Korkeatasoisten ja edullisten julkisten terveyspalveluiden merkitys on korostunut entisestään Covid-19 pandemian yhteydessä. Naisten terveydenhuollon saatavuus on kehittyvissä maissa tyypillisesti heikompi johtuen taloudellisista ja sosiaalisista esteistä. Lisäksi naisten terveyteen liittyvät tarpeet ovat erilaisia kuin miehillä johtuen muun muassa raskauteen liittyvistä tarpeista, korkeammasta tartuntatautiriskistä ja muista terveysriskeistä (esim. perheväkivalta). 

Tansaniassa naisten terveyteen liittyvät tarpeet ovat herättäneet huomiota muun muassa maan korkean äitiyskuolleisuuden vuoksi. Samanaikaisesti Tansanian hallitus on ehdottanut pakollista sairausvakuutusjärjestelmää tärkeimpänä tulevaisuuden sosiaalipoliittisena laajennuksena. Tämän vuoksi on keskeistä selvittää, kuinka olemassa oleva terveysjärjestelmä palvelee naisia (erityisesti epävirallisella sektorilla, jossa työntekijöillä ei ole työsuhteen tarjoamaa sairausvakuutusta) ja mitkä seikat on otettava huomioon sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän universaalin sairausvakuutusjärjestelmän saavuttamiseksi.

Uusi Laboren ja UNU-WIDERin tutkimus valottaa, kuinka uudistukset ja politiikkatoimet terveyssektorilla ovat kehittyneet kahden viime vuosikymmenen aikana. Tutkimuksessa fokusoidaan analyysiä erityisesti työikäisten naisten taloudellisiin edellytyksiin, jotta terveyspalvelujen käyttö olisi kustannusten osalta mahdollista. Tämän lisäksi tutkimus analysoi eri vaihtoehtoja universaalin sairausvakuutuksen järjestämiseksi, hyödyntäen esimerkkejä muista Saharan eteläpuolisista maista. 

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Tansanian terveydenhuollon piiriin pääsemistä edistävät politiikkatoimet (eri vakuutusohjelmat, maksuvapautukset yms.) ovat hajanaisia, eivätkä tarjoa taloudellista turvaa terveysshokkien osalta naisille eivätkä naisjohtoisille kotitalouksille, joissa on vain yksi tulonsaaja. Vaikka yleinen maksuperusteinen sairausvakuutusjärjestelmä voisi olla askel kohti edistystä, tulevan järjestelmän kuuluu ottaa huomioon erityisesti naisten heikommat taloudelliset edellytykset suoriutua vakuutusmaksuista, sekä terveyspalvelujen laatu ja kattavuus suhteessa naisten terveystarpeisiin.

”Uudistusta suunniteltaessa on varmistettava, että järjestelmä on oikeudenmukainen, kattava ja riittävä, jotta naiset tuloryhmästä, työsuhteen muodosta (virallinen vs. epävirallinen sektori) ja perhetyypistä huolimatta pääsevät sen osallisiksi ja terveydenhuolto toteutuisi maassa kansalaisoikeutena.”, toteaa johtava tutkija Milla Nyyssölä Laboresta.

Tutkimuksessa hyödynnettiin ns. Scoping Review -menetelmää, joka on laadullinen kartoittava kirjallisuuskatsaus aiheeseen. Scoping Review tutkimukset hyödyntävät aineistoa moninaisista lähteistä. Tutkimuksessa käytettiin akateemista kirjallisuutta, luotettavia raportteja ja luotettavien tutkimusorganisaatioiden tuottamia tilastotietoja ja tietokantoja. Lisäksi perehdyttiin myös Tansanian hallituksen politiikkaohjelmiin ja lakeihin, sekä mediatiedotteisiin tutkittavaan aiheeseen liittyen.

Linkki tutkimukseen: https://doi.org/10.35188/UNU-WIDER/2022/161-7

Työryhmä:

• sosiaalipolitiikan tutkija Roosa Lambin (YTT), UNU-WIDER (vastaava kirjoittaja) 
• johtava tutkija Milla Nyyssölä (KTM) LABORE