Tutkimus: Psykiatrisesti monioireisten lasten kokonaisoireilu väheni merkitsevästi intensiivisten ryhmähoitojaksojen ansiosta
Tutkimus on ensimmäinen kliinisessä ympäristössä toteutettu tieteellinen tutkimus, jossa ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian vaikuttavuutta tutkitaan psykiatrisesti monioireisilla lapsilla.
Mukana tutkimuksessa oli 103 HUSin lastenpsykiatrian avohoidon potilasta, jotka olivat psykiatrisesti monioireisia. Yli 70 prosentilla lapsista oli useampi kuin yksi psykiatrinen diagnoosi. Iältään lapset olivat 6–12-vuotiaita. Tutkimuksessa selvitettiin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (CBT) pohjautuvan ryhmähoitojakson välittömiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia.
52 lasta ohjautui suoraan HUSin lastenpsykiatrialla toteutettuun ryhmähoitojaksoon. Se koostui kahdestatoista tapaamisesta; 10 viikoittaisesta tapaamisesta ja kahdesta kertaustapaamisesta kuukauden välein. Kussakin hoitoryhmässä oli neljästä kuuteen lasta ja kaksi työntekijää. 51 lasta sai ryhmään jonottaessaan HUSin lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon tavanomaista hoitoa (TAU) noin kolmen kuukauden ajan, minkä jälkeen he osallistuivat ryhmäjaksoon.
Tulokset osoittivat, että lasten kokonaisoireilu sekä niin sisäänpäin kuin ulospäin suuntautuva oireilu vähenivät tilastollisesti merkitsevästi tutkimuksen aikana.Yli 45 prosenttia lapsista voitiin uloskirjata lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidosta seurantavaiheen aikana.
”Psykiatrisesti monioireiset lapset hyötyivät lyhytaikaisista, intensiivisistä ryhmähoitojaksoista. Tulokset herättävät toiveita siitä, että psyykkisesti monioireiset lapset voitaisiin jatkossa ohjata ennaltaehkäisevien ja hoidollisten ryhmäjaksojen piiriin jo varhaisemmassa vaiheessa”, kertoo neuropsykologi Sarianna Barron-Linnankoski HUSin lastenpsykiatriasta.
Tutkimustulosten perusteella ryhmäjaksolla saavutettiin yhtä hyvä hoitotulos kuin TAU-hoidolla, joka koostui harvajaksoisemmista, mutta yksilöllisesti räätälöidyistä ja yksilöllisesti toteutetuista erikoissairaanhoidon avohoidon palveluista.
Ryhmämuotoisen hoitojakson aikana lasten kokonaisoireilu lievittyi vanhempien arvioimana kliinisen raja-arvon ylittävästä oireilusta normaalitasolle. Tutkimuksessa havaittiin välitöntä lievittymistä vanhempien ja opettajien arvioimissa sisäänpäin suuntautuvissa käytösoireissa. Lisäksi todettiin sekä välitöntä että pitkäkestoista lievittymistä vanhempien arvioimissa ulospäin suuntautuvissa oireissa. Vastaavasti TAU-hoidon aikana lasten kokonaisoireilu ja sekä sisään- että ulospäin suuntautuvat oireet vähenivät.
”Tuloksilla on merkitystä lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon kasvaneeseen kysyntään. Ryhmähoito edellyttää vähemmän henkilöstöresursseja lasta kohden. Mielenterveyspalvelujen laajentaminen ja ryhmähoitojen saatavuuden parantaminen perustasolla voisi auttaa vastaamaan lasten lisääntyneeseen psykiatrisen hoidon tarpeeseen, erityisesti lieväasteisten oireiden kohdalla. Erityistason rajalliset lastenpsykiatrian asiantuntijaresurssit voitaisiin kohdentaa tehokkaammin niitä eniten tarvitseville.”, Barron-Linnankoski sanoo.
TAU-hoidon toteuttaminen psykiatrisesti monioireisten lasten hoidossa edellyttää laajaa koulutusta, asiantuntemusta ja kokemusta. CBT-ryhmäjaksojen toteuttaminen on mahdollista myös perusterveydenhuollon tasolla. Menetelmäkoulutuksia on saatavilla terveys-, sosiaali-, kasvatusalan ammattilaisille.
Lisätiedot:
neuropsykologi Sarianna Barron-Linnankoski, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, sarianna.barron-linnankoski@hus.fi p. 050 3875783
Tutkimusartikkeli: https://www.mdpi.com/2227-9067/9/11/1602
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Vanlig axeloperation ger ingen nytta för patienten12.12.2025 10:28:37 EET | Pressmeddelande
Den finländska studien FIMPACT (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) har i en tioårsuppföljning visat att operationen inte ger någon fördel jämfört med andra behandlingsformer. Den axeldekompressionsoperation som länge använts vid behandling av axelsmärta minskar enligt studien inte smärtan och förbättrar inte heller funktionsförmågan eller livskvaliteten jämfört med placebokirurgi eller intensifierad fysioterapi.
Yleinen olkapään leikkaus ei tuo hyötyä potilaalle12.12.2025 10:28:37 EET | Tiedote
Suomalainen FIMPACT-tutkimus (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) on osoittanut kymmenen vuoden seurannassa, ettei leikkauksesta ole hyötyä verrattuna muihin hoitomuotoihin. Pitkään olkakivun hoidossa käytetty avarrusleikkaus ei tutkimusten mukaan paranna kipua, toimintakykyä tai elämänlaatua verrattuna lumeleikkaukseen tai tehostettuun fysioterapiaan.
Common shoulder surgery does not offer benefit to the patient12.12.2025 10:28:37 EET | Press release
The Finnish FIMPACT trial (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial) has in a follow-up of ten years shown that surgery does not offer any benefit compared to other forms of treatment. According to studies, decompression surgery (arthroscopic subacromial decompression, ASD), which has long been used in the treatment of shoulder pain, does not reduce the pain or improve functional capacity or the quality of life when compared to placebo surgery or intensified physiotherapy.
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 15 december11.12.2025 15:14:06 EET | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse behandlar på sitt möte den 15 december verksamheten och ekonomin i januari–oktober 2025 samt den sista årsprognosen för 2025. Sammanslutningens styrelse ska också behandla HUS långsiktig plan för fastigheter och verksamhetslokaler samt utvecklingen av Kirurgiska sjukhusets fastighet. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad. HUS medietjänst betjänar medier måndag–torsdag kl. 10–16, fredag kl. 10–15 på numret 050 427 2875 eller per e-post på viestinta@hus.fi. Se avvikande öppettider.
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 15.12.11.12.2025 15:14:06 EET | Tiedote
HUSin yhtymähallitus käsittelee 15.12. kokouksessaan tammi−lokakuun 2025 toimintaa ja taloutta sekä vuoden 2025 viimeistä vuosiennustetta. Yhtymähallituksen käsiteltäväksi tulee myös HUSin kiinteistöjen ja toimitilojen pitkän aikavälin suunnitelma sekä Kirurgisen sairaalan kiinteistön kehittäminen. Kokouksen esityslistan voi lukea täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme