Tutkimus: Maailman onnellisin kansa on tyytyväinen asumiseensa – 60 prosenttia suomalaisista asuu haluamallaan tavalla
Omistusasuminen on edelleen yleinen unelma suomalaisille. 71 prosenttia haluaa asua itse omistamassaan talossa tai huoneistossa, kertoo Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimus.
Asumismuodoista omakotitalo on suosituin, sillä 38 prosenttia suomalaisista unelmoi asuvansa omassa talossa. Omistamassaan kerros- tai rivitaloasunnossa taas haluaisi asua 33 prosenttia.
”Oma tupa on edelleen yleinen unelma suomalaisille. Pohjoismainen vertailu kuvaa kuitenkin, että unelma omakotitalosta on Suomessa muita maita harvinaisempi. Keskimäärin lähes puolet pohjoismaalaisista haluaisi asua omistamassaan talossa, norjalaisista jopa 55 prosenttia”, kertoo Danske Bankin vähittäispankin johtaja Riikka Laine-Tolonen.
Vuokralla asumisen nimeää ihanneasumismuodokseen 15 prosenttia suomalaisista. Asumismuotona vuokraaminen on viime vuosina lisääntynyt, erityisesti suurissa kaupungeissa, mikä Laine-Tolosen mukaan heijastelee sitä, että oman kodin ostaminen karkaa useamman ulottuvilta erityisesti kasvukeskuksissa. Lisäksi erityisesti nuoret valitsevat jo useammin vuokra-asumisen muista syistä. Kyselyn mukaan tällä hetkellä noin neljännes vuokra-asujista haluaisi omistusasuntoon.
Suurin syy olla asumatta unelmansa mukaan onkin talous. Suomalaisista yli puolet kertoo, että ei voi hankkia haluamaansa kotia taloussyistä, kun taas Tanskassa talous on vain joka kolmannen asumisunelmien tiellä.
Kun katsotaan omistusmuotoa, 59 prosenttia suomalaisista asuu haluamallaan tavalla. Sama osuus suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen asumiseensa myös, kun tarkastellaan asuntotyyppiä.
”Omakotitalon ja kerros- tai rivitaloasunnon suosioon vaikuttaa paljon ikä. Nuorissa ikäluokissa, aina 18-vuotiaasta 54-vuotiaaksi saakka suurempi osa haaveilee omasta talosta. Eläkkeelle jäätyä yli 65-vuotiaana suurempi osa haluaakin jo asua mieluummin kerrostaloasunnossa”, Laine-Tolonen toteaa.
Alueellinen eriytyminen näkyy suomalaisten huolestuneisuudessa
Suomalaisten asumista on viime vuosina jakanut paitsi asuntomarkkinoiden alueellinen kehittyminen myös vuokrien nousu ja omistusasujia suosinut matala korkotaso. 10 prosenttia on huolissaan korkotason noususta.
”Asuntomarkkinoilla on nyt myös sellainen sukupolvi, joka ei ole nähnyt positiivisia korkoja tai kokenut asuntojen hintojen laskua. Alueelliset erot on hyvä tiedostaa ja huomata, että kaikkialla Suomessa kodin hinta ei myytäessä tule olemaan yhtä suuri saati korkeampi kuin ostettaessa.”
7 prosenttia on huolissaan, että oman asunnon hinta tulee laskemaan. Huoli on alueellinen: helsinkiläisistä aiheesta on huolissaan 5 prosenttia, kun itä- ja pohjoissuomalaisista lähes 15 prosenttia.
”Huoli oman asunnon arvon kehittymisestä on polttava kysymys. Finanssikriisin jälkeen asuntojen hinnat ovat kehittyneet eri puolilla Suomea epätasaisesti. Toisaalta omistusasuminen on Uudellamaalla harvinaisempaa kuin muualla maassa, minkä takia asuntojen hintakehitys ei huoleta”, Laine-Tolonen kiteyttää.
Tietoa tutkimuksesta
Danske Bank kysyi 3000 suomalaiselta, millä tasolla heidän taloudellinen mielenrauhansa on: millaisena oma taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuus suomalaisille itselleen näyttäytyy.
Sama kyselytutkimus toteutettiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mikä mahdollistaa mielenkiintoisen vertailun Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä.
Suomalaisista 38 prosenttia unelmoi asuvansa omistamassaan omakotitalossa. Omistamassaan asunnossa haluaisi taas asua 33 prosenttia suomalaisista. 15 prosenttia suomalaisista haluaa asua vuokralla.
Suomalaista 46 prosenttia asuu omassa asunnossa, kuten haluaakin. Vuokralla asuu 13 prosenttia suomalaisista, kuten haluaakin. 2 prosenttia suomalaisista asuu nyt omassa kodissa, mutta haluaa vuokralle. 23 prosenttia suomalaisista asuu nyt vuokralla, mutta haluaa omaan asuntoon.
20 prosenttia suomalaisista asuu omakotitalossa, kuten haluaakin. 39 prosenttia asuu asunnossa kerros- tai rivitalossa, kuten haluaakin. 20 prosenttia asuu asunnossa, mutta haluaisi asua omakotitalossa. 20 prosenttia taas asuu omakotitalossa, mutta haluaisi asuntoon.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Viestintäpäällikkö Sara Anttila, Danske Bank, sara.anttila@danskebank.fi, 050 564 1713
Tietoja julkaisijasta
Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia.
Danske Bank on pohjoismainen yleispankki, jolla on vahvat alueelliset juuret ja tiivis yhteys ympäröivään maailmaan. Danske Bank -konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa, ja yhtiön osake on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. danskebank.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Suomalaisten usko lottovoittoon vaurastumisessa ei horju – moni kainostelee perintöjä16.9.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Danske Bankin varakkaimmat asiakkaat ovat tyypillisesti vaurastuneet perinnöllä tai yrityskaupalla. Suomalaisten mielestä lottovoitto on kuitenkin yrittäjyyttä hyväksytympi tapa vaurastua.
Danske Bankin sijoitusnäkemys: Varaudu markkinoiden kuohuntaan10.9.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Sijoittajilla on edessä kohonneen epävarmuuden ajanjakso, jolloin näemme aiempaa harvemmin positiivisia yllätyksiä talousluvuissa. Nyt on erityisen tärkeää huolehtia sijoitusten riittävästä hajautuksesta, toteaa Danske Bank sijoitusnäkemyksessään.
Asuntomarkkinakatsaus: Käänne asuntomarkkinoilla vihdoin käsillä6.9.2024 09:50:00 EEST | Tiedote
Asuntomarkkinoilla näkyy selkeitä elpymisen merkkejä, ja asuntokauppojen määrä on kesällä kääntynyt odotusten mukaisesti kasvuun, arvioi Danske Bank asuntomarkkinakatsauksessaan.
Suhdannekatsaus: Suomen talous kääntyy loppuvuonna kasvuun – useita valopilkkuja3.9.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Danske Bank pitää tuoreessa suhdannekatsauksessaan ennusteensa Suomen talouskasvusta ennallaan. Pankki ennustaa, että Suomen talous kasvaa loppuvuonna, vaikka koko vuonna bruttokansantuote supistuukin pankin arvion mukaan 0,4 prosenttia. Ensi vuodelle pankki ennustaa 1,8 prosentin kasvua.
Muistutuskutsu: Suomen talous matkaa kohti elpymistä – Danske Bank julkistaa talousennusteensa30.8.2024 08:50:00 EEST | Tiedote
Danske Bank julkaisee 3.9.2024 aamulla Nordic Outlook -raportin. Raportti kattaa Suomen ja Pohjoismaiden kansantalouksien lisäksi maailmantalouden keskeisten alueiden talousennusteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme