TUTKIMUS: Pyrkimykset saattaa naiset Tansanian terveydenhuollon piiriin toistaiseksi hajanaisia ja tehottomia

Korkeatasoisten ja edullisten julkisten terveyspalveluiden merkitys on korostunut entisestään Covid-19 pandemian yhteydessä. Naisten terveydenhuollon saatavuus on kehittyvissä maissa tyypillisesti heikompi johtuen taloudellisista ja sosiaalisista esteistä. Lisäksi naisten terveyteen liittyvät tarpeet ovat erilaisia kuin miehillä johtuen muun muassa raskauteen liittyvistä tarpeista, korkeammasta tartuntatautiriskistä ja muista terveysriskeistä (esim. perheväkivalta).
Tansaniassa naisten terveyteen liittyvät tarpeet ovat herättäneet huomiota muun muassa maan korkean äitiyskuolleisuuden vuoksi. Samanaikaisesti Tansanian hallitus on ehdottanut pakollista sairausvakuutusjärjestelmää tärkeimpänä tulevaisuuden sosiaalipoliittisena laajennuksena. Tämän vuoksi on keskeistä selvittää, kuinka olemassa oleva terveysjärjestelmä palvelee naisia (erityisesti epävirallisella sektorilla, jossa työntekijöillä ei ole työsuhteen tarjoamaa sairausvakuutusta) ja mitkä seikat on otettava huomioon sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän universaalin sairausvakuutusjärjestelmän saavuttamiseksi.
Uusi Laboren ja UNU-WIDERin tutkimus valottaa, kuinka uudistukset ja politiikkatoimet terveyssektorilla ovat kehittyneet kahden viime vuosikymmenen aikana. Tutkimuksessa fokusoidaan analyysiä erityisesti työikäisten naisten taloudellisiin edellytyksiin, jotta terveyspalvelujen käyttö olisi kustannusten osalta mahdollista. Tämän lisäksi tutkimus analysoi eri vaihtoehtoja universaalin sairausvakuutuksen järjestämiseksi, hyödyntäen esimerkkejä muista Saharan eteläpuolisista maista.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Tansanian terveydenhuollon piiriin pääsemistä edistävät politiikkatoimet (eri vakuutusohjelmat, maksuvapautukset yms.) ovat hajanaisia, eivätkä tarjoa taloudellista turvaa terveysshokkien osalta naisille eivätkä naisjohtoisille kotitalouksille, joissa on vain yksi tulonsaaja. Vaikka yleinen maksuperusteinen sairausvakuutusjärjestelmä voisi olla askel kohti edistystä, tulevan järjestelmän kuuluu ottaa huomioon erityisesti naisten heikommat taloudelliset edellytykset suoriutua vakuutusmaksuista, sekä terveyspalvelujen laatu ja kattavuus suhteessa naisten terveystarpeisiin.
”Uudistusta suunniteltaessa on varmistettava, että järjestelmä on oikeudenmukainen, kattava ja riittävä, jotta naiset tuloryhmästä, työsuhteen muodosta (virallinen vs. epävirallinen sektori) ja perhetyypistä huolimatta pääsevät sen osallisiksi ja terveydenhuolto toteutuisi maassa kansalaisoikeutena.”, toteaa johtava tutkija Milla Nyyssölä Laboresta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin ns. Scoping Review -menetelmää, joka on laadullinen kartoittava kirjallisuuskatsaus aiheeseen. Scoping Review tutkimukset hyödyntävät aineistoa moninaisista lähteistä. Tutkimuksessa käytettiin akateemista kirjallisuutta, luotettavia raportteja ja luotettavien tutkimusorganisaatioiden tuottamia tilastotietoja ja tietokantoja. Lisäksi perehdyttiin myös Tansanian hallituksen politiikkaohjelmiin ja lakeihin, sekä mediatiedotteisiin tutkittavaan aiheeseen liittyen.
Linkki tutkimukseen: https://doi.org/10.35188/UNU-WIDER/2022/161-7
Työryhmä:
- sosiaalipolitiikan tutkija Roosa Lambin (YTT), UNU-WIDER (vastaava kirjoittaja)
- johtava tutkija Milla Nyyssölä (KTM) LABORE
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijatyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Mika Maliranta toi taloustieteen äänen Suomi Areenan keskusteluihin30.6.2025 10:05:40 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta osallistui kesäkuussa 2025 useisiin ajankohtaisiin keskusteluihin Porin SuomiAreenassa. Hän toi tilaisuuksiin taloustieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa asiantuntemusta muun muassa tekoälyn vaikutuksista työelämään, koulutustason nostamisen välttämättömyydestä ja Suomen talouskasvun edellytyksistä.
Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat13.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?
Ennustearvio: Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua11.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,9 %. Huhtikuussa julkaistuun kevätennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti kauppasodan vuoksi. Ensi vuoden näkymät säilyvät uskottavina, mikäli kotimainen kysyntä vahvistuu loppuvuoden aikana. Ennustearvio perustuu tuoreisiin kansantalouden neljännesvuositietoihin ja on päivitys aiempaan ennusteeseen.
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme