 
Lisätietoa
 
tutkija Jukka Valkonen, Suomen Mielenterveysseura p. 040 6740 225, jukka.valkonen(at)mielenterveysseura.fi ja tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen, A-klinikkasäätiö p. 040 1368 058, jouni.tourunen(at)a-klinikka.fi

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

A-klinikkasäätiö
A-klinikkasäätiö
Ratamestarinkatu 7 A, 6. krs
00520 Helsinki

tiedotus@a-klinikka.fihttp://www.a-klinikkasaatio.fi

MIPA-tutkimusohjelma
 
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA) on A-klinikkasäätiön koordinoima ja STEA:n rahoittama 10 päihde- ja mielenterveysjärjestön sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun hanke.
 
Ohjelmassa tutkitaan järjestöjen toiminnan profiileja, palvelujen ja toimintojen tavoittamien kansalaisten hyvinvointia sekä vapaaehtoisuutta, vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta järjestöissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta A-klinikkasäätiö

Etsivä tartuntatautityö tavoittaa erityisryhmiä, jotka muuten voivat jäädä hoitokontaktin ulkopuolelle12.12.2018 06:35:00 EETTiedote

Street-hankkeessa tavoitettiin satoja huumeita pistämällä käyttäviä henkilöitä. He suhtautuivat kadulla tehtävään testaukseen myönteisesti. Kohderyhmänä olivat nuoret ja nuoret aikuiset. On tärkeää tavoittaa tartunnan saaneet varhaisessa vaiheessa. HCV-maksatulehduksen hoitoaste on Suomessa kuitenkin alhainen muihin Euroopan maihin verrattuna. Tilannetta tukisi hoitohenkilökunnan aktiivinen ote HCV-infektion testaamisessa ja hoitamisessa.

Kysely: Vanhemmat ja kaverisuhteet vaikuttavat aikuistuvan nuoren päihteidenkäyttöön4.12.2018 06:51:48 EETTiedote

Täysi-ikäistyminen lisää niin alkoholia kuin kannabista käyttävien nuorten osuuden yli puolitoistakertaiseksi alaikäisiin verrattuna, selviää A-klinikkasäätiön 16–20-vuotiaille teettämästä väestökyselystä. Valtaosa nuorista ajattelee tulevaisuutta myönteisesti, mutta täysi-ikäistymisen myötä huolestuneisuus lisääntyy. Täysi-ikäisistä moni toivoo vanhempien yhä osoittavan kiinnostusta siihen, mitä heidän elämäänsä kuuluu.

Tutkimus: Vapaaehtoistoiminnassa on säilytettävä kolmannen sektorin ominaislaatu – samalla moni vapaaehtoinen toivoo polun avautumista työelämään9.11.2018 08:33:39 EETTiedote

Omaehtoiseen toimintaan osallistumalla kuntoutujat ja heidän omaisensa voivat vapautua aktiiviseen toimijuuteen itsensä ja viiteryhmänsä hyväksi. Ammattilaiset taas voivat hyödyntää osaamistaan vapaammin kuin palkkatyössä. Moni toivoo, että vapaaehtoistoiminta avaisi polun työelämään. Järjestöissä on tärkeää huomioida toimintaan osallistuvien taustat ja mahdollistaa tehtävien moninaisuus. Näin vertaistuen antaminen ja saaminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä asiantuntijuuden ja ammattitaidon vahvistaminen tulevat mahdollisiksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme