Tutkimus: käyttövoima on tehoa ja ympäristöystävällisyyttä tärkeämpi uuden auton valinnassa

Koronapandemian aikana notkahtanut autokauppa on osoittanut viime kuukausina ensimmäisiä piristymisen merkkejä. If selvitti kyselytutkimuksella, millä kriteereillä suomalaiset tällä hetkellä valitsevat autonsa: ykköseksi nousee käyttövoima, jota pitää uutta autoa ostaessa tärkeimpänä tai yhtenä tärkeimmästä tekijästä kolme neljästä suomalaisesta. Tulos on sama kuin vuosi sitten toteutetussa vastaavassa tutkimuksessa.

Toiseksi tärkeimmäksi nousee viimevuotisesta tutkimuksesta poiketen moottorin teho ja suorituskyky (55 %), joka ohittaa nyt tärkeysjärjestyksessä auton ympäristöystävällisyyden. Ympäristöystävällisyyttä pitää nyt tärkeänä kriteerinä 53 prosenttia, vuosi sitten 59 prosenttia suomalaisista. Etenkin dieselillä ajavat painottavat moottorin tehon tärkeyttä. Naiset ja yli 50-vuotiaat pitävät ympäristöystävällisyyttä muita tärkeämpänä.

– Ympäristöystävällisyyden merkityksen lasku voi kertoa siitä, että moni on aiempaa hämmentyneempi, mikä on järkevin valinta, jos pohtii kokonaisuutena niin auton tuottamisesta kuin sen käytöstä aiheutuvia päästöjä. Julkisuudessa on viime aikoina puitu esimerkiksi sähköautojen akkujen tuotantoon liittyviä ympäristöhaittoja. Myös korona-aika on voinut muuttaa ostokäyttäytymistä ja lisätä kustannusten painottamista, arvioi ajoneuvovakuutusten johtaja Eero Färkkilä Ifistä.

– Toisaalta ympäristöystävällisyys ja suorituskyky eivät enää ole monelle autoilijalle vastakkaisia asioita, vaan on mahdollista saada samassa autossa molemmat.

Auton käyttötarpeet polarisoituvat: bensiinin suosio laskee, dieselin kannattajakunta pysyy

Tämän hetken puhuttavin kysymys autokaupassa on, millä tahdilla Suomen autokanta sähköistyy. Käyttövoimavalinnassa aiempaa useampi kallistuu Ifin tutkimuksen perusteella itselataavaan hybridiin tai kevythybridiin, jonka valitsisi nyt uutta autoa ostaessa joka viides. Edelleen niukasti suosituin vaihtoehto on kuitenkin perinteinen bensiiniauto, johon päätyisi joka neljäs. Näiden jälkeen suosituimmat ovat ladattava hybridi (13 %), diesel (9 %) ja täyssähkö (9 %).

– Kevythybridillä voidaan vähentää polttoaineenkulutusta tarvitsematta itse muuttaa tutuksi tullutta autoilu- ja tankkaustapaa millään tavalla, joten kynnys niihin siirtymiseen on matala. Muutos on yhä enemmän myös väistämätöntä, sillä valtaosassa automerkkien uusia malleja on jo mukana jonkinlainen kevythybriditekniikka. Hyppäys varsinaiseen sähköautoon sen sijaan on monelle henkisestikin iso, sillä kaikkiaan vasta hyvin pienellä osalla suomalaisista autoilijoista on omakohtaista kokemusta ladattavista autoista, analysoi Färkkilä.

– Auton käyttötarpeet näyttävät polarisoituvan. Siinä missä bensiinin suosio käyttövoimana vähenee ja bensiiniautoja korvataan vähitellen täyssähköautoilla ja hybrideillä erityisesti suuremmissa kaupungeissa, dieselillä puolestaan vaikuttaa olevan muuttumattomana pysyvä kannattajakuntansa, jonka tarpeisiin dieselauto istuu.

Puutteet latausmahdollisuuksissa suurin este sähköautoilulle

Sähköauton hankintaa jarruttavat kyselyn mukaan ennen kaikkea puutteet latausmahdollisuuksissa sekä korkea hankintahinta. Vaikka autojen ostohinta olisi sama, täyssähkö jäisi yhä kyselyn perusteella suosiossa itselataavan hybridin ja bensiiniauton taakse.

– Latausmahdollisuudet ovat Suomessa sähköautoilun yleistymisessä selkeä pullonkaula. Näemme tämän esimerkiksi siinä, että sähköautojen ja ladattavien hybridien osuudet ovat isoimpia pientalovaltaisilla asuinalueilla. Meneillään on kuitenkin selkeä murrosvaihe. On mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon esimerkiksi laki, joka velvoittaa taloyhtiöitä varautumaan sähköautojen lisääntymiseen, vauhdittaa taloyhtiöiden latauspaikkojen hankintaa jo tämän vuoden aikana, Färkkilä pohtii.

Nämä syyt jarruttavat suomalaisten täyssähköauton tai ladattavan hybridin hankintaa:

1. Latausmahdollisuuksien vähäisyys pidemmillä matkoilla, 61 %
2. Latausmahdollisuuden puuttuminen kotoa tai työpaikalta, 57 %
3. Hinta, 55 %
4. Auton toimintamatka mietityttää, 51 %
5. Epäselvyys akkujen kestoiästä, 47 %
6. Akkujen valmistuksen ympäristöhaitat, 30 %

Lue lisää tutkimustuloksista >

*Kyselytutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov Finland. Tutkimukseen vastasi 1503 suomalaista helmikuussa 2021. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän (18v.+), sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Tuloksia on soveltuvin osin verrattu helmikuussa 2020 vastaavalla otoksella toteutettuun tutkimukseen.