TUTKIMUS: Pyrkimykset saattaa naiset Tansanian terveydenhuollon piiriin toistaiseksi hajanaisia ja tehottomia
22.4.2022 09:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Korkeatasoisten ja edullisten julkisten terveyspalveluiden merkitys on korostunut entisestään Covid-19 pandemian yhteydessä. Naisten terveydenhuollon saatavuus on kehittyvissä maissa tyypillisesti heikompi johtuen taloudellisista ja sosiaalisista esteistä. Lisäksi naisten terveyteen liittyvät tarpeet ovat erilaisia kuin miehillä johtuen muun muassa raskauteen liittyvistä tarpeista, korkeammasta tartuntatautiriskistä ja muista terveysriskeistä (esim. perheväkivalta).
Tansaniassa naisten terveyteen liittyvät tarpeet ovat herättäneet huomiota muun muassa maan korkean äitiyskuolleisuuden vuoksi. Samanaikaisesti Tansanian hallitus on ehdottanut pakollista sairausvakuutusjärjestelmää tärkeimpänä tulevaisuuden sosiaalipoliittisena laajennuksena. Tämän vuoksi on keskeistä selvittää, kuinka olemassa oleva terveysjärjestelmä palvelee naisia (erityisesti epävirallisella sektorilla, jossa työntekijöillä ei ole työsuhteen tarjoamaa sairausvakuutusta) ja mitkä seikat on otettava huomioon sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän universaalin sairausvakuutusjärjestelmän saavuttamiseksi.
Uusi Laboren ja UNU-WIDERin tutkimus valottaa, kuinka uudistukset ja politiikkatoimet terveyssektorilla ovat kehittyneet kahden viime vuosikymmenen aikana. Tutkimuksessa fokusoidaan analyysiä erityisesti työikäisten naisten taloudellisiin edellytyksiin, jotta terveyspalvelujen käyttö olisi kustannusten osalta mahdollista. Tämän lisäksi tutkimus analysoi eri vaihtoehtoja universaalin sairausvakuutuksen järjestämiseksi, hyödyntäen esimerkkejä muista Saharan eteläpuolisista maista.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Tansanian terveydenhuollon piiriin pääsemistä edistävät politiikkatoimet (eri vakuutusohjelmat, maksuvapautukset yms.) ovat hajanaisia, eivätkä tarjoa taloudellista turvaa terveysshokkien osalta naisille eivätkä naisjohtoisille kotitalouksille, joissa on vain yksi tulonsaaja. Vaikka yleinen maksuperusteinen sairausvakuutusjärjestelmä voisi olla askel kohti edistystä, tulevan järjestelmän kuuluu ottaa huomioon erityisesti naisten heikommat taloudelliset edellytykset suoriutua vakuutusmaksuista, sekä terveyspalvelujen laatu ja kattavuus suhteessa naisten terveystarpeisiin.
”Uudistusta suunniteltaessa on varmistettava, että järjestelmä on oikeudenmukainen, kattava ja riittävä, jotta naiset tuloryhmästä, työsuhteen muodosta (virallinen vs. epävirallinen sektori) ja perhetyypistä huolimatta pääsevät sen osallisiksi ja terveydenhuolto toteutuisi maassa kansalaisoikeutena.”, toteaa johtava tutkija Milla Nyyssölä Laboresta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin ns. Scoping Review -menetelmää, joka on laadullinen kartoittava kirjallisuuskatsaus aiheeseen. Scoping Review tutkimukset hyödyntävät aineistoa moninaisista lähteistä. Tutkimuksessa käytettiin akateemista kirjallisuutta, luotettavia raportteja ja luotettavien tutkimusorganisaatioiden tuottamia tilastotietoja ja tietokantoja. Lisäksi perehdyttiin myös Tansanian hallituksen politiikkaohjelmiin ja lakeihin, sekä mediatiedotteisiin tutkittavaan aiheeseen liittyen.
Linkki tutkimukseen: https://doi.org/10.35188/UNU-WIDER/2022/161-7
Työryhmä:
- sosiaalipolitiikan tutkija Roosa Lambin (YTT), UNU-WIDER (vastaava kirjoittaja)
- johtava tutkija Milla Nyyssölä (KTM) LABORE
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijatyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme