Tutkimus: Koronarokotteen antaminen ennen leikkausta vähentäisi leikkauskuolleisuutta
25.3.2021 01:05:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote

Elektiivistä eli ei-päivystyksellistä leikkausta odottavien potilaiden koronarokotukset tulisi priorisoida annettavaksi ennen muuta, riskiryhmiin kuulumatonta, väestöä. Maailmanlaajuisesti näin voitaisiin ehkäistä kymmeniä tuhansia leikkauksen jälkeisiä kuolemia, osoittaa uusi kansainvälinen tutkimus.
Maailmanlaajuisesti noin 0,6–1,6 % potilaista saa COVID-19-infektion leikkauksen jälkeen. Infektoituneet potilaat ovat 4–8-kertaisessa riskissä kuolla 30 päivän sisällä leikkauksesta verrattuna potilaisiin, jotka eivät saa infektiota. Esimerkiksi, mikäli 70-vuotiaan potilaan syöpäleikkauksen jälkeisen kuoleman riski olisi 2,8 %, nousee tämä jo 18,6 prosenttiin, mikäli henkilö saa COVID-19-infektion.
Koska leikkauspotilaiden riskit ovat huomattavan korkeat, voitaisiin leikkauspotilaiden rokottamisella ehkäistä enemmän koronavirukseen liittyviä kuolemia verrattuna muuhun väestöön – erityisesti yli 70-vuotiailla leikkauspotilailla sekä potilailla, joille tehdään syöpäleikkaus. ”Esimerkiksi yli 70-vuotiaassa väestössä 1 840 henkilöä täytyy rokottaa yhden kuoleman ehkäisemiseksi yhden vuoden aikana, mutta yli 70-vuotiaalla syöpäleikkaukseen tulevalla henkilöllä tämä luku on vain 351”, dosentti Joonas Kauppila Oulun yliopistosta havainnollistaa. Hän toimi Birminghamin yliopiston johtaman kansainvälisen CovidSurg Collaborative -tutkimusryhmän Suomen päätutkijana.
Maailmanlaajuisesti rokotukset leikkauspotilaille priorisoimalla voitaisiin estää jopa lähes 60 000 koronaviruksesta aiheutuvaa kuolemaa vuoden aikana. Erityisen tärkeää tämä olisi matalan- ja keskitulotason maissa, joissa laajamittaista leikkauspotilaiden testausta tai näiden potilaiden eristämistä muista potilaista ei voida toteuttaa, tutkimusryhmä painottaa.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin tänään arvostetussa British Journal of Surgery -lehdessä. Tutkimuksessa oli mukana 141 582 potilasta 1 667:sta sairaalasta ja 116:sta maasta, mukaan lukien lähes 2 000 potilasta Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Tutkimus on suurin koskaan tehty tutkimus kirurgian alalla.
Kauppila kommentoi tuloksia: ”Maailmanlaajuisesti leikkauspotilaiden rokottaminen auttaisi kirurgisen toiminnan käynnistymistä. Analyysimme perusteella rokotusten oikeanlaisella priorisoinnilla voitaisiin estää tuhansittain leikkausten jälkeisiä kuolemia ja vielä huomattavampi määrä vakavia komplikaatioita. Tutkimustuloksilla on käyttöä myös Suomessa, vaikka leikkauskuolleisuus onkin Suomen terveydenhuollossa huomattavasti tässä esitettyä matalampi. Pandemian hoitoon liittyvät poliittiset päätökset on perustettava tieteelliseen tietoon, ja riskiryhmien rokottaminen on Suomessa jo hyvässä vauhdissa. Mielestäni leikkauspäätöksen pitäisi siirtää potilas riskiryhmään kuuluvaksi koronaviruksen ja edelleen rokottamisen osalta.”
Pandemian ensimmäisen aallon aikana arviolta jopa 28 miljoonaa elektiivistä leikkausta siirrettiin tai peruttiin maailmanlaajuisesti. Leikkausmäärät ovat kasvussa, mutta hoitovelkaa on monissa maissa runsaasti, ja pandemian seuraavat aallot uhkaavat leikkaustoimintaa edelleen monissa maissa. Koronainfektion saaneiden, mutta siitä selvinneiden leikkauspotilaiden tehohoitoajat ovat pitkiä ja kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmää, aiheuttaen huomattavia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Leikkauksen vuoksi riskissä olevia potilaita rokottamalla rajallisia tehohoitopaikkoja pystyttäisiin säästämään niitä tarvitseville muille potilaille.
”Tällä hetkellä esimerkiksi syöpien kirurginen hoito on THL:n rokotusten riskiryhmälistauksesta selkeästi erikseen poissuljettu, kun taas solunsalpaajahoitoa saavat ovat riskiryhmää. THL:n tulisi lisätä leikkausta odottavat henkilöt riskiryhmien koronarokotusten prioriteettilistalle”, Kauppila lisää.
”Leikkauspäätöksen jälkeen lääkäreiden tulisi aktiivisesti ohjata potilaita heti rokotettaviksi riskinarvion perusteella. Erityisen tärkeää rokottaminen olisi muidenkin syiden vuoksi riskiryhmään kuuluvilla leikkauspotilailla sekä potilailla, joille suunnitellaan syöpäleikkausta tai muuta isoa leikkausta. Jo tehtyihin leikkauksiin ja päivystysleikkauksiin näitä rokotuksiin liittyviä tutkimustuloksia ei voida soveltaa.”
Tutkimusartikkeli: CovidSurg Collaborative, GlobalSurg Collaborative. SARS-CoV-2 vaccination modelling for safe surgery to save lives: data from an international prospective cohort study. British Journal of Surgery, 2021. http://doi.org/10.1093/bjs/znab101
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti Joonas Kauppila, yliopistotutkija
Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
joonas.kauppila@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Hautalöydöt paljastavat: Kivikauden ihmisille myös ydinperheen ulkopuoliset jäsenet olivat läheisiä19.3.2026 06:48:00 EET | Tiedote
Kivikauden ihmisillä oli hyvä käsitys omista sukulinjoistaan, ja myös ydinperheen ulkopuoliset jäsenet olivat heille tärkeitä. Metsästäjä-keräilijäkulttuurin sosiaalisesta rakenteesta on saatu uutta tietoa tutkimalla kivikautisista haudoista löytyneiden vainajien jäänteitä dna-analyysin avulla.
Metsänhakkuut heikentävät hömötiaisen pesimistulosta – mutta toivoakin on18.3.2026 07:21:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston uuden tutkimuksen mukaan metsänhakkuilla on vaihtelevia vaikutuksia vähenevien hömötiaisten ja runsastuvien tali- ja sinitiaisten lisääntymismenestykseen. Tutkimuksessa vertailtiin metsän harvennusten ja avohakkuiden vaikutuksia eri tiaislajien pesintään.
Oulun yliopisto ottaa johtavan roolin ammattikasvatuksen tutkimuksessa ja kehittämisessä16.3.2026 09:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon perustetaan ammattikasvatuksen professuuri vastaamaan suomalaisen työelämän ja koulutusjärjestelmän uudistuviin osaamistarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja osaamisen uudistamiseen tilanteessa, jossa työelämän rakennemuutos, osaajapula ja jatkuvan oppimisen tarve korostuvat.
Yli 1000 lasta seulottu FINT1DAS-tutkimuksessa – tavoitteena tyypin 1 diabeteksen varhainen tunnistaminen12.3.2026 05:45:00 EET | Tiedote
FINT1DAS-tutkimuksessa on seulottu jo yli 1000 oululaista ja turkulaista lasta tyypin 1 diabeteksen varhaisten merkkien tunnistamiseksi. Noin kolmella prosentilla lapsista on havaittu diabetekseen liittyviä autovasta-aineita, ja he ovat siirtyneet tutkimuksen seurantavaiheeseen.
Tutkimus paljastaa uuden mekanismin, joka selittää kemikaalien vaikutuksia sukupuolihormoneihin11.3.2026 05:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat löytäneet ihmisestä uuden mekanismin, joka voi selittää, miksi tietyt lääkkeet ja ympäristön kemikaalit vaikuttavat sukupuolihormonien tasapainoon. Löydös lisää ymmärrystä niin sanotuista hormonihäiriköistä – kemikaaleista, joiden tiedetään vaikuttavan kehon hormonitoimintaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
