Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

Tutkimus: Maailman onnellisin kansa on tyytyväinen asumiseensa – 60 prosenttia suomalaisista asuu haluamallaan tavalla

Jaa

Suomalaiset haluavat asua yleisimmin omassa omakotitalossa, kertoo Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen asumista käsittelevä osa. Neljännes suomalaisista asuu vuokralla, vaikka haluaisi asua omistamassaan kodissa.

Omistusasuminen on edelleen yleinen unelma suomalaisille. 71 prosenttia haluaa asua itse omistamassaan talossa tai huoneistossa, kertoo Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimus.

Asumismuodoista omakotitalo on suosituin, sillä 38 prosenttia suomalaisista unelmoi asuvansa omassa talossa. Omistamassaan kerros- tai rivitaloasunnossa taas haluaisi asua 33 prosenttia.

”Oma tupa on edelleen yleinen unelma suomalaisille. Pohjoismainen vertailu kuvaa kuitenkin, että unelma omakotitalosta on Suomessa muita maita harvinaisempi. Keskimäärin lähes puolet pohjoismaalaisista haluaisi asua omistamassaan talossa, norjalaisista jopa 55 prosenttia”, kertoo Danske Bankin vähittäispankin johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Vuokralla asumisen nimeää ihanneasumismuodokseen 15 prosenttia suomalaisista. Asumismuotona vuokraaminen on viime vuosina lisääntynyt, erityisesti suurissa kaupungeissa, mikä Laine-Tolosen mukaan heijastelee sitä, että oman kodin ostaminen karkaa useamman ulottuvilta erityisesti kasvukeskuksissa. Lisäksi erityisesti nuoret valitsevat jo useammin vuokra-asumisen muista syistä. Kyselyn mukaan tällä hetkellä noin neljännes vuokra-asujista haluaisi omistusasuntoon.

Suurin syy olla asumatta unelmansa mukaan onkin talous. Suomalaisista yli puolet kertoo, että ei voi hankkia haluamaansa kotia taloussyistä, kun taas Tanskassa talous on vain joka kolmannen asumisunelmien tiellä.

Kun katsotaan omistusmuotoa, 59 prosenttia suomalaisista asuu haluamallaan tavalla. Sama osuus suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen asumiseensa myös, kun tarkastellaan asuntotyyppiä.

”Omakotitalon ja kerros- tai rivitaloasunnon suosioon vaikuttaa paljon ikä. Nuorissa ikäluokissa, aina 18-vuotiaasta 54-vuotiaaksi saakka suurempi osa haaveilee omasta talosta. Eläkkeelle jäätyä yli 65-vuotiaana suurempi osa haluaakin jo asua mieluummin kerrostaloasunnossa”, Laine-Tolonen toteaa.

Alueellinen eriytyminen näkyy suomalaisten huolestuneisuudessa

Suomalaisten asumista on viime vuosina jakanut paitsi asuntomarkkinoiden alueellinen kehittyminen myös vuokrien nousu ja omistusasujia suosinut matala korkotaso. 10 prosenttia on huolissaan korkotason noususta.

”Asuntomarkkinoilla on nyt myös sellainen sukupolvi, joka ei ole nähnyt positiivisia korkoja tai kokenut asuntojen hintojen laskua. Alueelliset erot on hyvä tiedostaa ja huomata, että kaikkialla Suomessa kodin hinta ei myytäessä tule olemaan yhtä suuri saati korkeampi kuin ostettaessa.”

7 prosenttia on huolissaan, että oman asunnon hinta tulee laskemaan. Huoli on alueellinen: helsinkiläisistä aiheesta on huolissaan 5 prosenttia, kun itä- ja pohjoissuomalaisista lähes 15 prosenttia.

”Huoli oman asunnon arvon kehittymisestä on polttava kysymys. Finanssikriisin jälkeen asuntojen hinnat ovat kehittyneet eri puolilla Suomea epätasaisesti. Toisaalta omistusasuminen on Uudellamaalla harvinaisempaa kuin muualla maassa, minkä takia asuntojen hintakehitys ei huoleta”, Laine-Tolonen kiteyttää.

Tietoa tutkimuksesta

Danske Bank kysyi 3000 suomalaiselta, millä tasolla heidän taloudellinen mielenrauhansa on: millaisena oma taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuus suomalaisille itselleen näyttäytyy.

Sama kyselytutkimus toteutettiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mikä mahdollistaa mielenkiintoisen vertailun Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä.
Suomalaisista 38 prosenttia unelmoi asuvansa omistamassaan omakotitalossa. Omistamassaan asunnossa haluaisi taas asua 33 prosenttia suomalaisista. 15 prosenttia suomalaisista haluaa asua vuokralla.

Suomalaista 46 prosenttia asuu omassa asunnossa, kuten haluaakin. Vuokralla asuu 13 prosenttia suomalaisista, kuten haluaakin. 2 prosenttia suomalaisista asuu nyt omassa kodissa, mutta haluaa vuokralle. 23 prosenttia suomalaisista asuu nyt vuokralla, mutta haluaa omaan asuntoon.

20 prosenttia suomalaisista asuu omakotitalossa, kuten haluaakin. 39 prosenttia asuu asunnossa kerros- tai rivitalossa, kuten haluaakin. 20 prosenttia asuu asunnossa, mutta haluaisi asua omakotitalossa. 20 prosenttia taas asuu omakotitalossa, mutta haluaisi asuntoon.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Viestintäpäällikkö Sara Anttila, Danske Bank, sara.anttila@danskebank.fi, 050 564 1713

Tietoja julkaisijasta

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Televisiokatu 1
00075 DANSKE BANK

010 546 0000https://danskebank.fi

Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, ja haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

Kiinteistömaailmalle uusi omistaja - yhteistyö suomalaisen asuntokaupan kehittämiseksi jatkuu Danske Bankin kanssa strategisena kumppanuutena3.9.2019 10:30:00 EESTTiedote

Danske Bank on myynyt Kiinteistömaailma Oy:n kotimaiselle osakeyhtiölle, jonka osakkaina ovat Risto Kyhälä sekä yhtiöittensä kautta Arto Martonen, Kenneth Kaarnimo ja Merasco Real Estate. Kaupan myötä Kiinteistömaailmalle saadaan yrittäjävetoinen, kiinteistövälitysalan sekä liiketoiminnan digitalisaation asiantuntijoista muodostuva omistajatiimi, jolla on vahva osaaminen ja sitoutuminen yhtiön kehittämiseen ja tulevaisuuden kasvun rakentamiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme