TUTKIMUS: Pyrkimykset saattaa naiset Tansanian terveydenhuollon piiriin toistaiseksi hajanaisia ja tehottomia

Korkeatasoisten ja edullisten julkisten terveyspalveluiden merkitys on korostunut entisestään Covid-19 pandemian yhteydessä. Naisten terveydenhuollon saatavuus on kehittyvissä maissa tyypillisesti heikompi johtuen taloudellisista ja sosiaalisista esteistä. Lisäksi naisten terveyteen liittyvät tarpeet ovat erilaisia kuin miehillä johtuen muun muassa raskauteen liittyvistä tarpeista, korkeammasta tartuntatautiriskistä ja muista terveysriskeistä (esim. perheväkivalta).
Tansaniassa naisten terveyteen liittyvät tarpeet ovat herättäneet huomiota muun muassa maan korkean äitiyskuolleisuuden vuoksi. Samanaikaisesti Tansanian hallitus on ehdottanut pakollista sairausvakuutusjärjestelmää tärkeimpänä tulevaisuuden sosiaalipoliittisena laajennuksena. Tämän vuoksi on keskeistä selvittää, kuinka olemassa oleva terveysjärjestelmä palvelee naisia (erityisesti epävirallisella sektorilla, jossa työntekijöillä ei ole työsuhteen tarjoamaa sairausvakuutusta) ja mitkä seikat on otettava huomioon sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän universaalin sairausvakuutusjärjestelmän saavuttamiseksi.
Uusi Laboren ja UNU-WIDERin tutkimus valottaa, kuinka uudistukset ja politiikkatoimet terveyssektorilla ovat kehittyneet kahden viime vuosikymmenen aikana. Tutkimuksessa fokusoidaan analyysiä erityisesti työikäisten naisten taloudellisiin edellytyksiin, jotta terveyspalvelujen käyttö olisi kustannusten osalta mahdollista. Tämän lisäksi tutkimus analysoi eri vaihtoehtoja universaalin sairausvakuutuksen järjestämiseksi, hyödyntäen esimerkkejä muista Saharan eteläpuolisista maista.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Tansanian terveydenhuollon piiriin pääsemistä edistävät politiikkatoimet (eri vakuutusohjelmat, maksuvapautukset yms.) ovat hajanaisia, eivätkä tarjoa taloudellista turvaa terveysshokkien osalta naisille eivätkä naisjohtoisille kotitalouksille, joissa on vain yksi tulonsaaja. Vaikka yleinen maksuperusteinen sairausvakuutusjärjestelmä voisi olla askel kohti edistystä, tulevan järjestelmän kuuluu ottaa huomioon erityisesti naisten heikommat taloudelliset edellytykset suoriutua vakuutusmaksuista, sekä terveyspalvelujen laatu ja kattavuus suhteessa naisten terveystarpeisiin.
”Uudistusta suunniteltaessa on varmistettava, että järjestelmä on oikeudenmukainen, kattava ja riittävä, jotta naiset tuloryhmästä, työsuhteen muodosta (virallinen vs. epävirallinen sektori) ja perhetyypistä huolimatta pääsevät sen osallisiksi ja terveydenhuolto toteutuisi maassa kansalaisoikeutena.”, toteaa johtava tutkija Milla Nyyssölä Laboresta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin ns. Scoping Review -menetelmää, joka on laadullinen kartoittava kirjallisuuskatsaus aiheeseen. Scoping Review tutkimukset hyödyntävät aineistoa moninaisista lähteistä. Tutkimuksessa käytettiin akateemista kirjallisuutta, luotettavia raportteja ja luotettavien tutkimusorganisaatioiden tuottamia tilastotietoja ja tietokantoja. Lisäksi perehdyttiin myös Tansanian hallituksen politiikkaohjelmiin ja lakeihin, sekä mediatiedotteisiin tutkittavaan aiheeseen liittyen.
Linkki tutkimukseen: https://doi.org/10.35188/UNU-WIDER/2022/161-7
Työryhmä:
- sosiaalipolitiikan tutkija Roosa Lambin (YTT), UNU-WIDER (vastaava kirjoittaja)
- johtava tutkija Milla Nyyssölä (KTM) LABORE
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijatyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin18.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Laboren selvityksen mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen toteuttamat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät erityisesti palvelualojen työntekijöiden toimeentuloa. Eniten kärsivät osa-aikatyötä tekevät ja soviteltua työttömyysetuutta saaneet.
Nettomenojen rajoitteet olisivat ”velkajarrua” parempia kansallisia sääntöjä16.9.2025 12:20:25 EEST | Blogi
Suomen hallituksen esittämä ”velkajarru” voi kuulostaa yksinkertaiselta keinolta hillitä velkaantumista, mutta käytännössä se voi pakottaa leikkaamaan menoja juuri silloin, kun talous on taantumassa. Ilkka Kiema perustelee blogikirjoituksessaan, miksi nettomenojen kasvulle asetetut rajoitteet olisivat velkasuhteeseen sidottuja tavoitteita parempia kansallisia sääntöjä: ne ovat läpinäkyvämpiä, sallivat suhdanteiden tasaamisen ja tukevat laajempaa poliittista keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista.
Koulutusalalla suuri merkitys tulojen kannalta kaikilla koulutusasteilla11.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren tuoreen analyysin mukaan koulutustaso ja tulot kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä 35–40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Eri koulutusaloilta valmistuneiden välillä on kuitenkin suuria tuloeroja kaikilla koulutusasteilla – jopa ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat ansaita enemmän kuin yliopistosta valmistuneet.
Eduskuntapuheiden poliittinen polarisaatio on kasvanut 1990-luvulta, mutta jää edelleen kauas 1970-luvun tasosta9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Lisääntyneen polarisaation on julkisessa keskustelussa pelätty johtavan jopa demokratian rapautumiseen. Vasta julkaistu tutkimus tarkastelee Suomen eduskuntapuheita vuosina 1907–2018. Tulosten mukaan eduskunnan vasemmiston ja oikeiston välinen polarisaatio on vaihdellut huomattavasti sadan vuoden aikana. Vaikka polarisaatio on kasvanut viime vuosikymmeninä, nykytilanne ei ole poikkeuksellinen. Eniten vastakkainasettelua oli 1970-luvulla.
Meneekö meillä huonommin kuin vanhemmillamme? Mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme4.9.2025 11:11:14 EEST | Blogi
Tuoreessa Social Sustainability in Ageing Welfare States -kirjassa käsitellään sosiaalista kestävyyttä eri näkökulmista. Laboren tutkijat Toni Juuti ja Ohto Kanninen avaavat omassa kirjaluvussaan, mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme ja tyytyväisyydestämme elämään. Tämä Toni Juutin Labore-blogi keskustelee samasta teemasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme