Tutkimus: Mistä suomalainen saa rahaa työttömäksi tai työkyvyttömäksi joutuessaan?

Epävarma nykytilanne, johon esimerkiksi pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä kiihtyvä inflaatio korkeine sähkön hintoineen ja nousevine koroineen vaikuttavat, on heikentänyt suomalaisten taloudellista tilannetta​. IRO Researchin vakuutuspalveluyritys Mysafetylle teettämän tutkimuksen* mukaan yli puolet (55 %) suomalaisista, nykytilasta huolimatta, on huolissaan taloudellisen tilanteensa heikkenemisestä. Erityisesti nuorissa aikuisissa (18–34-vuotiaat) neljä viidestä (78 %) kertoo olevansa huolissaan taloudellisen tilanteensa heikkenemisestä​. Myös naiset ovat miehiä enemmän huolissaan talouden heikkenemisestä – toisaalta naiset ovat paremmin varautuneet taloudellisesti epävarmempiin aikoihin.

Tilastokeskus: Joka viides arvioi työttömyysriskin kasvaneen omalla kohdallaan

Tukea IRO Researchin Mysafetylle teettämälle kyselytutkimukselle antaa Tilastokeskuksen maaliskuun lopulla julkaisema raportti, jonka mukaan kuluttajien nykytilan arvio kuten myös odotus omasta taloudesta heikkenivät ja olivat maaliskuussa hyvin matalalla tasolla. Kuluttajista 33 prosenttia arvioi, että heidän oman taloutensa tila on heikompi kuin maaliskuussa vuotta aiemmin. Joka viides (21 %) pelkäsi oman taloutensa huononevan vielä vuoden kuluessa.

Tilastokeskuksen mukaan työssä käyvät kuluttajat (palkansaajat ja yrittäjät) kokivat maaliskuussa omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan hieman kasvaneen. Työllisistä joka viides (19 %) arvioi työttömyysriskin kasvaneen omalla kohdallaan.

Lähes joka kymmenes ei tiedä, mistä saisi rahaa, jos jäisi työttömäksi

– Kuka tahansa voi sairastua tai jäädä työttömäksi, se on tosiasia. Kysymys onkin, kuinka hyvin olemme varautuneet pahan päivän varalle. Tutkimuksemme mukaan kaksi viidestä (41 %) on työttömyyskassan jäsen ja yhtä monta (40 %) kertoo säästäneensä pahan päivän varalle. Huolestuttavaa on, että lähes joka kymmenes suomalainen ei tiedä, mistä saisi rahaa, mikäli jäisi työttömäksi. Naisissa prosenttiluku on seitsemän ja miehissä jopa 10 prosenttia, kommentoi mySafetyn Suomen maajohtaja Johanna Abgottspon.

Abgottsponin mukaan tavoitteena tulisi olla, että oma taloudellinen tilanne olisi turvattu työttömyyden ja työkyvyttömyden varalta.

– Työttömyyden tai työkyvyttömyyden iskiessä omalle kohdalle, kukin joutuu varmasti miettimään rahanmenoa uudella tavalla. Turvaamalla oman taloutensa ennakoivasti, ei kuitenkaan joudu pohtimaan omien tai lasten harrastusten karsimista tai vaikka auton tai kodin myymistä, Abgottspon sanoo.  

Taloudenturvavakuutus vähentää tulonmenetystä

Mysafety tuo nyt Suomen markkinalle Ruotsissa suuren suosion saaneen vakuutusratkaisun, Mysafetyn Taloudenturvavakuutuksen, joka vähentää työkyvyttömyyden tai työttömyyden aiheuttamaa tulonmenetystä. Täydellisen työkyvyttömyyden ajalta vakuutus korvaa 600 euroa/kk, ja jäätyään kokonaan työttömäksi vasten tahtoaan vakuutus korvaa 300 euroa/kk. 

Vakuutus on suunnattu ensi sijassa pieni- ja keskituloisille sekä pätkätyössä oleville, kuten freelancereille, joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta säästää tarpeeksi isoa puskuria pidemmän työttömyyden tai työkyvyttömyyden varalle. Vakuutuksen ehtona on, että vakuutetulla on oikeus Kansaneläkelaitoksen maksamaan sairauspäivärahaan ja vakuutetun on oltava ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon ja hänen on saatava työttömyyskassan korvausta Suomessa. Vakuutuksesta maksettavat lisätulot ovat veronalaista tuloa.

– Taloudenturvavakuutus on Suomen markkinalla ainutlaatuinen ja kilpaileviin vakuutuksiin verrattuna se kattaa laajasti erilaiset työkyvyttömyyteen ja työttömyyteen liittyvät tapaukset. Kun on taloutta turvaava vakuutus, voi nukkua yön hyvin. Vakuutettuna ei tarvitse huolehtia siitä, miten käy, jos elämässä tapahtuu odottamaton käänne, sanoo Abgottspon.

*Tietoa tutkimuksesta
Iro Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 21.2.–1.3.2023 välisenä aikana internetissä Iro Research Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. ​Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000, ja ​tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.​ Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. +3,2 prosenttiyksikköä.​