Tutkimus: Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on kohonnut autismiriski
Uuden lastensairaalan autismiyksikön vaikeasti autistisista potilaista suuri osa on maahanmuuttajataustaisia. Geneettiset tekijät eivät selitä ilmiötä. Alkuraskauden D-vitamiininpuutoksen mahdollista vaikutusta ilmiöön on syytä tutkia. Maahanmuuttajanaisia on tärkeää tukea äitiyshuollossa.
Uuden lastensairaalan Päiväkeskus Vuorella vaikeasti autistisista potilaista vain seitsemällä prosentilla molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Itse potilaista 90 prosenttia oli kuitenkin syntynyt Suomessa.
Suurin autismiriski on Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden äitien Suomessa syntyneillä lapsilla. Heidän riskinsä saada vaikea autismikirjon häiriö on tutkimuksen mukaan noin 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin. Riski oli kohonnut kaikilla maahanmuuttajaryhmillä lukuun ottamatta Pohjoismaista tulleita.
”Jokin tekijä aiheuttaa muualta tänne Pohjolaan muuttaneiden lapsilla autismiriskiä. Kyseessä on sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti merkittävä asia, joka edellyttää lisätutkimusta. Vaikeasti autistisen ja kehitysviiveisen lapsen vanhemmuus on haastavaa etenkin vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Perheet tarvitsevat tukea”, sanoo tutkija, lastenneurologian erikoislääkäri Mirjami Jolma.
Tutkimuksessa kerättiin vuosina 2019-2020 vuoden ajalta kaikkien 455 autismi- ja kehityshäiriö-päiväkeskuksessa käyneiden 3–6-vuotiaiden potilaiden tiedot. Potilaiden vanhemmat olivat kotoisin 75 eri maasta eri puolilta maailmaa. Korkean autismiriskin taustalla ei siten voi olla yksittäiseen lähtöalueeseen liittyvä geneettinen riski.
Lisätutkimusta D-vitamiinipuutoksesta tarvitaan
Varmuutta ilmiön aiheuttajasta ei ole. Yhdeksi selitykseksi on esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta, jonka tiedetään olevan yhteydessä kohonneeseen autismikirjon häiriön riskiin. Ilmiö on havaittu muuallakin etelämmästä Pohjoismaihin muuttaneiden jälkeläisillä.
Suomessa on aiemmin todettu D-vitamiininpuutoksen olevan yleistä maahanmuuttajanaisilla. Tummempi ihonväri ja peittävä pukeutuminen suojaavat auringon haitalliselta UV-säteilyltä, mutta samalla myös vähentävät auringonvalon aiheuttamaa D-vitamiinisynteesiä. Lisäksi D-vitaminoidut maitotuotteet eivät useissa kulttuureissa ole osa perusruokavaliota.
Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa suositellaan aikuisille D-vitamiinilisää, mutta tieto sen tarpeesta Suomessa ei tavoita kaikkia.
”D-vitamiininsaannin parantaminen maahanmuuttajilla on tärkeää huomioiden sen mahdollinen vaikutus autismiriskiin. Riittävä D-vitamiininsaanti olisi tärkeää tarkistaa jo alkuraskaudessa.”, Jolma sanoo.
Tutkimuksessa todettiin myös maahanmuuttajataustaisten autismipotilaiden äideillä olleen usein raskausdiabetesta. Synnytyksissä oli samaten ilmennyt tavanomaista enemmän imukuppiavustusta tai sektiota edellyttäneitä komplikaatioita.
Maahanmuuttajataustaisten lasten yliedustus autismiyksikön potilaissa ei johdu siitä, että heistä tehtäisiin muita herkemmin lähetteitä. Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista on tehty lähetteitä lievemmin perustein ja nuorempina kuin maahanmuuttajataustaisista. Maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla 2–5 päivän tutkimusjaksolla autismiepäily vahvistui suomalaisten vanhempien lapsia useammin.
Myöskään suomen kielen taidon puutteellisuuteen tai kulttuurieroihin liittyvät tekijät eivät selitä ilmiötä. Päiväkeskukseen keskimäärin kolmen vuoden iässä lähetettäessä lapset eivät tyypillisesti puhuneet tai osoittaneet ymmärtävänsä mitään kieltä. Vanhemmat ovat lapsensa mukana päiväkeskuksessa ja heidän kanssaan kommunikoitaessa käytetään tarvittaessa heidän toivomustensa mukaista tulkkausta.
Lisätietoa:
Lastenneurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Mirjami Jolma, Päijät-Hämeen keskussairaala, Lastenneurologia ja Helsingin yliopisto mirjami.jolma@helsinki.fi p. 050 5700205
Lastenneurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Anne Sarajuuri, HUS Lasten ja nuorten sairaudet anne.sarajuuri@hus.fi p. 050 4272740
Linkki tutkimukseen:
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/maahanmuuttajien-lapsilla-on-suomessa-paljon-vaikeita-autismikirjon-hairioita/
Lääkärilehti:
Lääkärilehti - Maahanmuuttajien lapsilla on Suomessa paljon vaikeita autismikirjon häiriöitä (laakarilehti.fi)
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Hus.fi-palveluun kohdistuu ajoittainen palvelunestohyökkäys29.1.2023 16:47:54 EET | Tiedote
HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan hus.fi-verkkopalvelun toimintaan kohdistuu palvelunestohyökkäys, joka aiheuttaa häiriöitä ajoittain.
Eturauhassyövän hoito kehittyy26.1.2023 10:36:30 EET | Tiedote
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Vuonna 2020 eturauhassyöpään sairastui 5035 miestä. Väestön ikääntyessä paikallista eturauhassyöpää todetaan jatkuvasti lisää. Eturauhassyövän diagnostiikan ja hoitojen kehittyessä voimakkaasti on tilanne potilaalle lohdullinen.
Hyvinkään sairaalan yhteispäivystyksen sisäänkäynti muuttuu 1.2.2023 klo 7 alkaen24.1.2023 10:32:09 EET | Tiedote
Helmikuun alusta lähtien kulku Hyvinkään sairaalan yhteispäivystykseen tapahtuu päivällä ja illalla kello 07.00–21.30 B-sairaalan pääovesta (ovi B1) ja yöllä kello 21.30–07.00 päivystyksen ambulanssiovesta (ovi B3).
Suorana HUSista: Utvecklingen av diagnostiken och behandlingen av prostatacancer23.1.2023 13:28:50 EET | Kutsu
HUS ordnar korta informationsmöten som är öppna för alla om aktuella varierande ämnen. Nästa informationsmöte ordnas den 26.1.2023 kl. 10.
Suorana HUSista: Eturauhassyövän kehittyvä diagnostiikka ja hoito23.1.2023 13:23:40 EET | Kutsu
HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Seuraava infotilaisuus järjestetään 26.1.2023 kello 10.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme