Oulun yliopisto

Tutkimus selvittää saamelaiskokoelman palauttamisen taustoja ja merkitystä

Jaa
Suomen kansallismuseo päätti äkilliseltä tuntuneessa prosessissa palauttaa saamelaiskokoelman Inariin saamelaismuseo Siidaan vuonna 2017. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan tämän käänteen taustatekijöitä ja tutkitaan repatriaation eli saamelaisen kulttuuriperinnön palauttamispolitiikan mahdollisuuksia ja haasteita. Keskusteluun on osallistettu suomalaiset virkamiehet, museotyöläiset ja tutkijat, saamelaiset virkamiehet ja tutkijat sekä laaja saamelaisyhteisö.

Tutkimuksessa kysytään, millaiset prosessit ovat johtaneet museokokoelmien syntymiseen ja repatriaatioon. Miksi ja millaisia esineitä kokoelmiin kerättiin ja miten nämä kokoelmat eroavat Euroopan ja Pohjoismaiden välillä? Miten repatriaatiotilanne eroaa Pohjoismaiden välillä ja lopuksi, miltä tilanne Euroopassa näyttää? Millaisia mielipiteitä länsimaisissa museoissa ja kulttuuriperintötyöntekijöiden parissa on repatriaatiosta?

Taustalla vaikuttavia syitä on tärkeää ymmärtää, sillä vaikka saamelaiset ovat olleet repatriaatioon liittyvissä kysymyksissä aktiivisia vuosikymmeniä, on asia edennyt hitaasti. Taustoja avaava tutkimus auttaa ymmärtämään prosessin hitautta, repatriaation merkitystä ja syitä, jotka laukaisivat nopean muutoksen Suomessa.

Tutkimuksen avainkysymyksiä on, miksi repatriaatio on saamelaisille tärkeää. Tutkija näkee repatriaation saamelaisten ja enemmistömuseoiden välisenä dekolonialisaatioprosessina, jossa molempien osapuolten on kohdattava "yhteinen" epämiellyttävä historia. Tämän prosessin käytänteisiin vaikuttaa suuresti enemmistömuseoiden luonne ja käytännöt. Onko repatriaatio riittävä käsite, kun kulttuuriperinnön palautuksen merkitystä tarkastellaan saamelaisesta näkökulmasta? Tutkijan mielestä ei. Prosessin toinen vaihe on alkuperäiskansaistaminen, repatriaatioprosessin jatko saamelaisten yhteiskuntien sisällä. Se tuo perimätiedon ja -taidon takaisin esineisiin ja uudelleen sosiaalistaa ne osaksi elävää yhteiskuntaa. Tälle prosessille tutkija ehdottaa termiä "rematriaatio", se korostaa tarkemmin palauttamisen merkitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia saamelaiseen yhteiskuntaan.

Keskeisiä toimijoita tutkimuksen mukaan ovat ne museokokoelmissa sijaitsevat duodjit ja arkistomateriaalit, jotka kuvaavat museoesineiden käyttöä, historiaa ja niiden merkitystä tulevaisuudessa.

Tutkimus koostuu neljästä artikkelista, joista jokainen on itsenäinen tutkimus, mutta osa tutkimuskokonaisuutta, ja ne lähestyvät repatriaatioon liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista ja täydentävät toisiaan. Ajallisesti tutkimus keskittyy pääosin niihin vuosiin, kun tutkija on seurannut repatriaatioon liittyviä keskusteluja ja toiminut myös niiden aktivoijana. Artikkelien päämateriaali koostuu haastatteluista ja arkistomateriaaleista. Kaksi on toteutettu vuoropuhelussa suomalaisten kulttuuriperinnön ammattilaisten, museotyöntekijöiden ja arkeologien kanssa, kolme on tulosta vuoropuhelusta saamelaisten kanssa ja sisältävät vahvasti saamelaisen äänen.

Artikkeleissa käsitellään saamelaiskokoelmia ja niiden keräämistä, historiaa, käyttöä ja merkityksiä Suomen kansallismuseossa sekä niiden merkityksiä ja rooleja saamelaisten keskuudessa eri näkökulmista. Ensimmäinen artikkeli keskittyy suomalaisten arkeologien asenteisiin liittyen saamelaiskulttuuriperinnön repatriaatioon, sen hallintoon ja saamelaisten esihistoriaan liittyviin kysymyksiin vuoden 2015 alussa. Toinen, yhteisartikkeli Veli-Pekka Lehtolan kanssa, keskittyy saamelaisten kokoelmien keräämiseen, jotka suomalainen kansatieteilijä Toivo Immanuel Itkonen keräsi Suomen kansallismuseolle. Artikkelissa keskitytään Itkosen työhön yleisesti, mutta myös hänen keräämiensä kokoelmien alkuperään ja kokoelman potentiaaliseen merkitykseen saamelaisille. Kolmas keskittyy Suomen kansallismuseon kokoelman erityisiin merkityksiin saamelaisille duojáreille eli käsityöläisille sekä kansallismuseossa työskenteleville ammattilaisille. Neljäs artikkeli keskittyy yhteen tiettyyn duodjiin, Ládjogahpiriin, ja korostaa museokokoelmissa sijaitsevan duodjin potentiaalia nykypäivän saamelaiselle yhteiskunnalle.

Väitöskirja

Filosofian maisteri Eeva-Kristiina Nylander väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 10.2.2023. Saamelaisen kulttuurin alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Repatriaatiosta rematriaatioon. Saamelaisen kulttuuriperinnön palautuspolitiikan haasteet ja mahdollisuudet (From repatriation to rematriation: dismantling the attitudes and potentials behind the repatriation of Sámi heritage). Vastaväittäjänä toimii professori Gro Ween Oslon yliopistosta ja kustoksena professori Veli-Pekka Lehtola. Väitöstilaisuus alkaa auditorio Dollassa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa klo 12 ja sitä voi seurata etäyhteydellä https://sajos.fi/live

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

FM Eeva-Kristiina Nylander
p. 040 7045153
eevakristiinanylander@gmail.com


Viestintäasiantuntija
Anna-Maria Hietapelto
p. 040 7650015
anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Kuvat

FM Eeva-Kristiina Nylander. Kuva: Kansallismuseo / Omar El Mrabt
FM Eeva-Kristiina Nylander. Kuva: Kansallismuseo / Omar El Mrabt
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tiina Rajala, Tua Huomo, Pertti Korhonen ja Janne Saarikivi valittiin Oulun yliopiston hallitukseen1.6.2023 15:57:01 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston kollegio on valinnut neljä uutta jäsentä Oulun yliopiston hallitukseen. Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Tiina Rajala valittiin kaudelle 5.9.2023–31.12.2025. VTT:n Tulevaisuuden tuotteet ja palvelut -liiketoiminta-alueen johtaja Tua Huomo, Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen sekä kielitieteilijä, tietokirjailija Janne Saarikivi puolestaan kaudelle 1.1.2024–31.12.2025. Yliopiston kollegio päätti asiasta 31.5.2023. Päätös syntyi äänin 13–8.

Ihmisen hiki on ehtymätön tiedonlähde – Oulun yliopiston tutkijoiden kehittämä menetelmä voi auttaa tunnistamaan merkkejä jopa sairauksista17.5.2023 06:47:00 EEST | Tiedote

Iholle asetettuun laastariin kertyvä hiki ja sen sisältämät nanokokoiset vesikkelit eli eksosomit paljastavat tietoja elimistön tilasta ja voivat tuoda esiin merkkejä jopa erilaisista sairauksista. Oulun yliopiston tutkijoiden kehittämän menetelmän sovellusmahdollisuudet ulottuvat sairauksien diagnostiikan lisäksi myös lääketeollisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme