Tutkimus selvittää saamelaiskokoelman palauttamisen taustoja ja merkitystä
Tutkimuksessa kysytään, millaiset prosessit ovat johtaneet museokokoelmien syntymiseen ja repatriaatioon. Miksi ja millaisia esineitä kokoelmiin kerättiin ja miten nämä kokoelmat eroavat Euroopan ja Pohjoismaiden välillä? Miten repatriaatiotilanne eroaa Pohjoismaiden välillä ja lopuksi, miltä tilanne Euroopassa näyttää? Millaisia mielipiteitä länsimaisissa museoissa ja kulttuuriperintötyöntekijöiden parissa on repatriaatiosta?
Taustalla vaikuttavia syitä on tärkeää ymmärtää, sillä vaikka saamelaiset ovat olleet repatriaatioon liittyvissä kysymyksissä aktiivisia vuosikymmeniä, on asia edennyt hitaasti. Taustoja avaava tutkimus auttaa ymmärtämään prosessin hitautta, repatriaation merkitystä ja syitä, jotka laukaisivat nopean muutoksen Suomessa.
Tutkimuksen avainkysymyksiä on, miksi repatriaatio on saamelaisille tärkeää. Tutkija näkee repatriaation saamelaisten ja enemmistömuseoiden välisenä dekolonialisaatioprosessina, jossa molempien osapuolten on kohdattava "yhteinen" epämiellyttävä historia. Tämän prosessin käytänteisiin vaikuttaa suuresti enemmistömuseoiden luonne ja käytännöt. Onko repatriaatio riittävä käsite, kun kulttuuriperinnön palautuksen merkitystä tarkastellaan saamelaisesta näkökulmasta? Tutkijan mielestä ei. Prosessin toinen vaihe on alkuperäiskansaistaminen, repatriaatioprosessin jatko saamelaisten yhteiskuntien sisällä. Se tuo perimätiedon ja -taidon takaisin esineisiin ja uudelleen sosiaalistaa ne osaksi elävää yhteiskuntaa. Tälle prosessille tutkija ehdottaa termiä "rematriaatio", se korostaa tarkemmin palauttamisen merkitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia saamelaiseen yhteiskuntaan.
Keskeisiä toimijoita tutkimuksen mukaan ovat ne museokokoelmissa sijaitsevat duodjit ja arkistomateriaalit, jotka kuvaavat museoesineiden käyttöä, historiaa ja niiden merkitystä tulevaisuudessa.
Tutkimus koostuu neljästä artikkelista, joista jokainen on itsenäinen tutkimus, mutta osa tutkimuskokonaisuutta, ja ne lähestyvät repatriaatioon liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista ja täydentävät toisiaan. Ajallisesti tutkimus keskittyy pääosin niihin vuosiin, kun tutkija on seurannut repatriaatioon liittyviä keskusteluja ja toiminut myös niiden aktivoijana. Artikkelien päämateriaali koostuu haastatteluista ja arkistomateriaaleista. Kaksi on toteutettu vuoropuhelussa suomalaisten kulttuuriperinnön ammattilaisten, museotyöntekijöiden ja arkeologien kanssa, kolme on tulosta vuoropuhelusta saamelaisten kanssa ja sisältävät vahvasti saamelaisen äänen.
Artikkeleissa käsitellään saamelaiskokoelmia ja niiden keräämistä, historiaa, käyttöä ja merkityksiä Suomen kansallismuseossa sekä niiden merkityksiä ja rooleja saamelaisten keskuudessa eri näkökulmista. Ensimmäinen artikkeli keskittyy suomalaisten arkeologien asenteisiin liittyen saamelaiskulttuuriperinnön repatriaatioon, sen hallintoon ja saamelaisten esihistoriaan liittyviin kysymyksiin vuoden 2015 alussa. Toinen, yhteisartikkeli Veli-Pekka Lehtolan kanssa, keskittyy saamelaisten kokoelmien keräämiseen, jotka suomalainen kansatieteilijä Toivo Immanuel Itkonen keräsi Suomen kansallismuseolle. Artikkelissa keskitytään Itkosen työhön yleisesti, mutta myös hänen keräämiensä kokoelmien alkuperään ja kokoelman potentiaaliseen merkitykseen saamelaisille. Kolmas keskittyy Suomen kansallismuseon kokoelman erityisiin merkityksiin saamelaisille duojáreille eli käsityöläisille sekä kansallismuseossa työskenteleville ammattilaisille. Neljäs artikkeli keskittyy yhteen tiettyyn duodjiin, Ládjogahpiriin, ja korostaa museokokoelmissa sijaitsevan duodjin potentiaalia nykypäivän saamelaiselle yhteiskunnalle.
Filosofian maisteri Eeva-Kristiina Nylander väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 10.2.2023. Saamelaisen kulttuurin alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Repatriaatiosta rematriaatioon. Saamelaisen kulttuuriperinnön palautuspolitiikan haasteet ja mahdollisuudet (From repatriation to rematriation: dismantling the attitudes and potentials behind the repatriation of Sámi heritage). Vastaväittäjänä toimii professori Gro Ween Oslon yliopistosta ja kustoksena professori Veli-Pekka Lehtola. Väitöstilaisuus alkaa auditorio Dollassa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa klo 12 ja sitä voi seurata etäyhteydellä https://sajos.fi/live
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FM Eeva-Kristiina Nylander
p. 040 7045153
eevakristiinanylander@gmail.com
Viestintäasiantuntija
Anna-Maria Hietapelto
p. 040 7650015
anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tutkijat kehittävät uuden menetelmän metaanipäästöjen havaitsemiseen13.5.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Metaani on yksi ilmakehän voimakkaimmista kasvihuonekaasuista. Uudessa projektissa Oulun yliopiston Optoelektroniikan ja mittaustekniikan -tutkimusyksikön tutkijat yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun ja Keski-Ruotsin yliopiston FSCN- ja STC-tutkimuskeskuksien tutkijoiden kanssa kehittävät menetelmän päästöjen havaitsemiseksi ja määrän arvioimiseksi jätehuollossa, biokaasun tuotannossa, maataloudessa ja kosteikkojen ennallistamisessa.
Oulun yliopistolle excellence-laatuleima poikkeuksellisen korkealaatuisesta kehittämistyöstä12.5.2025 11:11:00 EEST | Tiedote
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on myöntänyt Oulun yliopistolle excellence-laatuleiman erinomaisesta toiminnan kehittämisestä. Arvioinnin mukaan yliopiston toiminta osoittaa innovatiivista edelläkävijyyttä ja pitkäjänteistä kehittämisotetta.
Kalastusvälineiden kierrätys laajenee koko Suomeen – Keräyspiste Erämessuilla 16.–18.5. Oulun yliopiston osastolla12.5.2025 06:16:00 EEST | Tiedote
Kalastusvälineet ovat merkittävimpiä merten muoviroskan lähteitä, ja niitä varten on alkamassa lain velvoittama erilliskeräys. Käytettyjen kalastusvälineiden keräystä ja kierrätysratkaisuja tutkitaan Oulun yliopiston johtamassa kansainvälisessä CIRCNETS-hankkeessa.
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu mukana valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa – suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja nyt yhdessä paikassa7.5.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ovat mukana uudessa valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan. Maksuton palvelu tekee opintojen löytämisestä ja vertailusta helppoa ja kiinnostavaa. Opinnot ovat tarjolla joustavasti kaikenikäisille, monet ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskeltavaa löytyy esimerkiksi kestävästä kehityksestä uusiin teknologioihin ja hyvinvoinnista terveyteen ja turvallisuusalaan.
Johtavien suomalaisyritysten 6G-hankkeessa kehitetään tulevaisuuden verkkoja6.5.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten yritysten ja akateemisten sidosryhmien uudessa hankkeessa tavoitteena on nopeuttaa 5G- ja 6G-verkkojen radiotaajuusteknologioiden suunnittelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme