TUTKIMUS: Pyrkimykset saattaa naiset Tansanian terveydenhuollon piiriin toistaiseksi hajanaisia ja tehottomia

Korkeatasoisten ja edullisten julkisten terveyspalveluiden merkitys on korostunut entisestään Covid-19 pandemian yhteydessä. Naisten terveydenhuollon saatavuus on kehittyvissä maissa tyypillisesti heikompi johtuen taloudellisista ja sosiaalisista esteistä. Lisäksi naisten terveyteen liittyvät tarpeet ovat erilaisia kuin miehillä johtuen muun muassa raskauteen liittyvistä tarpeista, korkeammasta tartuntatautiriskistä ja muista terveysriskeistä (esim. perheväkivalta).
Tansaniassa naisten terveyteen liittyvät tarpeet ovat herättäneet huomiota muun muassa maan korkean äitiyskuolleisuuden vuoksi. Samanaikaisesti Tansanian hallitus on ehdottanut pakollista sairausvakuutusjärjestelmää tärkeimpänä tulevaisuuden sosiaalipoliittisena laajennuksena. Tämän vuoksi on keskeistä selvittää, kuinka olemassa oleva terveysjärjestelmä palvelee naisia (erityisesti epävirallisella sektorilla, jossa työntekijöillä ei ole työsuhteen tarjoamaa sairausvakuutusta) ja mitkä seikat on otettava huomioon sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän universaalin sairausvakuutusjärjestelmän saavuttamiseksi.
Uusi Laboren ja UNU-WIDERin tutkimus valottaa, kuinka uudistukset ja politiikkatoimet terveyssektorilla ovat kehittyneet kahden viime vuosikymmenen aikana. Tutkimuksessa fokusoidaan analyysiä erityisesti työikäisten naisten taloudellisiin edellytyksiin, jotta terveyspalvelujen käyttö olisi kustannusten osalta mahdollista. Tämän lisäksi tutkimus analysoi eri vaihtoehtoja universaalin sairausvakuutuksen järjestämiseksi, hyödyntäen esimerkkejä muista Saharan eteläpuolisista maista.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Tansanian terveydenhuollon piiriin pääsemistä edistävät politiikkatoimet (eri vakuutusohjelmat, maksuvapautukset yms.) ovat hajanaisia, eivätkä tarjoa taloudellista turvaa terveysshokkien osalta naisille eivätkä naisjohtoisille kotitalouksille, joissa on vain yksi tulonsaaja. Vaikka yleinen maksuperusteinen sairausvakuutusjärjestelmä voisi olla askel kohti edistystä, tulevan järjestelmän kuuluu ottaa huomioon erityisesti naisten heikommat taloudelliset edellytykset suoriutua vakuutusmaksuista, sekä terveyspalvelujen laatu ja kattavuus suhteessa naisten terveystarpeisiin.
”Uudistusta suunniteltaessa on varmistettava, että järjestelmä on oikeudenmukainen, kattava ja riittävä, jotta naiset tuloryhmästä, työsuhteen muodosta (virallinen vs. epävirallinen sektori) ja perhetyypistä huolimatta pääsevät sen osallisiksi ja terveydenhuolto toteutuisi maassa kansalaisoikeutena.”, toteaa johtava tutkija Milla Nyyssölä Laboresta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin ns. Scoping Review -menetelmää, joka on laadullinen kartoittava kirjallisuuskatsaus aiheeseen. Scoping Review tutkimukset hyödyntävät aineistoa moninaisista lähteistä. Tutkimuksessa käytettiin akateemista kirjallisuutta, luotettavia raportteja ja luotettavien tutkimusorganisaatioiden tuottamia tilastotietoja ja tietokantoja. Lisäksi perehdyttiin myös Tansanian hallituksen politiikkaohjelmiin ja lakeihin, sekä mediatiedotteisiin tutkittavaan aiheeseen liittyen.
Linkki tutkimukseen: https://doi.org/10.35188/UNU-WIDER/2022/161-7
Työryhmä:
- sosiaalipolitiikan tutkija Roosa Lambin (YTT), UNU-WIDER (vastaava kirjoittaja)
- johtava tutkija Milla Nyyssölä (KTM) LABORE
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijatyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

