Tutkimus: Suomalaiset, erityisesti suomalaisnaiset, tarttuneet Pohjoismaissa aktiivisimmin toimeen ilmastovaikutustensa pienentämiseksi
Suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia modernimpi ilmastotoimijakansa. He ovat tehneet ja suunnittelevat tekevänsä monia ympäristöystävällisyyteen pyrkiviä muutoksia kulutukseensa ja liikkumiseensa, osoittaa Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimus.
Yleisin keino muuttaa elintapoja ympäristöystävällisemmiksi on Suomessa ollut jätteiden parempi lajittelu, jota kertoo tehneensä 61 prosenttia suomalaisista. Kulutustottumuksia on muutettu vähentämällä vaatteiden, energian ja lihan kulutusta sekä ostamalla ympäristöystävällisempää ruokaa. Muut pohjoismaat jäävät lähes kaikilla mittareilla suomalaisten taakse ympäristöystävällisempien valintojen osalta. Suomalaisista vajaa kolmannes myös uskoo, että ilmastonmuutoksella tulee olemaan kielteisiä vaikutuksia heidän henkilökohtaiseen talouteensa.
”Ilmastonmuutos vaikuttaa kansantalouden moniin osa-alueisiin, kuten metsätalouteen, energian kulutukseen ja matkailuun niin maailmalla kuin Suomessa. Valtiovalta ja monet yritykset panostavat ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja näin ollen ilmiö varmasti vaikuttaa vähitellen lähes kaikkiin suomalaisiin tavalla tai toisella. Ilmastonmuutoksen torjunta ja muuttuvaan ilmastoon sopeutuminen ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä asioita, joten on tärkeää, että suomalaiset ovat valveutuneita oman taloutensa ja kulutustottumusten osalta”, toteaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Suomalaiset aikovat myös edelleen jatkaa toimia ympäristöystävällisemmän elämän osalta aktiivisemmin kuin pohjoismaiset naapurinsa. Tulevien viiden vuoden aikana yleisimmin suunnitelluksi ympäristöystävälliseksi elämänmuutokseksi nousee edelleen parempi jätteiden lajittelu (38 %). Vastaajista 36 prosenttia pyrkii vähentämään energiankulustaan kotona ja samansuuruinen joukko ostamaan ympäristöystävällisempää ruokaa.
Kun kaikilta pohjoismaalaisilta kysyttiin, mitkä ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt heitä eniten huolettavat, kaikissa maissa ykköshuoleksi nousivat sään ääri-ilmiöt. Suomalaisista ja tanskalaisista niistä on huolissaan joka toinen, ruotsalaisista ja norjalaisista harvempi (41 % ja 37 %).
Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisten huolissa korostuvat luonnon monimuotoisuuden häviäminen, ilmastonmuutoksesta johtuvat yhteiskunnalliset levottomuudet ja konfliktit sekä lisääntyvä ilmastopakolaisuus. Tanskalaiset ovat luonnollisesti muita pohjoismaalaisia enemmän huolissaan vedenpinnan noususta ja tulvista.
”Moniin muihin maihin verrattuna Suomi saattaa olla verraten turvassa ilmastonmuutoksen kaikkein ikävimmiltä suorilta vaikutuksilta, mutta maapallo ja maailmantalous ovat yhteisiä meille kaikille. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä ja kansallisen tason poliittisia toimia ympäristölainsäädännön ja verotuksen puolella, mutta myös yksilöiden omilla valinnoilla voi vaikuttaa. Esimerkiksi ruokahävikin minimointi tuntuu säästönä omassa kukkarossa ja samalla ilmastokin kiittää”, Kuoppamäki toteaa.
Tietoa tutkimuksesta
Danske Bank kysyi 3000 suomalaiselta, millä tasolla heidän taloudellinen mielenrauhansa on: millaisena oma taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuus suomalaisille itselleen näyttäytyy. Kysely toteutettiin 2.-21.3.2020.
Osittain sama kyselytutkimus toteutettiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mikä mahdollistaa mielenkiintoisen vertailun Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä. Tanskassa kyselyyn vastasi 5000 henkilöä ja Ruotsissa sekä Norjassa 1000.
Suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten näkemykset ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista omaan elämän olivat yksi kyselyn teemoista.
Suomalaisista ilmastonmuutoksen vaikutuksista on huolissaan vähintään jossain määrin 62 %. Tanskassa vastaava luku on 71 %. 55 % suomalaisista puolestaan arvelee, että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan heihin henkilökohtaisesti vähintään jossain määrin seuraavan 10 vuoden kuluessa. Tanskalaisista näin uskoo 56 %. Ruotsissa ja Norjassa näitä kysymyksiä ei esitetty.
Suomessa erityisesti naiset, 18–24-vuotiaat ja opiskelijat ovat huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja uskovat vaikutusten heijastuvan myös omaan elämäänsä seuraavan 10 vuoden aikana.
Suomalaisista ja tanskalaisista 29 % arvelee, että ilmastonmuutoksella tulee olemaan kielteinen vaikutus heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa seuraavan 10 vuoden kuluessa. Taloudellisten vaikutusten osalta epävarmuus on suurta, 41 % suomalaisista ja 36 % tanskalaisista ei osannut arvioida vaikuttaako ilmastonmuutos heidän talouteensa. Ruotsissa ja Norjassa kysymystä ei esitetty.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aada Lätti, Danske Bank, puh. 050 498 8999, aada.latti@danskebank.fi
Tietoja julkaisijasta
Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi
Danske Bank on pohjoismainen yleispankki, jolla on vahvat alueelliset juuret ja tiivis yhteys ympäröivään maailmaan. Olemme yli 145 vuoden ajan auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa. Tarjoamme henkilö-, yritys- ja instituutioasiakkaille pankkipalveluiden lisäksi henki- ja eläkevakuutuksia, varainhoitoa, kiinteistönvälitys- ja leasing-palveluita.
Haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa kaikille sidosryhmillemme - asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme – ja tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, joka auttaa tekemään taloudellisista päätöksistä ja arjen pankkiasioinnista helppoa.
Danske Bank -konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa ja yhtiön osake on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. www.danskebank.com
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Ensiasunnon ostajat 2024: Varainsiirtoverovapauden poistaminen on vaikuttanut erityisesti naisiin ja alimpiin tuloluokkiin11.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Myös ensiasunnon ostajat ovat joutuneet vuoden alusta maksamaan varainsiirtoveroa. Ensiasunnon ostajat 2024 -kyselyn mukaan suurta osaa nuorista asuntohaaveilijoista veron paluu ei haittaa, mutta reilun kolmanneksen asuntosuunnitelmia se hidastaa. Danske Bankin mukaan vero ei ole hyydyttänyt kaupankäyntiä.
Danske Bank tiukentaa suhtautumistaan öljy- ja kaasualaan4.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Danske Bank linjaa uudelleen käytäntöjään varainhoidon sijoitustoiminnassa. Uusi käytäntö asettaa entistäkin tiukemmat vaatimukset sijoituksille öljyn ja kaasun etsintä- ja tuotantoyhtiöihin. Tavoitteena on varmistaa, että yrityksillä on Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset siirtymäsuunnitelmat.
Jens Wiklund Danske Bank Suomen maajohtajaksi27.3.2024 11:45:00 EET | Tiedote
Danske Bank on nimittänyt Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtajan Jens Wiklundin Suomen maajohtajakseen 2.4.2024 alkaen. Hän jatkaa myös nykytehtävässään henkilöasiakasliiketoiminnan johtajana.
Ensiasunnon ostajat 2024: Omistusasumista ei pidetä enää taloudellisesti niin järkevänä kuin ennen27.3.2024 09:50:00 EET | Tiedote
Asunnon ostaminen ei ole suomalaisnuorten mielestä niin hyvä tapa vaurastua kuin aikaisemmin, selviää Danske Bankin tuoreesta Ensiasunnon ostajat 2024 -kyselytutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin 18–39-vuotiaiden näkemyksiä ensiasunnon ostamisesta ja omistamisesta.
Danske Bank kannustaa taloyhtiöitä joustavampaan päätöksentekoon vastikkeiden osalta21.3.2024 08:45:00 EET | Tiedote
Taloyhtiöiden yhtiökokouskausi käynnistyy lähiviikkoina. Danske Bankin Ville Roihu peräänkuuluttaa hallituksille ja isännöitsijöille aktiivisempaa otetta taloyhtiöiden talouden seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme