Tutkimus: Suomalaiset, erityisesti suomalaisnaiset, tarttuneet Pohjoismaissa aktiivisimmin toimeen ilmastovaikutustensa pienentämiseksi

Suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia modernimpi ilmastotoimijakansa. He ovat tehneet ja suunnittelevat tekevänsä monia ympäristöystävällisyyteen pyrkiviä muutoksia kulutukseensa ja liikkumiseensa, osoittaa Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimus.

Yleisin keino muuttaa elintapoja ympäristöystävällisemmiksi on Suomessa ollut jätteiden parempi lajittelu, jota kertoo tehneensä 61 prosenttia suomalaisista. Kulutustottumuksia on muutettu vähentämällä vaatteiden, energian ja lihan kulutusta sekä ostamalla ympäristöystävällisempää ruokaa. Muut pohjoismaat jäävät lähes kaikilla mittareilla suomalaisten taakse ympäristöystävällisempien valintojen osalta. Suomalaisista vajaa kolmannes myös uskoo, että ilmastonmuutoksella tulee olemaan kielteisiä vaikutuksia heidän henkilökohtaiseen talouteensa.

”Ilmastonmuutos vaikuttaa kansantalouden moniin osa-alueisiin, kuten metsätalouteen, energian kulutukseen ja matkailuun niin maailmalla kuin Suomessa. Valtiovalta ja monet yritykset panostavat ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja näin ollen ilmiö varmasti vaikuttaa vähitellen lähes kaikkiin suomalaisiin tavalla tai toisella. Ilmastonmuutoksen torjunta ja muuttuvaan ilmastoon sopeutuminen ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä asioita, joten on tärkeää, että suomalaiset ovat valveutuneita oman taloutensa ja kulutustottumusten osalta”, toteaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Suomalaiset aikovat myös edelleen jatkaa toimia ympäristöystävällisemmän elämän osalta aktiivisemmin kuin pohjoismaiset naapurinsa. Tulevien viiden vuoden aikana yleisimmin suunnitelluksi ympäristöystävälliseksi elämänmuutokseksi nousee edelleen parempi jätteiden lajittelu (38 %). Vastaajista 36 prosenttia pyrkii vähentämään energiankulustaan kotona ja samansuuruinen joukko ostamaan ympäristöystävällisempää ruokaa.

Kun kaikilta pohjoismaalaisilta kysyttiin, mitkä ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt heitä eniten huolettavat, kaikissa maissa ykköshuoleksi nousivat sään ääri-ilmiöt. Suomalaisista ja tanskalaisista niistä on huolissaan joka toinen, ruotsalaisista ja norjalaisista harvempi (41 % ja 37 %).

Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisten huolissa korostuvat luonnon monimuotoisuuden häviäminen, ilmastonmuutoksesta johtuvat yhteiskunnalliset levottomuudet ja konfliktit sekä lisääntyvä ilmastopakolaisuus. Tanskalaiset ovat luonnollisesti muita pohjoismaalaisia enemmän huolissaan vedenpinnan noususta ja tulvista.

”Moniin muihin maihin verrattuna Suomi saattaa olla verraten turvassa ilmastonmuutoksen kaikkein ikävimmiltä suorilta vaikutuksilta, mutta maapallo ja maailmantalous ovat yhteisiä meille kaikille. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä ja kansallisen tason poliittisia toimia ympäristölainsäädännön ja verotuksen puolella, mutta myös yksilöiden omilla valinnoilla voi vaikuttaa. Esimerkiksi ruokahävikin minimointi tuntuu säästönä omassa kukkarossa ja samalla ilmastokin kiittää”, Kuoppamäki toteaa.

Tietoa tutkimuksesta

Danske Bank kysyi 3000 suomalaiselta, millä tasolla heidän taloudellinen mielenrauhansa on: millaisena oma taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuus suomalaisille itselleen näyttäytyy. Kysely toteutettiin 2.-21.3.2020.

Osittain sama kyselytutkimus toteutettiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mikä mahdollistaa mielenkiintoisen vertailun Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä. Tanskassa kyselyyn vastasi 5000 henkilöä ja Ruotsissa sekä Norjassa 1000.

Suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten näkemykset ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista omaan elämän olivat yksi kyselyn teemoista.

Suomalaisista ilmastonmuutoksen vaikutuksista on huolissaan vähintään jossain määrin 62 %. Tanskassa vastaava luku on 71 %. 55 % suomalaisista puolestaan arvelee, että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan heihin henkilökohtaisesti vähintään jossain määrin seuraavan 10 vuoden kuluessa. Tanskalaisista näin uskoo 56 %. Ruotsissa ja Norjassa näitä kysymyksiä ei esitetty.

Suomessa erityisesti naiset, 18–24-vuotiaat ja opiskelijat ovat huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja uskovat vaikutusten heijastuvan myös omaan elämäänsä seuraavan 10 vuoden aikana.

Suomalaisista ja tanskalaisista 29 % arvelee, että ilmastonmuutoksella tulee olemaan kielteinen vaikutus heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa seuraavan 10 vuoden kuluessa. Taloudellisten vaikutusten osalta epävarmuus on suurta, 41 % suomalaisista ja 36 % tanskalaisista ei osannut arvioida vaikuttaako ilmastonmuutos heidän talouteensa. Ruotsissa ja Norjassa kysymystä ei esitetty.