Novo Nordisk Farma Oy

Tutkimus: Potilaat kaipaavat toimivampia hoitopolkuja – korona peruutti myös diabetespotilaiden hoitokäyntejä

Jaa

Koronapandemia vaikuttaa myös diabeteksen hoitoon. Yli neljänneksellä potilaista hoitokäyntejä on peruttu koronaepidemian takia. Myös omahoidossa havaittiin puutteita merkittävällä osalla vastaajista. Asiantuntijat muistuttavat, että katkokset ja viivästykset diabeteksen hoidossa voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveyshaittoja. Epidemian jatkuessa toimivan hoitopolun merkitys korostuu.

Yliopiston Apteekin ja Novo Nordiskin toteuttamassa Diabetes 2021 -tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia suomalaisilla diabetespotilailla on sairauden hoidosta ja millaisia tarpeita siihen liittyy. Vastaajilta kysyttiin, kuinka diabeteksen omahoito, lääkehoito ja hoitopolku ovat toteutuneet.

Vastaajista joka kuudes (16 %) kertoi peruneensa diabetekseen liittyviä hoitokäyntejään ja joka viides (20 %) kertoi hoitopaikan peruneen hoitokäyntejä epidemian vuoksi. Yhteensä peruutukset koskivat yli neljännestä (28 %) vastaajista. Lähes yhtä monella (24 %) vastaajalla tapaamisia oli muutettu etäkäynneiksi.

Tyypin 1 tai tyypin 2 diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista, joten hoitokäyntien peruminen ja siirtäminen koskettaa merkittävää joukkoa ihmisiä. Diabetespotilaat ovat yksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmistä.

”Tutkimus vahvistaa käsitystämme siitä, että koronavirusepidemia voi heikentää diabetespotilaiden hoitoa ja kasvattaa tulevaisuuden hoitovelkaa. Diabeteksen hoidossa ammattilaisten tuella ja säännöllisellä seurannalla on erityisen suuri merkitys, vaikka hoidon toteutuksesta vastaa pääosin potilas itse. Hyvällä omahoidolla voidaan ehkäistä liitännäissairauksia ja parantaa elämänlaatua, mutta jos hoidon seuranta ja oikea-aikainen tehostaminen jäävät koronaviruksen vuoksi toteutumatta, seuraukset voivat olla kauaskantoiset”, Novo Nordiskin lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen arvioi.

Hyvä omahoito vaatii toimivan hoitopolun 

Diabetes 2021 -tutkimus osoittaa, että monella potilaalla omahoito ei toteudu ohjeiden mukaisesti. Jopa 20 prosentilla potilaista vastaukset antavat viitteitä puutteellisesta omahoidosta tai muusta diabeteksen hoidon seurannasta. Esimerkiksi verensokerin seuranta ei kaikkien potilaiden kohdalla ollut optimaalista. Lisäksi erityisesti elintapahoito, kuten liikunta, uni ja painonhallinta, koettiin vaikeaksi. Suurin osa tallensi kuitenkin hoitoonsa liittyviä mittaustuloksia, ja 57 prosenttia kertoi olevansa kiinnostunut kirjaamaan arvoja myös sähköisesti.

Terveydenhuollosta saatavaa omahoidon ohjausta pidettiin tärkeänä, mutta saatuun tietoon ja tukeen ei oltu täysin tyytyväisiä (ka. 3,2/5,0). Yli puolet vastaajista (54 %) ilmoitti, että haluaisi enemmän diabetekseen liittyviä käyntejä, kontakteja ja neuvontaa lääkäreiden, hoitajien ja apteekkien kanssa.

”Diabetespotilaat haluaisivat saada lääkeneuvonnan lisäksi apteekista myös tietoa sairaudestaan. Toimivassa hoitopolussa potilas saa yhdenmukaisia viestejä kaikilta terveydenhuollon toimijoilta. Tutkimus osoitti, että merkittävä osa diabetespotilaista haluaa käyttää tiedon saamiseksi sähköisiä kanavia”, sanoo Yliopiston Apteekin tutkimuspäällikkö Kari Linden.

Yliopiston Apteekin Diabetes 2021 -kyselytutkimuksen aineisto kerättiin tammikuussa 2021. Kyselyyn vastasi 245 suomalaista, joilla oli diagnosoitu diabetes ja jotka saivat siihen lääkehoitoa.

Lisätiedot:

Tero Saukkonen, lääketieteellinen johtaja, Novo Nordisk Farma Oy
p. 040 843 3339, tskk@novonordisk.com

Kari Linden, tutkimuspäällikkö, Yliopiston Apteekki
p. 050 395 0647, kari.linden@ya.fi

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta: www.diabeteksesta.com

FAKTA: Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta

Diabetes on pitkäaikainen aineenvaihduntasairaus, jossa verensokeri on kohonnut insuliinin puutteen tai heikentyneen vaikutuksen vuoksi.1

  • Yli 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta, ja määrä kasvaa edelleen. Diabetes on yksi nopeimmin yleistyviä sairauksia Suomessa ja maailmassa.1
  • Diabetes voidaan luokitella eri tyyppeihin, joista yleisimpiä ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes.1
  • Tyypin 1 diabetes eli nuoruustyypin diabetes on perinnöllinen sairaus, jossa haima ei eritä elintoiminnolle välttämätöntä insuliinia. Suomessa tyypin 1 diabetespotilaita on noin 50 000.2
  • Tyypin 2 diabetes eli niin sanottu aikuisiän diabetes on pitkäaikaissairaus, jossa haima tuottaa insuliinia, mutta se vaikuttaa heikosti tai insuliinia ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Tyypin 2 diabetes on todettu 350 000 suomalaisella. Heidän lisäkseen noin 100 000 suomalaisen arvioidaan sairastavat kakkostyypin diabetesta tai sen esiastetta tietämättään.3,4
  • Diabeteksen hoidon kannalta tärkeitä ovat varhainen diagnoosi, potilaan opastaminen ja kannustus hyvään omahoitoon sekä optimaalinen lääkehoito.5
  • Diabeteksen hoito aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Jopa 10–15 % kaikista terveydenhuollon kustannuksista liittyy diabetekseen. 3,6,7

1 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomensisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä Diabetes. Käyvän hoidon tiivistelmät 26.3.2018. https://www.kaypahoito.fi/kht00063. Katsottu 17.3.2021.

2 Tyypin 1 diabetes. Diabetesliiton verkkosivut. https://www.diabetes.fi/diabetes/tyypin_1_diabetes. Katsottu 17.3.2021.

3 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomensisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus 18.5.2020. https://www.kaypahoito.fi/hoi50056. Katsottu 17.3.2021.

4 Tyypin 2 diabetes. Diabetesliiton verkkosivut. https://www.diabetes.fi/diabetes/tyypin_2_diabetes. Katsottu 17.3.2021.

5Laine MA, Järveläinen H, Vielma M ym. Diabeteksen hoidon toteutuminen ja kustannukset perusterveydenhuollossa. Esimerkkinä Paimion–Sauvon kansanterveyskuntayhtymä. Suomen Lääkärilehti 2020;75:818-824c. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/diabeteksen-hoidon-toteutuminen-ja-kustannukset-perusterveydenhuollossaesimerkkina-paimion-ndash-sauvon-kansanterveyskuntayhtyma/. Katsottu 17.3.2021.

6 Lavikainen P, Aarnio E, Jalkanen K ym. Impact of co-payment level increase of antidiabetic medications on glycaemic control: an interrupted time-series study among Finnish patients with type 2 diabetes. BMC Health Services Research (2020) 20:1095. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33246453. Katsottu 17.3.2021.

7 Diabetesliitto: Tuoreet diabetesluvut kertovat, että diabeteksen hoidossa ja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä riittää tekemistä. Diabetesliiton tiedote 8.6.2020.https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/diabetesliitto_tuoreet_diabetesluvut_kertovat_etta_diabeteksen_hoidossa_ja_tyypin_2_diabeteksen_ennaltaehkaisyssa_riittaa_tekemista.22613.news. Katsottu 19.3.2021.

FI21DI00025

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Novo Nordisk Farma Oy
Novo Nordisk Farma Oy
Linnoitustie 6
02600 ESPOO

020 762 5300http://www.novonordisk.fi

Novo Nordisk on johtava globaali lääkealan yritys, joka on perustettu vuonna 1923. Pääkonttorimme sijaitsee Tanskassa. Tavoitteemme on ajaa muutosta diabeteksen ja muiden vakavien kroonisten sairauksien, kuten lihavuuden ja harvinaisten veri- ja hormonaalisten sairauksien, voittamiseksi. Pyrimme siihen tekemällä uraauurtavia tieteellisiä läpimurtoja, laajentamalla lääkkeidemme saatavuutta sekä pyrkimällä ehkäisemään ja viime kädessä parantamaan sairauksia. Novo Nordisk työllistää noin 45 000 ihmistä 80 maassa ja markkinoi tuotteitaan noin 170 maassa. Novo Nordiskin B-osakkeet on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa (Novo-B) ja ADR:t New Yorkin pörssissä (NVO). Lisätietoja: novonordisk.comFacebookTwitterLinkedInYouTube.

 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Novo Nordisk Farma Oy

FinWeight-tutkimus: lihavuus heikentää työkykyä ja lisää sairauspoissaoloja – tunnistaminen sairaudeksi edistäisi hoitoa Suomessa, asiantuntijalääkäri sanoo9.11.2020 09:00:00 EET | Tiedote

Tuore FinWeight-tutkimus kartoitti ensimmäistä kertaa lihavuuden yhteyttä elämänlaatuun ja työkykyyn laajasti suomalaisessa aikuisväestössä. Tulokset osoittivat, että lihavat kokevat elämänlaatunsa ja työkykynsä normaalipainoisia heikommiksi ja raportoivat enemmän työpoissaoloja. Tehokas hoito voi kuitenkin parantaa elämänlaatua ja ehkäistä liitännäissairauksia. Tärkeä askel lihavuuden hoidossa on tunnistaa se sairaudeksi, tutkijaryhmässä mukana ollut Novo Nordiskin asiantuntijalääkäri Tero Saukkonen arvioi.

Tutkimus: Jopa 70 prosenttia tyypin 2 diabeteksen diagnooseista tehdään sattumalta – moni oire tunnetaan huonosti18.8.2020 07:00:00 EEST | Tiedote

Kakkostyypin diabetes voi vaikuttaa elämänlaatuun monin tavoin. Väsymys, unettomuus ja jaksamattomuus harrastaa nousivat esiin, kun Taloustutkimus kysyi tyypin 2 diabetespotilailta sairauden vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa. Tutkimuksen mukaan yli kahdella kolmesta potilaasta sairaus on havaittu sattumalta, ja moni kärsii oireista pitkäänkin ilman diagnoosia ja oikeaa hoitoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme