Novo Nordisk Farma Oy

Tutkimus: Suomalaiset haluavat puhua lihavuudesta lääkärin kanssa – silti vain harva hakee tukea lihavuuden hoitoon

Jaa

Vaikka jo joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen elää lihavuuden kanssa (1), vain harva hakeutuu hoitoon sen vuoksi. Yhdeksän kymmenestä lihavuuden tai ylipainon kanssa elävästä haluaisi keskustella hoidosta vastaanotolla, mutta liki puolet kokee keskustelun epäonnistuneen. Lihavuuden hoitoon kaivataan ennen kaikkea konkreettisia toimenpiteitä ja empatiaa, paljastaa juuri julkaistu tutkimus.

Taloustutkimuksen ja Novo Nordiskin toteuttamassa Potilaiden oma kokemus lihavuudesta ja sen hoitamisesta -tutkimuksessa lihavuuden tai ylipainon kanssa eläviltä suomalaisilta kysyttiin, kuinka lihavuus ja ylipaino koetaan, kuinka niihin liittyviä riskejä tunnetaan ja millaisia tunteita niihin liitetään. Lisäksi vastaajilta kysyttiin taustoista ja ylipainoon tai lihavuuteen liittyvään hoitoon hakeutumisesta.

Vastaajista yhdeksän kymmenestä (89 %) kertoi, että haluaisi käydä keskustelua lihavuuden tai ylipainon hoidosta lääkärin tai hoitajan kanssa. Puolet toivoi aloitetta ammattilaiselta, kun taas 39 prosenttia haluaisi aloittaa keskustelun itse. Tutkimus osoittaa, että keskustelu ei kuitenkaan aina suju: liki puolet (44 %) vastaajista kertoi, että vastaanotolla käydyt keskustelut ylipainosta eivät ole onnistuneet toivotusti.

Mitä lääkäreiltä ja hoitajilta sitten toivottaisiin? Tutkimuksen mukaan lihavuuteen liittyvät terveysriskit ja yhteys esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, tuki- ja nivelsairauksiin sekä verenpainetautiin tunnetaan hyvin.

Lihavuuden ja ylipainon kanssa elävät toivovatkin hoidolta ennen kaikkea konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä sekä kannustusta ja empatiaa. Ammattilaisten toivotaan ymmärtävän lihavuuden laajaa kokonaisuutta ja sen taustalla olevia moninaisia syitä ja tunnepuolta. Hoitoa haetaan ennen kaikkea oman toimintakyvyn säilyttämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi.

”Tutkimus osoittaa, että lihavuuden aiheuttamat terveysriskit tunnetaan hyvin, mutta ne eivät usein yksinään johda muutokseen, vaan keskustelussa lääkärin ja hoitajan kanssa tarvitaan muutakin. Huomiota pitäisi kiinnittää keskustelun avaukseen: mitä ammattilaisen tulisi ymmärtää tilanteesta ja kuinka siitä voitaisiin keskustella potilaan omilla ehdoilla?” sanoo Novo Nordiskin lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen.

”Lihavuus on monelle jatkuva, elämänmittainen haaste. Useimmat vastaajat kokivat lihavuuteen liittyvät terveysriskit ja heikentyneen jaksamisen häiritsevänä. Kuitenkin valtaosa lihavista jää tällä hetkellä ilman hoitoa”, Saukkonen summaa.

Potilaiden oma kokemus lihavuudesta ja sen hoitamisesta -kyselytutkimus toteutettiin verkkomuotoisena Taloustutkimuksen laajassa kuluttajapaneelissa. Aineisto kerättiin marraskuussa 2020, ja kyselyyn osallistui 506 ylipainoista tai lihavaa henkilöä. Tulokset julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa.

Avoimempaa puhetta lihavuudesta

Viimeaikainen tutkimus osoittaa, että lihavuudessa kyse on vahvasti myös yksilöllisistä biologisista eroista, sillä esimerkiksi nälkä- ja kylläisyyshormoneilla on suuri vaikutus painonhallintaan. Saukkonen korostaa, että lihavuutta ei tulisi mieltää itse aiheutetuksi ongelmaksi vaan keskeinen askel sen hoidossa on tunnistaa se krooniseksi, vakavaksi sairaudeksi.

WHO on määritellyt lihavuuden sairaudeksi jo vuonna 1948 (2), ja keväällä 2020 päivitetyissä Käypä hoito -suosituksissa todetaan, että lihavuus on pitkäaikaissairaus, jossa rasvakudoksen määrä on energiansaannin ja -kulutuksen epäsuhdan vuoksi lisääntynyt liiallisesti (3). Käytännön tasolla lihavuudesta puhutaan Suomessa kuitenkin usein edelleen vain yksilön elämäntapavalintana, eikä perusterveydenhuollossakaan ole vielä riittävän systemaattista lähestymistä sen hoitoon.

”Kun tunnistetaan, ettei lihavuudessa ole kyse ainoastaan yksilön valinnoista vaan sairaudesta, jonka yleistymisestä koko yhteiskunnalla on vastuu, saadaan enemmän työkaluja sen hoitoon. Lihavuus on aina monen tekijän tulos, ja syyllistämisestä pitäisi siirtyä ratkaisujen etsimiseen. Jos ihminen itse kokee, että lihavuus heikentää terveyttä ja elämänlaatua, sen hoitoon pitäisi saada asiantuntevaa tukea”, Saukkonen sanoo.

Lihavuuden syyt ovat moninaiset, ja siksi myös sen hoidon tulisi olla monimuotoista ja moniammatillista. Lähtökohtana on aina elintapahoito, jota muut hoitomuodot voivat täydentää. Terveydenhuollon ammattilaisen kanssa voidaan rakentaa yksilöllinen hoitosuunnitelma, johon voi sisältyä elintapa- ja ravitsemusohjauksen lisäksi myös ruokahalun alentamiseen perustuvaa lääkehoitoa sekä tietyissä tapauksissa kirurgista hoitoa.

Lihavuus on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Vuonna 2017 kolmekymmentä vuotta täyttäneistä suomalaisista lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia ja noin joka neljäs lihava. (1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan lihavuus ja siihen liittyvät liitännäissairaudet aiheuttavat 1,4–7,0 prosenttia Suomen terveydenhuollon kustannuksista. (4)

Lisätiedot:

Tero Saukkonen, lääketieteellinen johtaja, Novo Nordisk Farma Oy
p. 040 843 3339, tskk@novonordisk.com

Liite: yhteenveto Potilaiden oma kokemus lihavuudesta ja sen hoitamisesta -kyselytutkimuksen tuloksista

Lähteet:

(1) Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa: FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), raportti 4/2018, Helsinki 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8. Katsottu 29.11.2021.

(2) James WPT. WHO recognition of the global obesity epidemic. Int J Obes 2008; 32: S120–S126.

(3) Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 3.3.2020. https://www.kaypahoito.fi/hoi50124. Katsottu 29.11.2021.

(4) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Lihavuus laskuun. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta – Kansallinen lihavuusohjelma 2012–2015. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110503/URN_ISBN_978-952-245-948-0.pdf. Katsottu 29.11.2021.

FI21OB00088_09_2021

Liitteet:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Novo Nordisk Farma Oy
Novo Nordisk Farma Oy
Linnoitustie 6
02600 ESPOO

020 762 5300http://www.novonordisk.fi

Novo Nordisk on johtava globaali lääkealan yritys, joka on perustettu vuonna 1923. Pääkonttorimme sijaitsee Tanskassa. Tavoitteemme on ajaa muutosta diabeteksen ja muiden vakavien kroonisten sairauksien, kuten lihavuuden ja harvinaisten veri- ja hormonaalisten sairauksien, voittamiseksi. Pyrimme siihen tekemällä uraauurtavia tieteellisiä läpimurtoja, laajentamalla lääkkeidemme saatavuutta sekä pyrkimällä ehkäisemään ja viime kädessä parantamaan sairauksia. Novo Nordisk työllistää noin 44 000 ihmistä 80 maassa ja markkinoi tuotteitaan noin 170 maassa. Novo Nordiskin B-osakkeet on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa (Novo-B) ja ADR:t New Yorkin pörssissä (NVO). Lisätietoja: novonordisk.comFacebookTwitterLinkedInYouTube.

 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Novo Nordisk Farma Oy

TIEDOTE: Lihavuus on pitkäaikaissairaus, jonka hoitomuodot kehittyvät nopeasti3.3.2022 14:56:25 EET | Tiedote

Nykyään lihavuus ymmärretään pitkäaikaiseksi, mutta hoidettavissa olevaksi sairaudeksi. Lihavuuteen liittyy kuitenkin edelleen paljon ennakkoluuloja, väärinkäsityksiä sekä häpeän tunnetta. Huomenna 4.3. vietetään kansainvälistä maailman lihavuuspäivää, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä lihavuuden syistä, tarjota keinoja niiden ratkaisemiseksi sekä muuttaa tapaa, jolla lihavuuteen puututaan yhteiskunnassa.

Lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut Saxenda® 6 mg/ml -valmisteelle (liraglutidi 3,0 mg/vrk) rajoitetun peruskorvattavuuden 1.7.2021 alkaen.18.5.2021 14:00:00 EEST | Tiedote

Saxenda® on rajoitetusti peruskorvattava painonhallinnan avuksi vähäenergisen ruokavalion ja fyysisen aktiivisuuden lisäämisen rinnalla aikuisille potilaille, joiden painoindeksi on lähtötilanteessa ≥ 35 kg/m², kun potilaalla on diabeteksen esiaste (plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo 6,1- 6,9 mmol/l tai glukoosirasituskokeen kahden tunnin arvo 7,8-11,0 mmol/l tai HbA1c-pitoisuus 43- 47 mmol/mol) sekä vähintään toinen seuraavista, lääkehoitoa edellyttävistä sairauksista: kohonnut verenpaine tai dyslipidemia. Hoidon teho arvioidaan 12 viikon ylläpitohoitoannoksen (3,0 mg) käytön jälkeen ja myöhemmin vähintään kerran vuodessa. Hoidon jatkamisen kannalta riittävänä hoitovasteena pidetään vähintään 5 %:n painonlaskua lähtöpainosta. Saxenda® -valmisteen (injektioneste, liuos, esitäytetty kynä 6 mg/ml, 5 x 3ml) uusi hinta 1.7. 2021 alkaen on 180,20 euroa (VMH + alv). Kansaneläkelaitos antaa tarkemmat ohjeet valmisteen korvaamisesta kesäkuun 2021 aikana. FI21SX00042_05_2021

Älykynäpilotti tuo pelillistämisen keinot diabeteksen hoitoon7.5.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Lääkeyhtiö Novo Nordisk ja suomalainen teknologiayritys Harald AI ovat ryhtyneet yhteistyöhön, jossa etsitään keinoja tukea ykköstyypin diabeteksen säännöllistä hoitoa pelillistämisen avulla. Harald AI:n kehittämä Happy Bob -sovellus tuo insuliinin annosteluun tarkoitetun älykynän antamat tiedot puhelimeen ja kannustaa käyttäjää sairauden säännölliseen seurantaan ja hoitoon. Tarkoituksena on samalla tehdä diabeteksen hoidosta hauskempaa ja vaikuttavampaa – seurannan ei tarvitse olla pelkkien lukujen tuijottamista.

Tutkimus: Potilaat kaipaavat toimivampia hoitopolkuja – korona peruutti myös diabetespotilaiden hoitokäyntejä7.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Koronapandemia vaikuttaa myös diabeteksen hoitoon. Yli neljänneksellä potilaista hoitokäyntejä on peruttu koronaepidemian takia. Myös omahoidossa havaittiin puutteita merkittävällä osalla vastaajista. Asiantuntijat muistuttavat, että katkokset ja viivästykset diabeteksen hoidossa voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveyshaittoja. Epidemian jatkuessa toimivan hoitopolun merkitys korostuu.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme